Suomella on kaikki edellytykset rakentaa tekoälystä uusi kansallinen menestystarina. Onnistuminen vaatii kuitenkin irtiottoa vallitsevasta tehostamistrendistä. Kestävää lisäarvoa syntyy vasta, kun tekoälyn käytössä siirrytään rohkeasti uusien palvelu- ja tuoteinnovaatioiden kehittämiseen. Tällaiset innovaatiot vaativat huippututkimuksen, toimialaosaamisen ja riskirahoituksen yhdistämistä.
Lue tiivistelmä
- Tutkimuksen ja liike-elämän välinen kuilu estää laadukkaan perustutkimuksen kaupallisen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden, mutta kasvuyritykset sekä riskin ottavat vakiintuneet yritykset voivat olla innovaation vetureita, kuten Supercellin, RELEXin ja ICEYEn esimerkit osoittavat.
- Innovaatioiden kautta Suomi voisi saavuttaa merkittäviä läpimurtoja esimerkiksi materiaalitutkimuksessa ja vähentää riippuvuutta kriittisistä raaka-aineista, eli yhdistämällä huipputason tutkimuksen, liiketoimintaymmärryksen ja riskirahoituksen on Suomella mahdollisuus olla tekoälyajan voittajia.
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Tällä hetkellä tekoälyn hyödyntämisestä puhutaan lähes yksinomaan tehostamisen näkökulmasta. Tästä kertoo myös AI Finlandin helmikuussa julkaisema raportti tekoälyn tilasta Suomessa – melkein ainoa käyttötapa on oman toiminnan optimointi. Jos yritykset tiristävät prosentin tai pari lisätehoa omiin prosesseihin, voimme olla varmoja, että yritykset muualla yltävät samoilla työkaluilla täsmälleen samaan.
Pelkkä generatiivisen tekoälyn käyttöönotto ei ole taikatemppu kansallisvarallisuuden kasvattamiseksi, eikä sitä tule pitää strategisena päämääränä. Se ei anna meille toivottua etumatkaa. Yksisilmäinen tehostaminen johtaa työpaikkojen vähenemiseen, mikä heikentää taloutta, ellei synny korvaavia työpaikkoja. Julkisella sektorilla, etenkin sote-alalla, hallintorutiinien automatisointi on toki tervetullutta.
Suomella on tekoälytutkimuksessa vahvat perinteet 1970-luvulta alkaen. Tekninen ja tieteellinen osaaminen alalla on korkealla tasolla. Kansallinen tekoälylippulaiva, Suomen tekoälykeskus FCAI, kokoaa yli 400 tutkijaa Aalto-yliopistosta, Helsingin yliopistosta ja VTT:ltä tekoälyn perustutkimukseen ja soveltamiseen. Business Finlandin rahoituksella on toteutettu viime vuosina kymmeniä TK-hankkeita yritysten, VTT:n, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyönä. Viime vuonna perustettiin yritysten aloitteesta AI Finland -verkosto, johon kuuluu jo 400 jäsenyritystä.
Tekoälyn perustutkimuksen osalta on äskettäin otettu lisää merkittäviä edistysaskelia. Suomeen perustetaan ELLIS-instituutti, joka käytännössä tarkoittaa useita uusia alan professuureja yliopistoihin, minkä lisäksi tulevat Silo AI:n perustajan Peter Sarlinin säätiön kolmentoista tekoälyprofessuurin lahjoitus. Laskentakapasiteettia vahvistaa CSC:n LUMI-supertietokoneen ympärille rakentuva tekoälytehdas. Perusta on siis kunnossa.
Ongelma on tutkimuksen ja yritysten välinen kuilu, jonka vuoksi laadukkaan perustutkimuksen vaikuttavuus yritysten kaupallisiin tuotteisiin ja yhteiskuntaan ei ole läheskään tasolla, jolla se voisi olla. Ilmiö tunnistettiin esimerkiksi Suomen, Ruotsin ja Alankomaiden tekoälykenttiä vertailevassa selvityksessä.
Innovaatioiden luontaisia vetureita ovat kasvuyritykset. Vakiintuneista yrityksistä vetureita ovat ne, jotka rohkenevat ottaa riskin ja muuttaa liiketoimintaansa uutta teknologiaa hyödyntäen. Suomessa on jo useita yrityksiä, joiden menestys nojaa tekoälyteknologioiden innovatiiviseen soveltamiseen. Rohkaisevia esimerkkejä ovat Supercell, RELEX ja ICEYE sekä muutamat lääketieteellisen kuvantamisen yritykset. Ideaalitilanteessa Suomeen syntyisi nopeasti vireä kaupallinen ekosysteemi tekoälyn akateemisen keskittymän ympärille Pariisin tapaan, kuten Peter Sarlin visioi.
Tekoälyn hyödyntäminen voi tuottaa innovaatioita yllättävilläkin aloilla, esimerkiksi materiaalitutkimuksessa. Nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa olisi järisyttävää, jos tekoälyn avulla Suomessa syntyisi materiaalitieteen läpimurto, joka vähentäisi riippuvuutta kriittisistä raaka-aineista. Erityisen hienoja innovaatioita olisivat harvinaisia maametalleja korvaavat materiaalit tai keinot minimoida niiden tarvetta. Tähän tähtääviä tekoälyä hyödyntäviä tutkimushankkeita onkin jo käynnissä.
Suomella on siis hyvät lähtökohdat ja ainutlaatuinen tilaisuus luoda menestyviä innovaatioita yhdistämällä korkeatasoinen tekoälytutkimus, kohteena olevan toimialan tutkimus ja liiketoimintaymmärrys sekä riskirahoitus.
Voimme vielä itse päättää, sijoitummeko tekoälyajan tulevaisuudessa voittajien vai häviäjien joukkoon.
Heikki Ailisto on VTT:n tutkimusprofessori ja Suomen tekoälykeskus FCAI:n johtoryhmän jäsen.
