Pöytälaatikossasi lojuva elektroniikkaromu on toiselle aarre

Blogit
Elina Pohjalainen,
Katri Grenman
mies kerää elektroniikkajätettä

Vanha kännykkä lojuu vuosikausia pöytälaatikoissa. Kuulostaako tutulta? Saattaahan se joskus vielä kelvata varalaitteena. Laitteesta luopuminenkin on hankalaa, kun ensin pitää siirtää tärkeät kuvat ja palvelut talteen. Ja mitä jos joku kierrätysvelho nappaa puhelimen kierrätyslaatikosta ja loihtii esiin viestit ja salasanat? 

Eikä se kierrättäminenkään helppoa ole. Siinä missä useille materiaaleille on jo keräysastiat taloyhtiöissä tai lähikaupan parkkipaikalla, joutuu sähkölaitteet yleensä kiikuttamaan kauemmas.

Vaikka kännykkä sisältääkin monia arvokkaita metalleja, aiheutuu sen viemisestä kierrätykseen kuluttajalle pikemminkin vaivannäköä kuin taloudellista hyötyä. Elektroniikkaromun kierrätysprosenttia voi verrata vaikkapa pantillisiin juomapakkauksiin: vuonna 2019 panttijärjestelmän kautta palautui jopa 95 % tölkeistä ja 90 % muovipulloista (Palpa).

Erilaiset elektroniikkalaitteet ovat hyvin tärkeässä roolissa arkielämässämme ja mahdollistavat senkin, että voit lukea tämän blogin. Mitä näille laitteille tapahtuu, kun ne tulevat elinkaarensa päähän? 

Tuoreen selvityksen mukaan maailmanlaajuisesti syntyvän elektroniikkajätteen määrä on lähes kaksinkertaistunut viimeisen 16 vuoden aikana, ja ylittää jo 50 miljoonaa tonnia vuodessa (The global e-waste monitor). Siitä vain alle viidesosa kerätään ja kierrätetään asianmukaisesti. Suomessa tilanne on parempi, mutta silti meilläkin arviolta vain noin puolet elektroniikkajätteestä päätyy kierrätykseen (Ympäristöhallinnon yhteinen verkkopalvelu). Elektroniikkalaitteet sisältävät arvokkaita materiaaleja, joiden saaminen uudelleenkäyttöön on tärkeää, ja toisaalta myös haitallisia aineita, joiden oikeaoppinen käsittely on välttämätöntä. Euroopassa syntyvää elektroniikkajätettä päätyy myös Euroopan ulkopuolelle, jossa niiden käsittely aiheuttaa ongelmia ympäristölle ja ihmisten terveydelle (Yle Uutiset 22.12.2018). 

Merkittävä osa vanhoista elektroniikkalaitteista jää pyörimään kotitalouksien varastoihin. Tilastokeskuksen kyselytutkimuksen mukaan suomalaisissa kotitalouksissa on varovaisesti arvioituna vähintään 5 miljoonaa käytöstä poistettua elektroniikkalaitetta (Tilastokeskus). Erityisesti pienet älylaitteet jäävät helposti kaappeihin keräämään pölyä sen sijaan, että ne toimitettaisiin sähkö- ja elektroniikkaromun (SER) keräykseen. Kuluttajien rooli onkin merkittävä, jotta käytetyt laitteet saataisiin materiaalikierrätykseen. Sähkö- ja elektroniikkaromun kierrätyspisteet voi tarkistaa Kierrätysinfosta ja lisäksi sähkö- ja elektroniikkalaitteita myyvät suuret kaupat keräävät käytöstä poistettuja laitteita.

VTT:llä on käynnissä EIT RawMaterialsin rahoittama kaksivuotinen AWARE-hanke, jonka tavoitteena on herättää koululaisten kiinnostus arkisten elektroniikkalaitteiden materiaaleihin ja elinkaareen liittyviin kysymyksiin, sekä jakaa tietoa kierrätyksen tärkeydestä ja siten parantaa näiden laitteiden kierrätysastetta. Hankkeessa tuotetussa oppimateriaalissa kerrotaan havainnollisin esimerkein peruskoululaisille ja toisen asteen opiskelijoille elektroniikkajätteen oikeaoppisesta kierrätyksestä ja sen hyödyistä. Esimerkiksi uudet älypuhelimet voivat sisältää jopa yli 60 eri alkuainetta, joista monia voidaan ottaa talteen ja hyödyntää uudelleen raaka-aineena. Vaikka yksittäinen laite ei vielä olekaan kultakaivos, kasvaa pienistä määristä suuria virtoja. Jos arvioimme, että suomalaisissa kotitalouksissa on yhteensä vähintään viisi miljoonaa käytöstä poistettua puhelinta lojumassa, tarkoittaa se, että kaapeissamme on yhteensä lähes 200 kiloa kultaa tyhjän panttina pelkissä vanhoissa matkapuhelimissa. Tämän arvo nykyisillä kullan hinnoilla on lähes 10 miljoonaa euroa. 

Elektroniikkalaitteiden kierrättäminen uudelleenkäyttöä varten on monivaiheinen prosessi, sillä elektroniikkalaitteet sisältävät lukuisia eri komponentteja ja materiaalikoostumukset poikkeavat toisistaan. Monien tavallisten metallien - kuten kupari ja alumiini - kierrätysasteet ovat jo melko hyvällä tasolla, mutta useiden harvinaisempien raaka-aineiden kierrätys on käytännössä olematonta. Esimerkiksi harvinaisille maametalleille, joita löytyy älypuhelimista hyvin pieninä pitoisuuksina eri komponenteista, ei ole vielä taloudellisia talteenottomenetelmiä elektroniikkajätteestä. Tutkimus harvinaisten ja kriittisten metallien talteenottoon on kuitenkin vilkasta. 

Suurin osa harvinaisista ja kriittisistä raaka-aineista tuotetaan Euroopan ulkopuolella, jolloin olemme riippuvaisia tuonnista. Vuosi 2020 on osoittanut, että hyvin nopeastikin voi syntyä tilanteita, joissa jonkun tietyn raaka-aineen tai tuotteen globaalissa saatavuudessa voi olla ongelmia. Materiaalien kerääminen talteen elektroniikkajätteestä voikin osaltaan auttaa turvaamaan niiden saatavuutta ja riittävyyttä tuleville sukupolville sekä vähentää neitseellisten materiaalien tarvetta.

Kierrättäminen ei yksinään ratkaise kaikkia elektroniikkajätteeseen liittyviä ongelmia, mutta on osa ratkaisua niiden ympäristövaikutusten pienentämiseksi. On myös hyvä muistaa, että elektroniikan eliniän pidentäminen on tärkeimpiä toimia, joilla kuluttajat voivat pienentää laitteidensa ympäristövaikutuksia.
 

AWARE-hanke

Löydät AWARE-hankkeen sivuilta lisää tietoa elektroniikkalaitteiden kierrätyksestä, materiaaleista ja elinkaareen liittyvistä kysymyksistä sekä muun muassa koululaisille suunnattua videomateriaalia.

Jaa