Valmistavan teollisuuden resilienssiä voi kehittää, osa 2: Tilannekuva

Blogit
Juha-Pekka Anttila,
Ismo Ruohomäki
Industrial work

VTT:llä resilienssiä on tarkasteltu Työ- ja elinkeinoministeriön elpymispaketin rahoituksella valmistavan teollisuuden toiminnan ja kasvun sekä SIX-yhteistyöaloitteen näkökulmasta*. Tavoitteena on ollut löytää ratkaisuja siihen, millä tavalla yritykset ja kokonaiset arvoketjut voisivat toimia resilienssikysymyksissä suunnitelmallisemmin, valmistautua paremmin yllättäviin tilanteisiin, vähentää haavoittuvuuksia sekä omassa toiminnassaan että kokonaisissa toimitusverkostoissa. Lisäksi on pyritty tunnistamaan poikkeustilanteisiin liittyviä uusia kiinnostavia liiketoimintamahdollisuuksia ja myös tilanteita, joissa valmistusta voisi palata takaisin Suomeen. VTT on edistänyt asiaa yhteistyössä teollisuuden kanssa ja kehittänyt myös työkaluja yritysten tukemiseen. Yksi kehitetyistä työkaluista on resilienssianalyysityökalu, jonka tarkoituksena on helpottaa yrityskohtaisten haavoittuvuusriskien ja kehittämiskohteiden tunnistamista. Työkalua on testattu yritysten kanssa ja tuloksena on tunnistettu tilannekuvaa täydentäviä kehittämiskohteita.

*Sustainable Industry X (SIX) on yhteistyöaloite suomalaisen teollisuuden uudistamiseksi kohti kestävää kasvua ja kilpailukykyä.

Tilannekuva

Poikkeustilanteisiin varautuminen yrityksissä tapahtuu tyypillisesti osana toimintaympäristön seurantaa, osana yrityksen talouden, jatkuvuuden, kokonaisturvallisuuden turvaamista. Liiketoiminnan jatkuvuutta voidaan edistää seuraamalla kattavammin poikkeustilanteiden ja muutosvoimien vaikutuksia sekä erittäin lyhyellä, lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Maamme teollisuuden menestys perustuu pitkälle kehittyneeseen osaamiseen ja arvoketjuyhteistyöhön.  Selkeä vahvuus on nopean reagoinnin kyvykkyydet sellaisissa arvoketjuissa, joissa ns. pikatoimitusmalli on pidetty ajantasaisena.

Tuotannon turvaamisen osalta materiaalivirran häiriöt ovat merkittävä riski erityisesti kriittisten komponenttien alueella. Muita tunnistettuja tuotannon haavoittuvuuskohtia ovat kriittinen henkilöosaaminen ja riippuvuus vuokratyövoimasta. 

Yritysten toimintamallien osalta toiminta poikkeustilanteissa on usein reaktiivista mutta kuitenkin nopeaa. Proaktiiviset toimintamallit ja kokemuksista oppiminen usein puuttuvat.  Nopea reagointi esimerkiksi tuote- ja palveluprosessien turvaamisessa on ollut menestyksekästä ottamalla käyttöön virtuaali- ja etätekniikoita, mutta toki niitä voidaan hyödyntää paljon monipuolisemmin.  Kehitettävää on myös päämiesten johdolla tapahtuvassa arvoketjuyhteistyössä ja myös toimittajien välisessä yhteistyössä. 

Mitä kehittämiskohteita tunnistettu?

Yleistäen, kehittämiskohteissa on noussut esille muun muassa seuraavaa:  

  • Otetaan poikkeustilanteisiin varautuminen osaksi yrityksen normaalia toimintaa
    • Hallitustyöskentely
    • Johtoryhmän kokoukset
    • Strategiatyö, toiminnan suunnittelu ja riskianalyysit
    • Operatiivinen toiminta, esim. poikkeustilanteita varten perustetut operatiiviset ryhmät
  • Systematisoidaan toimintaympäristön seurantaa
  • Varaudutaan uusasiakashankintaan poikkeusoloissa
  • Varaudutaan kriittisten henkilöresurssien riittävyyteen
  • Muodostetaan varamiesjärjestelmä kriittisiin avaintehtäviin
  • Vähennetään riippuvuuksia, esim. yksittäisestä toimittajasta  
  • Tehostetaan tuote- ja palveluprosessien suorituskykyä etätekniikoilla
  • Lisätään automaatiota vähentämään työvoiman saatavuusongelmia
  • Parannetaan verkoston sopeutumiskykyä häiriöille (esim. tietoliikenneyhteydet)
  • Laajennetaan toimittajaverkostoa ja tunnistetaan toimittajien osaamiset tarkemmin   
  • Kartoitetaan korvaavia hankintalähteitä

Valmistusta takaisin Suomeen?

Keskusteluissa nousi esille lupaavia viestejä alihankintatyön siirtymisestä lähemmäksi Suomea. Asiakkaiden kyselyiden lisäksi toimittajat voivat myös itse olla aktiivisia, koska asiakkaiden palaaminen myös ns. vanhoihin tuotteisiin on poikkeustilanteissa mahdollista. Lisäksi ensimmäisissä analyyseissä tunnistettiin komponenttiryhmiä, jotka tarjoavat koko valmistavalle teollisuudelle vakavasti otettavan aiheen pohtia sitä millä tavalla näiden komponenttien saatavuutta ja mahdollisesti myös laatua, toimituskykyä ja kokonaisedullisuutta voidaan parantaa, jos niiden valmistus voisi tapahtua lähempänä Suomea tai Suomessa. Muun muassa vaativat valut ja takeet ovat tällaisia korkean riskin komponentteja. Myös työvoiman saatavuuteen liittyvät haasteet nousivat esille muutamissa yrityksissä sekä haavoittuvuuskysymyksenä, mutta myös vakavasti otettavana kasvun esteenä. 

Lopuksi, resilienssin kehittäminen on osa yrityksen strategiaa, jatkuvuuden suunnittelua ja sen kehittäminen parantaa yritysten toimintaedellytyksiä Suomessa. Nopeimmat yritykset pystyvät myös hyödyntämään poikkeustilanteiden synnyttämät tuotteiden ja palveluiden kysyntäpiikit.  

Jaa