Mikä on paras tapa toteuttaa teknologian modernisointi?

Blogit
Mikael Wahlström

Työvoimapula, kustannusten nousu ja tiukentuvat kestävän kehityksen tavoitteet luovat uudistumispainetta muun muassa valmistavaan teollisuuteen ja logistiikka-, huolto-, rakennusaloille. Uudet teknologiat auttavat teollisuusyrityksiä houkutteleman uutta työvoimaa ja parantamaan liiketoiminnan tuloksia. Onnistunut teknologian modernisointihanke edellyttää kuitenkin integratiiviseen ja funktionaaliseen lähestymistapaan perustuvaa ihmiskeskeistä suunnittelua. Tässä kirjoituksessa kerromme tämän kenties monimutkaiselta kuulostavan lähestymistavan yksinkertaisista hyödyistä.

Miksi eri teollisuudenalojen on muututtava?

Diginatiivit sukupolvet työskentelevät mielellään pelejä ja muita kuluttajasovelluksia kehittävissä ohjelmistoyrityksissä. Samaan aikaan monilla teollisuusyrityksillä on vaikeuksia rekrytoida uusia työntekijöitä korvaamaan eläkkeelle jäävää henkilöstöä ja tukemaan kasvua.

Yritystenvälinen globaali kilpailu kovenee ja energian hinnannousu aiheuttaa painetta toimia entistä kustannustehokkaammin, jotta kilpailussa pysytään mukana. Samalla tulee saavuttaa uusia kestävän kehityksen tavoitteita.

Työvoima, kustannustehokkuus ja kestävä kehitys – jos näistä haasteista halutaan selvitä, teollisuusyritysten on uudistettava teknologiaa ja toimintatapoja.

Uuden teknologian käyttöönoton haasteita

Tarvitsemme tiiviimpää verkottumista, korkeampaa automaatiotasoa ja ennakoivaa analytiikkaa, jotka yhdessä parantavat laadunvalvontaa, pidentävät tuotteiden elinkaaria ja optimoivat prosesseja. Muutokseen vaadittavat teknologiat ovat paljolti jo olemassa. 

Vaikka uutta teknologiaa olisikin jo saatavilla, sen käyttöönotto on usein kompastuskivi. Vaikka ns. early-adopterit ottaisivat uudet työkalut käyttöön, lopulta niitä päätyy käyttämään vain pieni osa kokonaistyövoimasta. Vallitsevat työskentelytavat jäävät voimaan, eikä liiketoiminnallisia tavoitteita saavuteta.     

Teknologiavetoinen lähestymistapa muutokseen ei yleensä vastaa näihin kysymyksiin:

  • Miten järjestetään ihmisen ja teknologian välinen työnjako?
  • Miten varmistetaan, että uusi teknologia tuottaa halutut tulokset? 
  • Miten teknologia vaikuttaa työntekijöiden työrooleihin?
  • Mistä löydämme uusia työntekijöitä tai miten koulutamme vanhat työntekijät käyttämään uutta teknologiaa?

Niinpä teknologian käyttöönotto onkin muutoksen vaikein osa. Onnistunut muutos edellyttää:

  • työn tavoitteiden ja prosessien analysointia ja dokumentointia,
  • teknologian ja sen käytön samanaikaista suunnittelua ja
  • toivottujen vaikutusten käyttöä ensisijaisina ohjenuorina teknologioiden valinnassa ja suunnittelussa. 

Ratkaisuna integratiiviseen ja funktionaaliseen lähestymistapaan perustuva ihmiskeskeinen suunnittelu

Onnistuneen modernisoinnin perusta luodaan hyvissä ajoin ennen uuden teknologian valintaa. Ihmiskeskeinen suunnittelu on ongelmanratkaisumenetelmä, jossa työntekijöiden tarpeet ovat keskiössä. Käyttäjäkokemusta analysoidaan ja punnitaan huolellisesti suunnitteluprosessissa. 

Ihmiskeskeistä menetelmää on kuitenkin täydennettävä integratiivisella ja funktionaalisella lähestymistavalla.

Integratiivinen lähestymistapa tarkoittaa, että käyttäjäkokemus, uudet työskentelytavat ja prosessit suunnitellaan yhdessä teknologiainvestoinnin ja toteutuksen kanssa. Käytännössä investointia edeltää huolellinen analyysi työprosesseista ja -tehtävistä, niiden haasteista, vaiheista ja käytänteistä. Esimerkiksi uutta tehdasta tai tuotantolinjaa suunniteltaessa koneiden, automaation ja teknologian suunnittelu tehdään samanaikaisesti ihmisten työn, ohjeistuksen, koulutuksen ja käyttöliittymien suunnittelun kanssa.

Funktionaalisella lähestymistavalla tarkoitetaan sitä, että toiminnan tavoitteet ja vaikutukset ovat analyysin ja suunnittelun keskiössä. Ihmisten ja koneiden työnjaon suunnittelua ohjaavat nykyiset ja lähitulevaisuuden tavoitteet sekä tunnistetut työprosessin kriittiset vaiheet ja haasteet. Tällöin eritellään muun muassa työn ristiriitaiset vaatimukset ja epävarmuustekijät sekä keinot hallita näitä. Sekä työntekijät että teknologia palvelevat samaa lopputulosta, esimerkiksi turvallista ja tehokasta sähköntuotantoa voimalaitoksessa. Suunnitteluprosessin lähtökohtana pitäisi olla tämä toiminnan yleinen päämäärä, ei pelkästään työntekijän psykologiset tarpeet tai pelkästään teknologian toimivuus.

Tämä ei tarkoita sitä, että työntekijä jätetään syrjään. Päinvastoin paras kokonaistulos saavutetaan, kun työntekijän rooli suunnitellaan alusta lähtien kunnolla. Näin taataan työntekijän hyvinvointi, motivaatio ja tuottavuus.

Integratiivinen ja funktionaalinen lähestymistapa vaatii tutkimusosaamista

Integratiivinen ja funktionaalinen lähestymistapa tarkoittaa sitä, että modernisointityö aloitetaan määrittämällä halutut tulokset, esimerkiksi tuotannon tehokkuus, laatu, työntekijöiden hyvinvointi, turvallisuus, energiatehokkuus tai jätteiden vähentäminen.

Sitten siirrytään ihmisten tarpeiden tutkimukseen. Mitä työntekijät tekevät tällä hetkellä? Mitä heidän pitäisi teknologian avulla pystyä tekemään entistä paremmin, jotta määritetyt tulokset saavutettaisiin? VTT:n asiantuntijat voivat tutkia ja analysoida työntekijöiden hiljaistakin osaamista, jotta työprosessia ymmärretään mahdollisimman hyvin. Voimme myös tunnistaa prosessin nykyiset ja potentiaaliset haasteet, jotka uudella teknologialla voidaan ratkaista.

Kun tavoitteet ja käyttäjiin liittyvät vaatimukset on määritetty, voimme valita oikean teknologian ja käyttöliittymät, joilla parhaat mahdolliset tulokset saavutetaan. Psykologisesti tärkeät tekijät, kuten hallinnan säilyttäminen, stressin vähentäminen, turhautumisen välttäminen ja hyvä tiimityöskentely, sisällytetään uuteen työprosessiin.

Tutkimuskumppani auttaa saavuttamaan tulokset huipputeknologian avulla

Uusimmat teknologiset edistysaskeleet on hyvä ottaa huomioon uudistamistyössä. Esimerkiksi uudenlaisia tapoja käyttää ja kerätä dataa voidaan hyödyntää, kun edistetään työn miellyttävyyttä ja tuottavuutta. Data-analyysin avulla voidaan tunnistaa stressitasoja ja stressiä aiheuttavia tekijöitä. Sen avulla voidaan myös parantaa työntekijöiden hyvinvointia ja rakentaa tiimejä, jotka työskentelevät paremmin yhdessä. Työnantajan ja työntekijöiden välillä on kuitenkin oltava selkeä sopimus datan hyödyntämisestä. Työntekijöiden tulee säilyttää heistä kerättyjen tietojen omistajuus. Datan hyödyntäminen on arka aihe, joten neutraali kumppani, kuten VTT, voi toimia korvaamattomana välittäjänä työnantajan ja työntekijöiden välillä. 

Työntekijöiden hallinnan tunnetta, motivaatiota ja yhteistyötä voidaan parantaa digitaalisten kaksosten avulla. Tietojen kerääminen tehtaista ja muista ympäristöstä ja niiden esittäminen virtuaali- ja lisätyn todellisuuden sovelluksissa mahdollistaa tehtaan visuaalisen seurannan. Toiminnan jokaisen yksityiskohdan näkeminen ilman fyysistä siirtymistä paikasta toiseen antaa paremman käsityksen kokonaiskuvasta ja helpottaa viestintää. Fyysisessä tilassa työskentelevät työntekijät voivat helposti tehdä yhteistyötä kotona tai toisessa tehtaassa toisella puolella maapalloa olevien kollegoiden kanssa.

Lopuksi on hyvä huomioida, että teknologian käyttöönoton tuloksia on arvioitava käyttöönottoprosessin eri vaiheissa. Jatkuvaan seurantaan perustuva kehitystyö takaa, että hanke saavuttaa alussa hahmotellut tulokset.

Me VTT:llä uskomme, ettei uusi teknologia tee vanhoista työntekijöistä tarpeettomia eikä uusien työvälineiden tulisi turhauttaa monimutkaisuudellaan tai hankaluudellaan. Voisiko teknologinen muutos teollisissa työtehtävissä muistuttaa uuden auton käyttöönottoa: päämäärät saavutetaan entistä turvallisemmin, helpommin, mukavammin ja tehokkaammin.

Teknologian uudistamisen ja ihmisten työtehtävien suunnittelu samanaikaisesti ja toivottujen lopputulosten hyödyntäminen suunnittelua ohjaavana tekijänä hyödyttää niin työntekijöitä kuin työnantajaakin. Tämä siirtymä tekee teollisuustyöstä houkuttelevampaa, lisätä teollisuuden kilpailukykyä ja kehittää vastuullisuutta. Teknologian avulla voimme myös muuttaa ihmisten työrooleja kokonaan. Sen tukemana yksittäinen työntekijä voi tehdä yhden päivän aikana enemmän erilaisia työtehtäviä kuin nykyisin voimme kuvitellakaan. 

Jos uuden teknologian käyttöönotto kiinnostaa, ota meihin yhteyttä. Autamme mielellämme sinua suunnittelemaan ja toteuttamaan teknologiainvestoinnin, joka auttaa sinua voittamaan nykyiset ja tulevat haasteet.

Tutustu teollisen työn tulevaisuuteen

Jaa
Mikael Wahlström
Mikael Wahlström
Research Team Leader
Visiomme tulevaisuudesta

Yhteistyö läpi arvoketjun auttaa luomaan uusia tuotantojärjestelmiä hyödyntäen mm. edistynyttä robotiikkaa, 3D-tulostusta ja lisättyä todellisuutta tukemaan ihmistyötä.