Muovijäte ylös joesta ja kiertoon – Tutkimuskohteena Indonesian Jakarta

Uutiset
Muut

Vesistöissä kelluva muovijäte voidaan saada kannattavasti talteen ja hyötykäyttöön, jos työ aloitetaan ennen kuin jäte kulkeutuu meriin asti. VTT:n johtamassa tutkimusprojektissa selvitetään, miten jokiin päätynyttä muovijätettä kannattaisi nostaa ylös ja kierrättää. Koealueena toimii Indonesian Jakarta.

Merissä kelluva muovijäte ajautuu nopeasti kauas syntysijoiltaan, jolloin kerääminen on vaikeaa ja kallista, eikä tehtävä ole kenenkään vastuulla. Ongelmaan on helpompi tarttua siinä vaiheessa, kun muovijäte on vasta päätynyt jokeen ja kiinnostaa paikallisia asukkaita, viranomaisia ja yrityksiä. Jätelautat nostettaisiin, jos se onnistuisi kohtuullisin kustannuksin ja jos muovijäte voitaisiin kierrättää arvokkaiksi materiaaleiksi. VTT:n johtama kaksivuotinen Kelmuvex-projekti tähtää tällaiseen kierrätyskonseptiin.

Projektin kohdealueeksi on valittu Indonesian Jakarta, jossa PET-pullot sekä kestävät polypropeenituotteet, kuten putket ja säiliöt, kierrätetään, mutta muu muovijäte päätyy vaihtelevalla menestyksellä sekajätteen mukana kaatopaikoille tai huuhtoutuu rannoilta jokiin ja edelleen meriin.

”Kartoitamme Jakartassa joessa kelluvan jätteen määrää, laatua ja sijaintia sekä kehitämme tapoja jätteen tunnistamiseen ilmasta käsin. Kehitämme ja testaamme yritysten kanssa menetelmiä, joilla kelluvaa muovijätettä voidaan nostaa joesta ja hyödyntää raaka-aineena esimerkiksi rakennusmateriaalien ja polttoaineiden valmistuksessa. Tavoitteenamme on kehittää olosuhteisiin sopiva kiertotalouskonsepti, jota voidaan soveltaa myös muilla merkittävillä meriroskan syntysijoilla”, kertoo johtava tutkija Mona Arnold VTT:ltä. 

Jokiroskasta muovikomposiitteja ja dieseliä

Kelmuvex-projektin rahoittavat Business Finland, VTT sekä muut siihen osallistuvat suomalaisyritykset: öljyntorjuntateknologiasta tunnettu Lamor, jätteiden keräys- ja nostoteknologiaa ja kierrätyskonsepteja kehittävä RiverRecycle, muovijätteiden kierrätykseen teknologiaa toimittava Wimao sekä prosessiteollisuuden teknologiatoimittaja Valmet. Projektiin osallistuu myös paikallisia toimijoita, jotka kehittävät Jakartan jätehuoltoa.

Kelluvan jätteen vaihteleva koostumus vaikeuttaa sen hyödyntämistä. Se koostuu tavallisesti monista eri muovilajeista, tekstiileistä sekä rankkasateiden huuhtomasta maasta ja kasveista. Jätemassan koostumukseen pureudutaan projektissa jo siinä vaiheessa, kun jätelauttoja havainnoidaan ilmasta käsin ennen nostamista.  Jätteen tunnistukseen kehitetään optisia sensoriratkaisuja, jotka voidaan asentaa droneen.

Projektissa tutkitaan myös erilaisia muovin kierrätysmenetelmiä ja valitaan kohteeseen sopivin menetelmä tai menetelmien yhdistelmä. Yksi vaihtoehto on kierrättää jätemuovi mekaanisesti: sulattaa se ja muovata siitä uusia tuotteita esimerkiksi logistiikka- tai rakennusteollisuuden tarpeisiin.

Likaiset ja vaikeasti lajiteltavat muovijakeet pystytään kierrättämään kemiallisesti hyödyntäen pyrolyysitekniikkaa. Pyrolyysissä muovien pitkät polymeeriketjut pilkotaan hapettomissa oloissa kuumentamalla pyrolyysiöljyksi, josta voidaan tislata erilleen esimerkiksi polttoaineita, kuten dieseliä, tai jopa monomeerejä muovien ja muiden kemikaalien raaka-aineiksi.

Mukaan muovijätettä myös kuivalta maalta

Kierrätyslaitoksen kannattavuuteen vaikuttaa raaka-aineen laadun ja kierrätysmenetelmän ohella olennaisesti jätteen määrä. Paikallisten kumppaneiden avulla projektissa pyritään varmistamaan, että kierrätyslaitokseen tulisi myös sellaista muovijätettä, joka on kerätty lähiseudulta kaatopaikalle vietäväksi.

”Jätehuollon kehittyessä painopiste voisi siirtyä yhä enemmän jokien jätelautoista maalla olevan muovijätteen hyödyntämiseen. Tärkeintä on, että kehitettävä kiertotalouskonsepti tukee alueellista jätemäärän vähentämistä”, Arnold toteaa.

Jaa
Mona Arnold

Mona Arnold

Principal Scientist