Siihen aikaan kun isä sähköauton osti - Suomesta vähähiilisen liikenteen ratkaisija

Blogit
Taneli Fabritius
child in rain

Liikenteen päästövähennykset ovat mahdollisuus Suomalaisille vientiyrityksille. Samaan aikaan Suomella voi olla pieni hiilijalanjälki ja suuri hiilikädenjälki.1 Vuonna 2019 kone- ja kuljetusvälineteollisuuden sekä kemianteollisuuden yhteenlaskettu vienti oli Suomessa noin 27,5 miljardia euroa, eli 42,4 % koko tavaraviennistä.2 2020-luvulla tarvitaan kuitenkin lisää panostuksia liikenteen päästöjä vähentävien teknologioiden tutkimukseen ja kehitykseen. Yrityksille tarvitaan pääsy ajantasaisiin tutkimuslaitteisiin.

Kuuntelin YLE Areenasta Juhani Ahon lyhytkertomuksen ”Siihen aikaan kun isä lampun osti”.3 Taidokkaasti kirjoitettu tarina vuodelta 1883 kertoo lapsen näkökulmasta, kuinka päreen poltto korvautuu isän hankkiessa öljylampun. Kertomus sisältää teräviä havaintoja uuden teknologian saapumisesta. Öljylampun näkemistä odotetaan, ja kaikki puhuvat keskenään, mitä siitä on kuultu.

Pitkältä tuntuneen odotuksen jälkeen isä laittaa lamppuun tulen. Silloin kaikki naapurustoa myöten kokoontuvat yhdessä lamppua katselemaan ja ihmettelemään. Juhani Ahon tarinan voisi siirtää tähän päivään ja esimerkiksi sähköautoihin. Joku hankkii uusimman sähköautomallin, ja sosiaalisen median kanavissa ihailemme sen ominaisuuksia. Edelläkävijöiden ansiosta vähennämme päästöjä ja saamme käyttöön uusinta teknologiaa. 

Tässä vaiheessa toivottavasti hälytyskellomme soivat. Näemmekö Suomen vastaanottajana, joka odottelee pirtissä muiden keksintöjä? Suomen ei ole syytä jäädä liikenteen päästövähennyksissä ihmettelijän roolin. Panoksemme täytyy olla paljon suurempi. Vientituotteemme voivat vähentää päästöjä merkittävästi myös Suomen ulkopuolella, tätä tarkoittaa hiilikädenjälki. Sähköautojen - samoin muiden päästövähennyskeinojen -kansainvälisistä arvoketjuista on löydettävä vahvuuksien mukaiset vientimahdollisuudet. Mikäli jäämme odottamaan tällä vuosikymmenellä, niin päädymme toisintoon Juhani Ahon kuvauksesta. Kun kirstusta lasketaan rahoja liikenteen päästöjen vähentämiseen kotimaassa, meidän tulisi samalla panostaa uusien vientituotteiden kehittämiseen. 

Pieni hiilijalanjälki, suuri hiilikädenjälki

Vuonna 2019 Suomen päästöt olivat noin 52,8 Mt (CO2-ekv.), josta päästökauppasektorin ulkopuoliset kotimaan liikenne 11,1 Mt ja työkoneet 2,5 Mt.4 Suomen tavoite on puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä (vrt. 2005) ja nykykehityksellä päästään -37 prosentin vähenemään.5 Liikenteen päästöjen puolittaminen vaatii lisävähennyksiä nykyiseen kehitykseen nähden siis 1,55 Mt.6 Koko maailmassa liikenteen päästöt ovat vuosittain noin 8 200 Mt.7 

Maailmassa on selvästi tilaa monipuolisesti erilaisille liikenteen päästöjä vähentäville ratkaisuille. Henkilöautojen lisäksi eri liikennemuotojen tarpeet on huomioitava (julkinen liikenne, laivat, lentokoneet, työkoneet). Monipuolisuutta lisäävät ainakin kustannustehokkuus, erilaiset vahvuudet ja preferenssit eri maissa sekä kaluston uusiutumisnopeus. Sähköistämisen ja akkujen lisäksi päästövähennyksiä saavutetaan muilla fossiilisen öljyn vaihtoehdoilla. Näitä ovat esimerkiksi biopolttoaineet ja biokaasu, muut uusiutuvat polttoaineet, sähköpolttoaineet (P2X) ja vety. Lisäksi energiatehokkuuden kehittäminen on tärkeässä osassa. Kaikki tapahtuu osana suurempaa liikkumisen muutosta, johon kuuluu liikkumistapojen valinta (julkinen liikenne, pyöräily, kävely, yhteiskäyttö), digitalisaatio, palvelut ja automaatio. Suomella on mahdollisuuksia kaikilla osa-alueilla, mutta liikenteen energian muutokseen lähdemme myös hyvistä asemista.

Suomessa henkilöautot aiheuttavat noin puolet kaikista liikenteen päästöistä. Suomen tavoitteena on 250 000 sähköautoa vuonna 2030, joka ollaan ylittämässä.8 VTT:n laatiman perusennusteen mukaan Suomessa voisi olla vuonna 2030 sähköautoja 350 000 (täyssähkö, ladattava hybridi, vety) ja kaasuautoja 25 000, kun autoja olisi kaikkiaan n. 2,9 miljoonaa.5 Perusennusteesta on myös nopeampi versio 600 000 sähköautoa. Mielestäni ei ole väärin ennakoida, että lisätoimien ja sähköautojen hinnan laskun myötä henkilöautoliikenteessä sähköistyminen voi olla odotettua nopeampaa. Sähköistymisestä ja akkuarvoketjusta löytyy valtavat mahdollisuudet vientituotteille läpi arvoketjun.

Toinen puolikas liikenteen päästöistä tulee raskaammista liikenteen muodoista. Pääosin tieliikenteestä. Työkoneiden, laivaliikenteen ja lentoliikenteen päästövähennysten merkitys kasvaa muiden sektorien päästöjen vähentyessä seuraavien vuosikymmenten aikana. Ne ovat siis houkuttelevia sektoreita hiilikädenjäljen luomiseen. Esimerkiksi logistiikan kustannustehokas päästöjen vähentäminen vaatinee yhdistelmää erilaisista keinoista. Biopolttoaineet, ja muut uusiutuvat polttoaineet, kuuluvat joka tapauksessa olennaisesti keinovalikoimaan. Viennin osalta Suomi on edelläkävijä kohti hiilineutraaleja polttoaineita siirryttäessä.9 Raskaan liikenteen sähköistymisessä on myös paljon vahvuuksia ja mahdollisuus ehtiä mukaan kehitykseen.10
 
Vaihtoehtoja fossiiliselle energialle siis löytyy, ja Suomella on mahdollisuus viedä näitä ratkaisuja maailmalle: akut, latausratkaisut, komponentit, prosessiteknologia, jakeluverkostot, moottorit ja uudet hiilineutraalit polttoaineet, päästöjen hallinta, vetyteknologia, koneet ja kuljetusvälineet (laivat, metsäkoneet, traktorit, työkoneet). Lista ei varmasti ole kaiken kattava. Näiden parissa ei tarvitse aloittaa tyhjästä, sillä kone- ja kuljetusvälineteollisuuden, sekä kemianteollisuuden yhteenlaskettu vienti oli Suomessa vuonna 2019 noin 27,5 miljardia euroa, eli 42,4 % koko tavaraviennistä.2 Suomessa teollisuuden tekemät vähähiilitiekartat piirtävät kuvaa tahtotilasta.11 

Vähähiilisen liikenteen energian ratkaisupaikka

Olemme oikealla tiellä, mutta emme ainoita liikenteessä. Muiden vauhdissa pysyminen vaatii lisää toimia. Yritysten tutkimuspanoksille voidaan luoda edellytyksiä varmistamalla pääsy ajantasaisiin laboratorioihin, sekä pilotointi- ja demonstrointiympäristöihin. Suomen ulkopuolella näemme satojen miljoonien panostuksia laboratorioihin, joissa kehitetään liikenteen energiasta vähäpäästöistä.12,13 Tutkimuksen satsaukset lasketaan miljardeissa. 

Miten hankimme kilpailukykyiset laboratoriot? Ruotsissa asiaa on lähdetty ratkaisemaan tutkimuslaitoksen ja yliopiston yhteisyrityksellä, johon valtio osallistui tietyllä summalla.13 Suomessa - osana innovaatiojärjestelmää VTT:n toimesta - voitaisiin luoda vähähiilisen liikenteen energian ratkaisupaikka. Tarkoitan uudistettua laboratorioympäristöä, joka tarjoaa tutkimuspalveluja ja tarvittavan laitteiston. Yritykset voivat osallistua projektien ja yhteistyösopimusten kautta laitekokonaisuuksien määrittelyyn, jopa omistukseen, jolloin yrityskentän tarpeet pystytään täyttämään ja saavutetaan tarvittava kustannustehokkuus. Yrityksillä (etenkin suurilla) on jatkossakin myös omia laboratorioita, mutta lisäksi uusien keksintöjen tuottamiseen ja ratkaisujen validointiin tarvitaan paikka, jossa on yrityksistä riippumaton tutkimusosaaminen ja tarvittavat laitteet. Tällainen kokonaisuus kannustaa yrityksiä kehitysprojektien käynnistämiseen ja puhtaiden ratkaisujen käyttöönottoon. Lähellä oleva tutkimuksen tuki parantaa myös sijoittautumiskustannuksia. Ei ole nähtävissä, että tällainen kokonaisuus syntyisi Suomeen täysin markkinaehtoisesti. Panostetaan siis vähähiilisen liikenteen energian ratkaisupaikkaan, jossa kohtaavat eri toimijoiden osaaminen, ajantasaiset tutkimuslaitteet, uudet innovaatiot ja sijoittajat. 

Hiilikädenjälki työllistää ja osattomaksi ei tarvitse jäädä

Juhani Ahon kertomuksessa kaikki eivät öljylampusta innostu. Ehkä tämä johtuu siitä, että kaikki eivät koe itseään osalliseksi uudesta teknologiasta. Tarinassa Pekan työtä on ollut päreiden teko. Pekka veistelee jatkossa mieluummin päreitä yksin saunassa kuin istuu tyhjän panttina tuvassa toisten kanssa. Liikenteen energian osalta monilla eri osaamispohjilla on mahdollista tulla osalliseksi tulevan vuosikymmenen projektista. Muutoksen veturit tulevat perinteisestä teollisuudesta, ja ovat nykyisiä fossiilisen energian tuottajia ja kuluttajia. Työpaikat syntyvät hiilikädenjäljen kasvattamisesta ja uusista vientituotteista, sekä kotimaan päästöjen vähentämisestä. 

Suomi etsii parhaillaan keinoja liikenteen päästöjen puolittamiseen vuoteen 2030 mennessä. Fossiilittoman liikenteen tiekartta14 ja toimialojen vähähiili tiekartat 11 kuvaavat monipuolista keinovalikoimaa. Pian edessä on päätöksiä siitä, miten Suomen liikenteen päästöt puolitetaan ja mihin toimenpiteisiin rahat on laitettava. Panostetaan siis samalla hiilikädenjäljen kasvattamiseen. Vähähiilisen liikenteen energian ratkaisupaikka on panostus tutkimukseen, vientiin, työpaikkoihin ja hiilikädenjälkeen.
 

Viitteet

  1. https://www.businessfinland.fi/en/do-business-with-finland/explore-key-industries/carbon-handprint/
  2. https://tulli.fi/documents/2912305/3439475/Kuvioita%20Suomen%20ulkomaankaupasta%202019/e14fa72e-efea-33fb-6725-21b432e2c569/Kuvioita%20Suomen%20ulkomaankaupasta%202019.pdf?version=1.24
  3. https://areena.yle.fi/audio/1-50366078
  4. https://www.stat.fi/til/khki/2019/khki_2019_2020-05-28_tie_001_fi.html
  5. https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/d99a3ae3-b7f9-49df-afd2-c8f2efd3dc1d/1ab511f1-aa06-45c0-b3ef-9ac9650838c9/MUISTIO_20200422120412.pdf
  6. https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/d99a3ae3-b7f9-49df-afd2-c8f2efd3dc1d/10829fc0-10da-4d71-bae5-4fd7b84a0d93/MUISTIO_20201006063145.PDF
  7. https://www.iea.org/reports/tracking-transport-2020
  8. https://www.lvm.fi/-/autoon-saa-sahkoa-tai-kaasua-yha-laajemmalla-alueella-suomessa-1033575
  9. https://www.neste.com/fi/tiedotteet-ja-uutiset/sustainability/neste-kehittaa-raakaoljyn-kayttoa-vahentavia-uusia-ratkaisuja-ja-lisaa-tutkimusta-suomessa
  10. https://tem.fi/-/akkustrategialla-vahvistetaan-suomen-asemaa-kestavan-akkutuotannon-edellakavijana
  11. https://tem.fi/tiekartat
  12. https://www.press.bmwgroup.com/global/article/detail/T0274947EN/bmw-group-lays-the-foundation-for-expansion-of-its-research-and-innovation-centre-fiz?language=en
  13. https://www.chalmers.se/en/news/pages/sweden-invests-1-billion-sek-in-testbed-for-electromobility.aspx
  14. https://valtioneuvosto.fi/hanke?tunnus=LVM050:00/2019
Jaa