Työuupumus on kasvava globaali ilmiö, joka korostuu tietotyössä. Pandemia ja nopea siirtyminen etätöihin ovat lisänneet kuormitusta. VTT johtaa kansainvälistä Mad@Work-hanketta, jossa selvitetään tekoälyn mahdollisuuksia kuormituksen varhaiseen tunnistamiseen. Samalla kehitetään uusia työkaluja työhyvinvoinnin tukemiseen.
Työ- ja elinkeinoministeriön vuoden 2019 työolobarometrin mukaan henkisestä uupumuksesta kärsii joka kolmas työssäkäyvistä. Uupumusta aiheuttaa pitkittynyt työstressi, jonka syyt voivat liittyä itse työhön ja sen sisältöön, negatiiviseen vuorovaikutukseen tai työympäristöön. Etätyössä esimerkiksi kontaktien puute, etäpalaverikierre, huono ergonomia ja työympäristön häiriötekijät voivat lisätä kuormitusta. Kuormituksen tunnistamiseen tarvitaan uusia ratkaisuja, jotta tilanteeseen voidaan puuttua ajoissa.
Kuormituksen tunnistamiseen tarvitaan uusia ratkaisuja, jotta tilanteeseen voidaan puuttua ajoissa.
VTT kehittää älykkäitä terveys- ja hyvinvointiratkaisuja, jotka perustuvat huippuosaamiseen muun muassa tekoälyn ja diagnostiikkatyökalujen alueilla. – Mad@Work -hankkeessa selvitämme tekoälyyn perustuvia menetelmiä työstressin tunnistamiseksi. Dataa tätä varten saadaan työympäristöön upotetuilla liiketunnistimilla ja ympäristön laatua mittaavilla antureilla, jotka seuraavat esimerkiksi muutoksia työntekijöiden liikehdinnässä ja työolosuhteissa. Kun dataa mallinnetaan algoritmien avulla, voidaan tunnistaa poikkeava käytös ja työntekijän stressitila, kertoo erikoistutkija Johanna Kallio VTT:ltä. – Kuormittuminen vaikuttaa myös digitaalisten laitteiden käyttöön, jota voidaan analysoida laitteeseen asennetulla ohjelmistolla. Stressitila ilmenee esimerkiksi epätyypillisenä näppäilyrytminä tai sovellusten käyttöaikana.
Jatkuva mittaaminen on haasteellista erityisesti etätöissä, joten Työterveyslaitos ja VTT käynnistävät yhteispilotin paikkariippumattoman työhyvinvoinnin seurannasta. Kun hyvinvointidataa kerätään yksilötasolla, tietoturvan ja yksityisyyden varmistaminen on kriittistä. Kyberturvallisuusyritys Nixu huolehtii, että hankkeessa kehitetyt ratkaisut ovat turvallisia ja yksilöt voivat aina hallita omaa dataansa.
Tunnistettu työkuormitus on myös tehtävä näkyväksi. VTT kehittää uuden sukupolven organisaatiobarometriä, joka antaa tähän keinoja. Työhyvinvointia mitataan tyypillisesti kyselyillä 1-2 kertaa vuodessa, mutta uuden barometrin avulla sitä voidaan seurata jatkuvasti. Tiedon pohjalta keinoja työkulttuurin ja yksilön työssäjaksamisen tukemiseksi voidaan tarjota oikeaan aikaan ja niiden vaikutuksia pystytään myös seuraamaan.
Tiedon pohjalta keinoja työkulttuurin ja yksilön työssäjaksamisen tukemiseksi voidaan tarjota oikeaan aikaan.
Uusia työkaluja hyvinvoinnin tukemiseen kehitetään hankkeessa yrityskumppaneiden kanssa. Hintsa Performance tuo hankkeelle vahvan osaamisen yksilön tukemiseen ja yrityskulttuurin kehittämiseen. Helvar, Martela ja UniqAir kehittävät ratkaisuja viihtyisään, tehokkaaseen ja terveelliseen sisäympäristöön. Granlund ja Haltian Empathic Building helpottavat puolestaan työympäristön kokonaishallintaa tarjoamalla alustoja, joille eri palvelut voidaan integroida.
Mad@Work-hankkeen kokonaisbudjetti on 10 M€, josta 7,3 M€ kohdistuu Suomessa tehtävään tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Mukana hankkeessa ovat Granlund Oy, Haltian Empathic Building Oy, Helvar Oy Ab, Hintsa Performance Oy, Martela Oyj, Nixu Oyj, UniqAir Oy, sekä Työterveyslaitos. Lisäksi projektissa on konsortio Espanjasta ja Portugalista sekä partnereita Koreasta ja Itävallasta.
Lue myös erikoistutkija Johanna Kallion blogi: "Kuormitus muuttaa käyttäytymistämme - työympäristöön upotettu teknologia voi tunnistaa stressitilan yksilölliset merkit"
