Miltei 500 sensoria 500 metrin syvyydessä – miten Suomessa varmistetaan maailman ensimmäisen ydinjätteen loppusijoitustilan turvallisuus?

Uutiset
Lehdistötiedote

Luottamus ydinenergiaan on yksi Suomen menestystarinoista OECD:n Nuclear Energy Agency NEA:n isännöimässä geologista loppusijoitusta käsittelevässä kansainvälisessä konferenssissa 4.-8. huhtikuuta Helsingissä. VTT:llä on 40 vuoden kokemus turvallisen ydinjätehuollon ratkaisuista.

Posiva on jättänyt käyttölupahakemuksen maailman ensimmäiselle käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitokselle. ONKALO®-nimeä kantava loppusijoitustila sijaitsee Olkiluodon ydinvoimalaitosalueella Eurajoella. VTT on tehnyt Posivan kanssa yhteistyötä vuosikymmenten ajan tukeakseen suomalaista menestystarinaa, joka pitää sisällään käytössä olevia ja uusia kansainvälisen tason laitoksia, säädöksiä ja loppusijoituspaikkoja.

”Suomessa otetaan pian käyttöön maailman ensimmäinen käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustila. Samalla viitoitamme tietä muille maille parhaiden käytäntöjen osalta, mikä auttaa heitä nopeuttamaan omia ydinjätteen loppusijoitusohjelmiaan. Viimeisen vaiheen saavuttaminen ja Säteilyturvakeskuksen (STUK) korkeiden vaatimusten täyttäminen osoittavat, että olemme huomioineet pienimmätkin yksityiskohdat loppusijoitustilan kokonaisturvallisuudessa", kertoo projektipäällikkö Erika Holt VTT:ltä.

Suomessa on yhteensä viisi ydinreaktoria kahdessa voimalaitoksessa. Ne vastaavat yli 40 prosentista Suomen sähkötuotannosta ja takaavat yhden maailman suurimmista käyttöasteista. Yli 70 prosenttia suomalaisista hyväksyy ydinvoiman ja ydinvoimalaitokset Suomessa, ja myös Vihreillä on myönteinen kanta ydinvoimaan.

Energiaomavaraisuus tavoitteena kaikissa EU:n jäsenvaltioissa

ONKALOn hyväksyttäminen osuu ajankohtaiseen aikaan, sillä Euroopan komissio on ryhtynyt toimenpiteisiin ydinvoiman sisällyttämiseksi unionin taksonomia-asetukseen vähähiilisenä, siirtymävaiheen energiamuotona. Tämä luokitus edellyttää, että maalla tulee olla vuoteen 2050 mennessä käytössä oleva ydinjätteen loppusijoitustila.

ONKALOn turvallisuustoimenpiteet perustuvat yli 40 vuoden geologisiin sijaintitutkimuksiin, tekniseen ja innovatiiviseen tutkimustyöhön, matemaattiseen mallinnukseen, laboratoriotestaukseen ja pitkäaikaisiin paikan päällä suoritettuihin ympäristötesteihin. VTT:n asiantuntemus on tukenut näissä Posivaa ja sen omistajia TVO:ta ja Fortumia.

Toisin kuin maanpäälliset laitokset, maanalaiset loppusijoitustilat rakennetaan hyödyntämään kallioperää luonnollisena suojana, mikä estää ydinjätteitä vahingoittamasta ympäristöä. Sekä maanpäällisissä että maanalaisissa loppusijoitustiloissa hyödynnetään myös moniesteperiaatetta, joka estää radioaktiivisten isotooppien siirtymisen ympäröivään vesistöön, maaperään ja ilmaan.

Sidosryhmille – kunnat mukaan lukien – on ollut ratkaisevan tärkeä osoittaa, että lopullinen sijoituspaikka ei vaikuta turvallisuuteen ja elämänlaatuun satojenkaan sukupolvien päästä.

"Käytössämme on useita seurantajärjestelmiä, jotka mittaavat esimerkiksi painetta, lämpötilaa, kosteutta, kuormitusta, siirtymää sekä sähkönjohtavuutta ja osoittavat kosteuden ja kaasun liikkeitä. Asensimme 500 metrin syvyyteen noin 500 sensoria, jotka pystyvät lähettämään dataa sekä langallisesti että langattomasti useiden kivi-, savi- ja teräskerrosten läpi. Nämä seurantajärjestelmät on asennettu itse kohteeseen, jotta voimme varmistaa koko moniesteperiaatteen, mallien ja suunnitelmien toimivuuden aidossa loppusijoitusympäristössä. Seuranta osoittaa sen, että loppusijoitustila pitää ulkomaailman turvassa ydinpolttoainejätteeltä", kertoo VTT:n erikoistutkija Arto Laikari.

Syvällä maan alla olevat geologiset loppusijoitustilat ovat myös turvassa monilta ulkoisilta uhilta.

"Luonnolliset maanjäristykset ja ihmisten tahaton häirintä ovat teoreettisia, mutta kaikki mahdolliset skenaariot ja uhat on huomioitu loppusijoitustilan turvallisuusarviossa. Lisäksi kansalaiset nukkuvat yönsä paremmin, kun radioaktiivista jätettä varastoidaan maanpäällisten varastoiden sijaan turvallisesti syvällä kallioperässä. Suunniteltujen esteiden, loppusijoitustilan ja ympäristön seuranta ja mallinnus osoittavat, että loppusijoitustilasta ei kulkeudu vettä Itämereen tai muuhun ympäristöön murtumien takia, joten myös ympäristöuhat on minimoitu", Holt lisää.

"VTT on tukenut Posivaa maailman ensimmäisen geologisen loppusijoitustilan onnistuneessa toteuttamisessa.  He ovat tarjonneet arvokasta teknistä asiantuntemusta monilla eri alueilla ja osoittaneet loppusijoitusratkaisujen soveltuvuuden ja turvallisuuden", kertoo Posivan kehitysjohtaja Tiina Jalonen.

Posivan loppusijoituslaitoksella tehdään täyden mittakaavan koe vuonna 2023 ennen kuin se siirtyy käyttöönottovaiheeseen ja saa hyväksynnän käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusta varten.

 

Lisätietoja:

Lisätietoa ydinjätehuollosta ja loppusijoittamisesta

Lisätietoa geologista loppukäsittelyä käsittelevästä kansainvälisestä konferenssista (englanniksi)

Kuva: Posiva

Jaa
Erika Holt

Erika Holt

Customer Account Lead
Arto Laikari

Arto Laikari

Senior Scientist
Aiheet
Toimialat
Tutkimusosaaminen