Polystyreeni kiertoon ja takaisin raaka-aineeksi: VTT kumppaneineen kehittää jätteen kierrätystä ja hyödyntämistä Euroopassa

Uutiset

Valtaosa kerätystä styroksista ja muusta polystyreenijätteestä päätyy yhä poltettavaksi. VTT kumppaneineen selvittää kaksivuotisessa MoPo-projektissa, miten polystyreenimuovin kierrätystä voitaisiin lisätä merkittävästi uudistamalla sen keräystä ja käsittelyä. Tavoitteena on palauttaa jäte puhtaaksi polystyreeniksi tai styreenimonomeereiksi eli muiden muovien ja kemikaalien raaka-aineeksi.

Polystyreenin markkinat maailmassa olivat viime vuonna 36 miljardin euron luokkaa, ja markkinoiden odotetaan kasvavan lähivuosina 10 prosenttia vuodessa. Samaan aikaan on tarve vähentää fossiilisten raaka-aineiden, kuten raakaöljyn, käyttöä. Tämän johdosta raakaöljypohjaisen polystyreenin kierrätyksestä tulee väistämättä yhä tärkeämpää.

Polystyreeniä käytetään tavallisesti kovassa muodossaan pakkauksissa, kuten jogurttipurkeissa, ja paisutettuna EPS-muovina eli styroksina, kun tarvitaan eristystä tai iskujen vaimentamista. Molempia lajeja voidaan kierrättää mekaanisesti eli muotoilla uusiksi polystyreenituotteiksi sulattamalla. Kerätyn polystyreenijätteen määrä on kuitenkin Suomessa vähäinen, joten se päätyy tavallisesti poltettavaksi. EPS-muovin keräys on osoittautunut erityisen haastavaksi, koska EPS vie painoonsa nähden paljon tilaa sekä murenee ja likaantuu helposti.

”Tavoitteemme MoPo-projektissa on tarjota teknisesti ja taloudellisesti toimiva ratkaisu polystyreenijätteen kierrättämiseen Euroopassa. Selvitämme, millainen polystyreenin tuotanto-, kulutus- ja kierrätystilanne on Suomessa ja muutamassa muussa Euroopan maassa. Kehitämme myös logistisen mallin polystyreenijätteen keräykseen sekä menetelmiä sen mekaaniseen ja kemialliseen kierrätykseen”, kertoo projektipäällikkö, erikoistutkija Muhammad Saad Qureshi VTT:ltä.

Polystyreenistä styreeniä – raaka-ainetta muille materiaaleille

Koska kaikki polystyreenijäte ei sovellu mekaaniseen kierrätykseen, MoPo-projektissa kehitetään myös termokemiallisia kierrätysmenetelmiä. Termokemiallisesti kierrätettäessä polystyreeni pilkotaan pyrolyysillä, siis hapettomissa oloissa kuumentamalla, lyhyemmiksi polymeeriketjuiksi ja styreenimonomeereiksi. Näin syntynyt pyrolyysiöljy voi puhdistettuna korvata öljyjakeita, kun valmistetaan esimerkiksi aromaatteja, latekseja, polystyreeniä sekä hiilimustaa. Projektissa kehitetään myös menetelmä, jolla palonestoaineita ja muita haitallisia kemikaaleja sisältävä polystyreenijäte voidaan hyödyntää turvallisesti.

VTT:n johtaman MoPo-projektin kokonaisbudjetti on 964 000 euroa, ja sen rahoittavat Business Finland, VTT sekä tutkimus- ja yrityskumppanit: Aalto-yliopisto, L&T, HSY, Finnfoam, PS Processing, CH-Polymers, Pohjanmaan Hyötyjätekuljetus ja Suomen Uusiomuovi.

”Yhdessä kumppaneidemme kanssa voimme kehittää koko arvoketjua, joka liittyy polystyreenin kierrättämiseen. Odotamme, että projekti lisää merkittävästi kierrätyksen mahdollisuuksia ja luo uutta liiketoimintaa. Tavoitteenamme on näyttää tietä polystyreenin kierrätykselle Euroopan laajuisesti”, Qureshi sanoo.

Projektiin osallistuvat yritykset kokeilevat projektin aikana muun muassa polystyreenijätteen erilliskeräystä, jätemateriaalien käsittelyä VTT:n kehittämällä uudentyyppisellä ekstruuderilla sekä mekaanista ja kemiallista kierrätystä.

Jaa
Visiomme tulevaisuudesta

Suomi tunnetaan teollisuusmaana. Moni puuta ja metallia sisältävä tuote saa alkunsa meillä raaka-aineena. Entä jos voisimme niittää mainetta ja kunniaa myös arvoketjun loppupäässä maailmanluokan korjaajina, jälleenmyyjinä ja kierrättäjinä?