Uusi vetytutkimusfoorumi kiihdyttää Suomen vetysiirtymää ja tukee kansainvälisessä kilpailussa

Uutiset

Suomeen on perustettu vetytutkimusfoorumi, jonka tavoitteena on edistää kotimaista vetyosaamista yhteisillä tulevaisuusvisioilla sekä edustaa akateemisia toimijoita muiden alojen rinnalla. VTT polkaisee Hydrogen Research Forum Finland -foorumin käyntiin yhdessä useiden kentällä toimivien tutkimus- ja koulutustahojen kanssa. Tähtäimessä on menestys kansainvälisillä vetymarkkinoilla.

Riittävän laaja ja korkeatasoinen tieteellinen pohja on perusedellytys mullistavien innovaatioiden ja toimivien sovellusten syntymiselle. Vetyyn liittyvässä tutkimuksessa eri toimijoiden yhteistyö on erityisen tärkeää, sillä sen tukemana Suomi voi lunastaa paikkansa kokoaan merkittävämpänä toimijana räjähdysmäisesti kasvavalla globaalilla vetymarkkinalla, sanoo Antti Arasto, VTT:n energia- ja vetytutkimusalueen johtaja.

Suomen vetytutkimusfoorumissa (Hydrogen Research Forum Finland) mukana ovat Aalto Yliopisto, LUT-yliopisto, Teknologian tutkimuskeskus VTT, Åbo Akademi, Jyväskylän, Turun, Tampereen ja Vaasan yliopistot sekä Oulun yliopisto, joka aluksi koordinoi foorumin toimintaa.

Vetysiirtymä on synnyttänyt laajan kirjon eri lähtökohdista toimivia verkostoja, kuten yritystoimijoiden muodostama Suomen Vetyklusteri. Vetysiirtymässä ja -tutkimuksessa on tunnistettu tarve tutkimuspohjaiselle vapaalle ja riippumattomalle keskustelulle, johon akateemiset toimijat vastaavat Suomen vetytutkimusfoorumilla. Suomen vetytutkimusfoorumi toimii tarvittaessa myös akateemista tutkimusta edustavana toimijana kansallisten yksityisen tai julkisen sektorin vetyverkostojen rinnalla.

”Suomen vetytutkimusfoorumi on vetyyn liittyvää tutkimusta tekevien tai siitä kiinnostuneiden foorumi, joka mahdollistaa kokonaisvaltaisten näkemysten muodostamisen. Tämä on tärkeää kattavan kansallisen vetytoimintasuunnitelman aikaansaamiseksi, jotta Suomi olisi kansainvälisesti kilpailukykyinen toimija vetymurroksessa. Foorumi myös kokoaa akateemiset toimijat keskustelukumppaniksi kansallisen päätöksenteon tueksi”, Oulun yliopiston professori ja Suomen vetytutkimusfoorumin koordinaattori Timo Fabritius kertoo.

Hiilidioksidipäästöjen radikaali vähentäminen vaatii siirtymää kohti vetytaloutta

Vetytalous nähdään tulevaisuudessa nousevan osaksi kehittyneiden hiilineutraalien yhteiskuntien energiajärjestelmiä, teollisuutta ja liikennettä. Vetytaloudessa on odotettavissa tiukka kansainvälinen kilpailu eri teknologioiden välillä, ja valmisteilla on tuhansia vetyhankkeita Euroopassa ja kansainvälisesti.

Suomella on erinomaiset edellytykset menestyä vetykilpailussa, jossa keskeisiä seurattavia ovat Pohjoismaat, Saksa ja esimerkiksi vedyntuotannon tutkimuksessa Suomen kanssa kilpaileva Japani.

Tutkimus ja koulutus ovat avainasemassa myös vetysiirtymässä. Suomen vetytutkimusfoorumi toiminnan keskeisiä tavoitteita ja tehtäviä ovat:
•    Vetytalouden synnyttämien muutosten ja tutkimustarpeiden tunnistaminen
•    Kansallisen vetytoimintasuunnitelman ja tulevaisuusvisioiden edistäminen
•    Vetytalouteen liittyvän koulutustarjonnan tuottaminen koordinoidusti 
•    Riippumattoman tutkimuspohjaisen tiedon tuottaminen päätöksenteon tueksi
•    Suomen vetyyn ja vetysiirtymään liittyvän tutkimuksen kansainvälisen roolin ja vaikuttavuuden lisääminen

Suomen vetytutkimusfoorumin kumppanit kattavat koko vedyn arvoketjun, mikä tarjoaa vahvan ja helposti saatavilla olevan tietopohjan, joka edistää Suomen asemaa kansainvälisessä vety-yhteistyössä."
Antti Arasto

Painopisteet koko vetyarvoketjulla vedyn tuotannossa, logistiikassa ja hyödyntämisessä

Foorumi käynnistää työnsä luomalla ehdotuksen kansallisesta toimintasuunnitelmasta vetyyn liittyen. Suunnitelmassa huomioidaan vaadittavan tutkimusinfrastruktuurin kehittäminen, kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö sekä vetysiirtymän vaikutukset koko yhteiskuntaan. Vetyteemaan liittyvä kansainvälinen konferenssi on suunnitteilla vuonna 2023 kokoamaan tiivistyvää kansallista keskustelua.

Suomen vetytutkimusfoorumin kumppanit kehittävät toimintaansa käynnissä olevan tutkimuksensa pohjalta vedyn tuotannossa, vedyn siirrossa ja vedyn hyödyntämisessä.

Lisätietoja

LUT-yliopisto, Petteri Laaksonen, tutkimusjohtaja: petteri.laaksonen@lut.fi p. 040 508 8498

VTT, Antti Arasto, energia- ja vetytutkimusalueen johtaja: Antti.Arasto@vtt.fi, p. 0400 159 052

Oulun yliopisto, Timo Fabritius, professori, Suomen vetytutkimusfoorumin koordinaattori: timo.fabritius@oulu.fi, p. 0405546683

Vaasan yliopisto, Seppo Niemi, energiatekniikan professori: seniemi@uwasa.fi, p. 050 430 8519

Jaa
Antti Arasto
Antti Arasto

Green hydrogen can be used for emission-free storage and carrier of energy. It offers possibilities to shift to the global use and recycling of clean energy.

Aiheet
Toimialat
Tutkimusosaaminen