Muovijätteen kierrätys laahaa – tarvitaanko uusia malleja lajitteluun ja kierrätykseen

Blogit
Mika Härkönen

Näyttää siltä, että nykyisiä lakiin kirjattuja muovijätteiden kierrätystavoitteita ei saavuteta. Suomi on jo saanut varoituksen Euroopan komissiolta. Olisiko syytä ennakkoluulottomasti etsiä ja selvittää uusia lähestymistapoja?

Suomi on saanut varoituksen Euroopan komissiolta, että emme saavuta pakkausmuovijätteen kierrätyksen lainsäädännön tavoitteita. Kierrätyskelpoista muovijätettä ei ole riittävästi, jätemuovin poltosta syntyy päästöjä, lajittelu- ja kierrätyslaitosten kapasiteetti on liian pieni eikä kuluttajilta kerättävästä jätemuovista saada uutta vastaavaa kierrätysmuovia.

Systeemi ei toimi - voisiko siis nykyistä muovijätteen keräystä, lajittelua ja kierrätystä lähestyä uudella tavalla?

Pakkausmuovijätteen erilliskeräys kuluttajilta on parantunut viime vuosina. Silti vain n. 30 % pääkaupunkiseudun pakkausmuoveista erilliskerätään ja n. 20 % lopulta kierrätetään. Kun pakkausjätteen lisäksi otetaan huomioon muutkin muovit, sekajätteen mukana poltetaan jopa kuusinkertainen määrä muoveja verrattuna erilliskerättyyn. Selvitykset ovat karua luettavaa, vaikka pk-seutu on asumistiheyden puolesta otollista aluetta erilliskeräykselle. Saman suuntaisia lukuja on saatu Ruotsissa, missä erilliskeräyksen nostamisen riittävälle tasolle on todettu tulevan erittäin kalliiksi. Suomessa lajittelu- ja kierrätyskapasiteetin puute on johtanut muovijätteen viemiseen esimerkiksi Ruotsiin lajiteltavaksi ja kierrätettäväksi.

Kuluttajilta erilliskerätty ns. syntypaikkalajiteltu muovijäte koostuu monista eri muovilajeista ja eri muoveja sisältävistä yhdistelmämateriaaleista. Se vaatii keittiössä tapahtuvan lajittelun lisäksi hyvin toimivan teollisen lajittelun ja pesun, jotta jätteestä voidaan valmistaa nykytapaan kierrätettyjä muoveja. Teollisessa lajittelussa kuluttajilta kerätystä muovijätteestä lähes puolet ei lopulta kelpaa mekaaniseen kierrätykseen, vaan se pääosin poltetaan. Mekaanisella kierrätyksellä ei saada riittävän laadukkaita kierrätysmuoveja moneen vaativampaan sovellukseen.

Näyttää siltä, että nykyisiä lakiin kirjattuja kierrätystavoitteita ei saavuteta. Eikä tilanne helpotu, kun uuden regulaation seurauksena tulevina vuosikymmeninä sekä määrälliset että laadulliset vaatimukset kierrätysmuoville kasvavat.

Toimivampi konsepti

Kun seuraa läheltä sekä regulaation että tekniikan kehittymistä muovien kierrätyksessä, ei voi olla haastamatta nykyistä syntypaikkalajittelemiseen, erilliskeräykseen, laitoslajitteluun ja mekaaniseen kierrätykseen perustuvaa järjestelmää.

Olisiko syytä ennakkoluulottomasti etsiä ja selvittää uusia lähestymistapoja muovijätteiden keräämiseen, lajitteluun ja kierrättämiseen?

Toimivampi konsepti voisi olla sellainen, jossa kuluttajien muovijätteen kierrätys perustuisi sekajätteen laitosmaiseen teolliseen lajitteluun ja pääasiallinen kierrätysreitti olisi ns. kemiallinen kierrätys. Mekaanisen kierrätyksen syöttöaine tulisi teollisuuden, kaupan, rakentamisen ja maatalouden suhteellisen puhtaista muovijätejakeista. Mekaanisen kierrätyksen tuotteiden laatu paranisi ja soveltuisi moneen uuteen käyttökohteeseen, ja kemiallinen kierrätys saisi riittäviä määriä laadultaan kelvollista ja hinnaltaan edullista syöttöainetta.

Näin saisimme lisää muovijätettä kannattavan kierrätyksen piiriin ja saavuttaisimme nykyiset ja tulevaisuuden kestävän kehityksen ja lainsäädännön tavoitteet. Muovijätteen poltosta syntyvät hiilidioksidipäästöt laskisivat selvästi, vaikka kierrätyskelvottomat fraktiot edelleen poltettaisiin energiaksi. 

Positiivista kehitystä näköpiirissä

Helmikuinen ilmoitus investoinnista jätemuovin lajittelu- ja mekaanisen kierrätyksen kapasiteettiin Hyvinkäälle oli tervetullut uutinen. Neljällä toimijalla Suomessa on meneillään investointeja pyrolyysiin perustuvan muovijätteen nesteytykseen. Porvoon öljynjalostamolla toteutetaan suuria investointeja nesteytetyn muovin jatkokäsittelyä varten. Nämä yhdessä tarkoittavat huomattavaa muovien kierrätyksen lisäkapasiteettia sekä kemiallisesti kierrätettyjen uutta vastaavien kierrätysmuovien tulemista markkinoille.

Positiivista kierrätettyjen muovien markkinoiden luomisen kannalta on myös EU:n asetuksiin tulevat velvoitteet kierrätysmuovien käyttöosuuksista. Määräysten kiristyessä ja laajentuessa entistä vaativampiin käyttökohteisiin, korostuu kierrätysmuovien laadun merkitys, mikä edistää kemiallisen kierrätyksen nousua mekaanisen rinnalle.

Suomessa on käynnissä ja suunnitteilla useita tutkimusprojekteja ja hankkeita, joissa kehitetään uusia ratkaisuja muovin kierrätyksen parantamiseksi. Business Finlandin Veturi-ekosysteemit ovat luoneet hienon alustan asioiden edistämiseen, ja alan teollisuus ja arvoketju panostavat aidosti kehittääkseen monipuolisia ratkaisuja muovihaasteeseen.

Jaa
Mika Härkönen
Mika Härkönen
Professor of Practice
Visiomme tulevaisuudesta

Kestävien materiaalien, kulutushyödykkeiden ja kemikaalien tarve kasvaa ympäri maailmaa. Mistä tuotannossa tarvittavat raaka-aineet tulevat – ja riittävätkö ne kestävästi?