Mikä saisi kodeissa lojuvan elektroniikkajätteen kiertämään?

Blogit
Hanna Pihkola,
Lauri Kujanpää
mies lajittelee sähkö- ja elektroniikkaromua

Sähkö- ja elektroniikkalaiteromu eli SER on yksi nopeimmin kasvavista jätevirroista sekä EU:ssa että koko maailmassa. EU:n alueella syntyvästä sähkö- ja elektroniikkajätteestä kierrätetään tällä hetkellä alle 40 %, minkä vuoksi suuri osa laitteiden sisältämistä raaka-aineista jää hyödyntämättä uudelleen. Alueelliset erot keräys- ja kierrätysasteissa voivat kuitenkin olla suuria. 

Infograph-Amount of electrical and electronic devices in households in Europe

VTT on ollut mukana eurooppalaisessa COLLECTORS-projektissa, jossa on tutkittu eri maissa ja erilaisilla alueilla käytössä olevia jätteenkeräysjärjestelmiä sekä niiden välisiä eroja. Pääosin julkisista lähteistä kerätyt tiedot on koottu COLLECTORS-projektin sivulle, josta löytyy tietoa esimerkiksi 73:sta elektroniikkajätteen keräysjärjestelmästä eri puolilta Eurooppaa. Lisäksi projektissa tarkasteltiin pakkausjätteen ja rakennusjätteen keräystapoja.

Eri maiden järjestelmät tai kerätyt määrät eivät ole suoraan verrannollisia keskenään. Merkittävä ero muodostuu jo siitä, paljonko elektroniikkajätettä arvellaan eri alueilla syntyvän. Lisäksi tietoja kerätään ja raportoidaan monin eri tavoin. 

VTT tutki projektissa myös erilaisia monikriteeripäätöksentekoon kehitettyjä menetelmiä sekä niiden hyödyntämistä jätteen keräykseen liittyvän päätöksenteon tukena. Toimiva keräysjärjestelmä on yleensä monen eri tekijän summa, mikä edellyttää yhteistyötä ja erilaisten tavoitteiden yhteensovittamista. Tämä asettaa omat haasteensa myös päätöksenteolle.

Toimivassa keräysjärjestelmässä on huomioitava monta näkökulmaa

COLLECTORS-projektissa järjestettyjen kansainvälisten asiantuntijatyöpajojen perusteella keräyksestä vastaavat toimijat miettivät kuumeisesti keinoja, joilla keräyksestä voitaisiin tehdä houkuttelevampaa ja mahdollisimman helppoa kuluttajille. Samanlaiset keinot eivät välttämättä toimi kaupungissa ja maaseudulla, sillä keräyksessä on huomioitava muun muassa, liikkuvatko ihmiset yleensä autolla vai kävellen ja mihin kerätyt laitteet mahtuvat varastoitavaksi. Tärkeää on myös, että keräyspaikat ovat asianmukaisesti valvottuja, mikä vähentää väärinkäytöksiä ja parantaa kerätyn jätteen laatua.

Tehokkaiden keräystapojen tulisikin olla paitsi helppoja kuluttajille myös kustannustehokkaita ja ympäristöystävällisiä. Yksi tärkeimmistä asioista on varmistaa, että laitteiden sisältämät haitalliset aineet käsitellään asianmukaisesti keräyksen jälkeen. 

Suomessa elektroniikkajätteen keräys on hyvällä tasolla verrattuna moneen muuhun maahan, mutta elektroniikan keräykseen liittyy haasteita myös täällä. Yksi yhteinen, kaikkia maita koskeva haaste on, että läheskään kaikki elektroniikkajäte ei päädy kierrätykseen eikä sen loppusijoituspaikkaa tunneta. Tällä hetkellä yksi isoimmista haasteista erityisesti pienten laitteiden kohdalla onkin se, miten kuluttajat saataisiin tuomaan käytöstä poistetut laitteensa keräykseen.

Helppoa, hyödyllistä ja ympäristöystävällistä?

Mitä kuluttajat sitten keräysjärjestelmiltä toivovat? Tähän on tuskin yhtä ainoaa oikeaa vastausta, sillä meitä kuluttajia on monenlaisia. COLLECTORS-projektin työpajoihin osallistuneet kuluttajat kuitenkin korostivat keräyksen helppouden lisäksi myös erityisesti tiedon tarvetta. 

Kuluttajat ovat kiinnostuneita käyttämiensä laitteiden ympäristövaikutuksista, kierrätysjärjestelmän toiminnasta sekä kierrätyksen ympäristövaikutuksista ja muista mahdollisista höydyistä. Myös perustietoja kierrätyksen eri vaiheista ja siitä, mihin materiaalit lopulta päätyvät, pidettiin tärkeinä. 

Vaikka kierrätykseen liittyvää ympäristötietoa on jo paljon olemassa, haasteena tuntuu edelleen olevan tiedon tuominen kuluttajien ulottuville riittävän helpossa ja kiinnostavassa muodossa. Monia meistä kiinnostaa erityisesti, mihin omat laitteet päätyvät ja mikä on niiden vaikutus. Lisäksi pidettiin tärkeänä ja hyödyllisenä kansalaisten osallistamista keräysjärjestelmien suunnitteluun. 

Montako toimimatonta sähkölaitetta omasta kodistasi löytyy?

Kansainvälisen WEEE Forumin arvioiden mukaan jokaisessa eurooppalaisessa kodissa on keskimäärin 72 sähkö- tai elektroniikkalaitetta, joista 11 ei enää toimi tai ole käytössä. Määrää voi pitää melko suurena.

Projektin tulosten perusteella ei löytynyt yhtä yksittäistä tapaa, jolla kodeissa lojuvat laitteet saataisiin kaikkein tehokkaimmin kerättyä. Eri alueiden toimijat voivat kuitenkin oppia toisiltaan hyviä kokemuksia vaihtamalla. Erityisen tärkeää olisi keräysjärjestelmän joustavuus ja helppo saavutettavuus, mutta se voi tarkoittaa eri paikoissa eri asioita. 

Todennäköistä on, että parempi ymmärrys kierrätyksen konkreettisista hyödyistä motivoisi ainakin osan kuluttajista tuomaan omat laitteensa useammin keräykseen. Tämä toki edellyttää myös, että keräykseen liittyvät tiedot ja tarvittavat toimipisteet olisivat helposti hänen ulottuvillaan juuri silloin kun niitä tarvitaan. Nykyisessä tietotulvassa tämä voi olla helpommin sanottu kuin tehty. 

Lisätietoja

COLLECTORS-projektin keräysjärjestelmiä esittelevän tietokannan sekä muut projektin tulokset löydät projektin englanninkieliseltä verkkosivulta.

Ajantasaiset ohjeet sähkö- ja elektroniikkajätteen keräyksestä Suomessa ja linkit alueellisiin keräyspisteisiin löydät SER-kierrätyksen sivuilta.

Kansainvälistä sähkö- ja elektroniikkajätteen päivää (International E-Waste Day) vietetään 14.10. 
 

Jaa