Olisiko aika ottaa uudet genominmuokkaustekniikat käyttöön myös Euroopassa?

Blogit
Nina Wessberg

Mitkä asiat aiheuttavat nyt eniten toivottomuutta? Epäilemättä COVID-19-pandemian takia kärvistellessä mieleen nousevat sairaudet. Moni voisi myös vastata, että ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden katoaminen aiheuttavat suurinta ja pitkäkestoisinta toivottomuutta. Uudet genominmuokkaustekniikat tarjoavat mahdollisuuksia näiden viheliäisten haasteiden taklaamiseen. Näitä mahdollisuuksia ei kuitenkaan hyödynnetä Euroopassa.

Uusilla genominmuokkaustekniikoilla tehdään eläviin soluihin täsmällisesti kohdennettuja muutoksia, joiden avulla voidaan jalostaa kasvi- ja eläinsoluja haluttuun suuntaan perinteisiä mutageneesitekniikoita, kuten säteilytystä ja kemiallista käsittelyä, nopeammin. Esimerkiksi näitä tekniikoita hyödyntämällä viljelykasveja voitaisiin tarkemmin ja nopeammin jalostaa paremmin kuivuutta ja tauteja kestäviksi ja/tai parantaa niiden satoisuutta. Voimme myös kehittää eläin- tai solumalleja, joiden avulla tutkitaan sairauksien juurisyitä tai lääkkeiden tehokkuutta, tai muokata sairaan ihmisen somaattisia soluja geeniterapeuttisesti niin, että sairaus saadaan parannettua puuttumatta hänen perinnöllisiin ominaisuuksiinsa.

Uusien genominmuokkaustekniikoiden mahdollisuudet ovat todella eksponentiaaliset, ja sovelluskohteita on rajattomasti. Tekniikoiden avulla voidaan esimerkiksi muokata jokin tietty geeni toimimattomaksi ja näin poistaa ominaisuus, jota ei haluta. Tekniikoita on suhteellisen helppo käyttää ja ne nopeuttavat tutkimus- ja kehitystoimintaa ratkaisevasti. Voisivatko uudet genominmuokkaustekniikat siis olla yksi eksponentiaalisen toivon tekniikoista?

Euroopan lainsäädäntö ja ihmisten asenteet tekniikan soveltamisen esteinä

Eurooppalaisessa lainsäädännössä uusien genominmuokkaustekniikoiden tulkitaan tällä hetkellä kuuluvan geenitekniikan lainsäädäntöön, joka koskee siirtogeenitekniikoilla muunnettuja organismeja. Tämän lainsäädännön piirissä uusien genominmuokkaustekniikoiden soveltaminen vaatii laajoja ja kalliita riskinarviointeja, joiden toteuttamiseen esimerkiksi kasvinjalostuksen puolella on käytännössä varaa vain suurilla yrityksillä.

Tämä on johtanut siihen, että uusien genominmuokkaustekniikoiden käyttöönotto on kokonaan pysähdyksissä, ja genominmuokkausta sovelletaan Euroopassa tällä hetkellä vain perustutkimuksellisissa hankkeissa, jolloin laajoja riskinarviointeja ei tarvitse tehdä. Samankaltainen laintulkinta vallitsee Euroopan lisäksi vain Uudessa-Seelannissa. Kaikkialla muualla uusia genominmuokkaustekniikoita pidetään mutaatiojalostukseen rinnastettavina teknologioina. Erityisenä hankaluutena pidetään sitä, että uusien tekniikoiden käyttämistä tuotteissa ei voida todentaa, joten on mahdollista, että niiden avulla tuotettuja tuotteita on kuitenkin jo tulossa käyttöön Euroopan markkinoilla.

Toinen uusien genominmuokkaustekniikoiden käyttöä hillitsevä asia on kuluttajien asenne; esimerkiksi kuluttajarajapinnassa toimiva elintarviketeollisuus on tunnistanut, että markkinat ovat geenitekniikkaa ja uusia genominmuokkaustekniikoita vastustavia.  Näin ollen teollisuus ei halua ottaa uutta teknologiaa käyttöönsä, koska se epäilee, että uusilla tekniikoilla tuotetut tuotteet eivät menestyisi eurooppalaisilla markkinoilla.

Keinot tilanteen muuttamiseen

Jos Suomessa ja Euroopassa haluttaisiin muuttaa vallitsevaa tilannetta uusille genominmuokkaustekniikoille suotuisammaksi, olisi ensisijainen keino tilanteen muuttamiseksi se, että ihmisille annettaisiin puolueetonta ja ajantasaista tietoa genominmuokkauksesta sekä niihin liittyvistä tavoitteista. Ymmärryksen kasvattaminen kannattaa aloittaa toisella koulutusasteella geenitekniikan perusteista. Sen pohjalta jokainen voisi itse päättää, vastustaako itse tekniikkaa vai kenties kannattaako lopputuotetta mikä saavutetaan.

Toinen vaikuttamisen keino on lainsäädännön muokkaus ja tulkinta. Teimme VN TEAS Uusien genominmuokkaustekniikoiden hyödyntäminen Suomessa -hankkeessa skenaariota, joissa kuvasimme kolme erilaista kasvinjalostukseen liittyvää lainsäädännön tulkintatapaa: 1) Varmuuden vuoksi, 2) Kasvua kestävyydestä, ja 3) Tietopohjainen päätöksenteko.

  1. Varmuuden vuoksi -skenaariossa uudet genominmuokkaustekniikat rinnastetaan geenimuunteluun, kuten Euroopassa tällä hetkellä tehdään. Sen mukaisessa tulkinnassa korostetaan riskien hallintaa.
  2. Kasvua kestävyydestä -skenaariossa genominmuokkausteknologiaa voi soveltaa suhteellisen vapaasti, sillä siinä sääntely keskittyy lopputuotteen sääntelyyn.  Lopputuoteperusteinen sääntely on laajalti tutkijapiirin kannattama vaihtoehto.
  3. Tietopohjainen päätöksenteko -skenaario on hybridi, jossa genominmuokkaus on eroteltu geenimuuntelusta. Sen sääntely keskittyy vaikutusten arviointiin - sekä hyötyjen että riskien puntarointiin.

Kaksi jälkimmäistä skenaariota tähtäävät kumpikin uusien genominmuokkaustekniikoiden hyötyjen maksimointiin.

Ilmastonmuutos etenee - Onko meillä varaa olla käyttämättä uutta teknologiaa?

Eurooppa on jäämässä väistämättä muuta maailmaa jälkeen genominmuokkausteknologioiden tarjoamista mahdollisuuksista asenteensa ja lainsäädännön tulkintansa takia. Erityisesti näin käy kasvinjalostuksen markkinoilla. Olemme siis menettämässä geenitekniikkaan kohdistuvan kielteisen suhtautumisen kautta mahdollisuudet tämän merkittäviin globaaleihin huolenaiheisiin ratkaisuja mahdollistavan teknologian hyödyntämiseen. Meillä on kiire jalostaa kasveja kestämään ilmastonmuutoksen tuomia uudenlaisia kasvuolosuhteita ruoantuotannon takaamiseksi. Kasvinjalostusta nopeuttavat uudet genominmuokkaustekniikat olisivat tässä tilanteessa merkityksellistä teknologiaa. Onko meillä todella varaa olla käyttämättä niitä?

Iso-Britannia on ilmaissut pääministerinsä sanoin edistävänsä uusia genominmuokkaustekniikoita maataloustuotteissaan. Onko tämä signaali, johon Euroopan tulisi viimeistään herätä? Vai onko sittenkin viisautta jatkaa maailman valtavirtaa vastaan?

Yksi skenaarioprojektissamme haastatelluista tutkijoista totesi: ”Euroopasta tulee tutkimus- ja kehitystyön museo, ellei uusia genomimuokkaustekniikoita voida soveltaa EU:ssa. Innovaatiot ja uudet tuotteet tulevat markkinoille muualla!”

Blogi on kirjoitettu VN TEAS Uusien genominmuokkaustekniikoiden hyödyntäminen Suomessa -hankkeen innoittamana. Hankkeen raportti on julkaistu 21.5.2021. Raportin ovat kirjoittaneet: Nina Wessberg, Anneli Ritala, Suvi Häkkinen ja Santtu Lehtinen VTT:stä, Johanna Vilkki, ja Alan Schulman Luonnonvarakeskus Lukesta, sekä Jussi Laine ja Satu Korhonen Demos Helsingistä.

Jaa
Nina Wessberg

Nina Wessberg

Senior Scientist