Suomessa voidaan kenties nauttia ydinkaukolämmöstä jo tulevalla vuosikymmenellä. Ratkaisevaa on nyt, miten rohkeasti etenemme sääntelyn, investointien ja kaupallistamisen tiellä.
Tiistaina 6.5. julkistettiin uutinen, joka saattoi mennä suurelta yleisöltä ohi. Suomalainen, VTT:ltä ponnistanut Steady Energy Oy kertoi pilottihankkeesta energiayhtiö Helenin kanssa. Salmisaaren entiseen hiilivoimalaan rakennetaan pienydinvoimalan koelaitos.
Koelaitos tuottaa valmistuessaan lämpöä Helenin kaukolämpöverkkoon. Pilottivaiheessa tämä tapahtuu vielä sähkövastuksilla, eikä laitos käytä ydinpolttoainetta. Julkistuksen ajankohta ei ollut sattuma. Samana tiistaina Espoon Hanasaareen kokoontui satoja pienydinvoiman ammattilaisia ja sidosryhmiä SMR Business Day 2025 -tapahtumaan.
SMR (Small Modular Reactor) eli pieni modulaarinen reaktori on sähköteholtaan alle 300-megawattinen ydinreaktori. Modulaarisuuden ajatus on, että reaktori tai ainakin sen pääjärjestelmät voidaan rakentaa lähes valmiiksi tehtaalla ja kuljettaa sijoituspaikkaansa asennettaviksi moduuleina. Tämä nopeuttaa rakentamista ja alentaa kustannuksia.
Päästöttömän energian tarve kasvaa. Yhdysvalloissa Amazon, Google ja Microsoft ovat hiljattain solmineet sopimuksia ydinvoima-alan toimijoiden kanssa varmistaakseen toimitusvarman sähkön saatavuuden datakeskuksilleen.
Suomen sähköjärjestelmä on jo lähes päästötön, mutta pienreaktorit voivat auttaa hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisessa monella muulla tapaa. Ydinenergialla voidaan korvata puun poltto kaukolämmön tuotannossa. Reaktorit voivat toimia laivojen voimanlähteenä. Niillä voidaan tuottaa prosessihöyryä tai vetyä.
Vuosia kehitetty teknologia alkaa vähitellen löytää markkinoille. Kenties suomalaisissa kodeissa saadaan nauttia pienydinvoiman tuottamasta kaukolämmöstä jo 2030-luvulla?
Ensimmäiset toimijat raivaavat tietä kohti pienydinvoiman kaupallistamista. Rahoituksen löytäminen pilotti- ja demonstraatiolaitosten rakentamiseen on kriittistä. Ensimmäisten onnistuneiden hankkeiden pääsemme toivottavasti rakentamisessa skaalaetuihin.
Tekniikan tunnemme ja olemme saaneet toimimaan jo vuosikymmeniä sitten. Kysymys ei oikeastaan olekaan tekniikasta, vaan ihmisen kirjoittamista säännöistä: poliittisista valinnoista, sääntelystä, markkinamekanismeista. Ydinvoimateollisuus toimii globaalisti, mutta politiikka ja sääntely ovat kansallisissa käsissä. Skaalaetuihin ei päästä, jos jokaista laitosta joudutaan räätälöimään.
Suomessa on meneillään ydinenergialainsäädännön kokonaisuudistus. On ilahduttavaa, että sen yhteydessä keskustellaan avoimesti uusien ydinvoimateknologioiden luvituksen sujuvoittamisesta. Tämä on hyvä alku, mutta keskustelu pitää käydä myös eurooppalaisella tasolla. Uusien teknologioiden kaupallistamista pitää helpottaa ja tutkimusrahoitusta pitää suunnata rohkeammin uusien innovaatioiden luomiseen.
