Laita tutkimusinfrasi yhteiselle kartalle — tutkimusinfrat auttavat akku- ja sähköistymisklusterin uudistumisessa

Artikkelit
Taneli Fabritius

Kokoamme syksyn 2021 aikana yksiin kansiin akkuklusterin julkiset ja yksityiset tutkimusinfrastruktuurit. Kysely infrastruktuurien omistajille on nyt avoinna. Vastaamalla kyselyyn varmistat, että saamme kansallisesti oikean ja kattavan kuvan infrakokonaisuudesta ja sen kehittämistarpeista. Samalla infrastruktuurisi saa näkyvyyttä. 

Akkuklusterin tutkimusinfrastruktuurien kokonaisuuden kehittäminen ja infran yhteiskäyttö nopeuttaisi entisestään perinteisen teollisuuden uusiutumista ja innovaatioiden syntymistä. Akkustrategiassa tunnistettiin tarve verkottaa tutkimusinfrastruktuurit ja tuoda näkyväksi infrakokonaisuudessa olevat aukot ja kehittämistarpeet. Toivomme organisaatioilta näkemystä infran kehitystarpeista jatkotoimenpiteiden suunnittelua varten. VTT vastaa hankkeesta, jonka on tilannut Työ- ja elinkeinoministeriö. Selvitys ja kysely tehdään syksyn aikana. Loppuraportti julkaistaan vuoden 2022 alussa.

Tammikuussa 2021 julkaistiin kansallinen akkustrategia. Strategian tavoitteena on luoda Suomeen vuoteen 2025 mennessä edelläkävijänä toimiva akkuklusteri, joka tukee Suomen siirtymistä vähähiiliseen talouteen. Alan huippututkimusta ja innovaatioiden syntymistä halutaan edistää. Tutkimusinfrastruktuurit puolestaan ovat tutkimuksen ja innovaatioiden perusedellytyksiä. Minkälainen on tutkimusinfrastruktuurien nykytila akkuklusterin osalta ja miten niitä tulisi kehittää? Nyt käynnistyvässä SATU-hankkeen selvityksessä muodostetaan kokonaiskuva nykytilanteesta, sekä puutteista. Lisäksi tiedot kaikista julkisista ja yksityisistä akkuklusterin infrastruktuureista kootaan samaan raporttiin ja niistä tehdään 1-3 sivun pituiset kuvaukset. 

Työn tavoitteena on myös tuoda tietoa jatkotoimiin, sekä huomioida eri organisaatioiden näkemykset työhön mukaan. Akkuklusterin tutkimusinfrastruktuurien omistajuus hajaantuu laajalle joukolle toimijoita: yritykset, yliopistot, ammattikorkeakoulut, tutkimuslaitokset, kaupungit ja monet muut organisaatiotyypit. Yhteistyöstä hyötyvät kuitenkin kaikki, koska infrastruktuurien kehittäminen edistää alan kokonaisedellytyksiä kasvaa ja toimia Suomessa. Syksyn aikana selvitetään myös, minkälaisesta yhteistyöstä infrastruktuurien omistajat ovat kiinnostuneita jatkossa. 
 

Minkälaisia tutkimusinfrastruktuureja selvitys koskee?

Selvitys kattaa laajasti eri akkuarvoketjun osat akkuraaka-aineista ja -materiaaleista, akkuteknologioihin ja liikenteen ja työkoneiden sähköistymiseen, sekä kierrätysteknologioihin. Myös infrastruktuurin käsite on monipuolinen. Tutkimusinfrastruktuureja ovat laboratorioiden ohella erilaiset tietovarastot, data-alustat ja simulointimallit. Merkittäviä ovat myös koeympäristöt, joissa kokeellinen tutkimus tapahtuu aidoissa olosuhteissa. Esimerkkejä tällaisista koeympäristöistä ovat kaupunkien avoimet testialueet, sekä kaivoksien ja satamien hyödyntäminen tutkimuskäyttöön yhdessä eri toimijoiden kanssa. Myös teollisuuden pilotointi-laitteistot ja demonstraatioympäristöt voidaan lukea tällaisiksi koeympäristöiksi. Tarkoitus on selvittää, miten nämä infrastruktuurit täydentävät toisiaan ja onko infrastruktuurissa puutteita suhteessa tutkimuksen ja osaamisen tavoitteisiin.

Mitä hyötyä selvityksestä on?

Selvityksen avulla saadaan kuvaus akkuklusterin nykyisestä tutkimusinfrastruktuurista. Kun ymmärrämme miten nykytila vastaa akkuklusterin tarpeita, voimme tehdä myös suunnitelmia niiden kehittämisestä. Nyt koottava hakemisto puolestaan auttaa palveluja etsiviä tahoja löytämään tietoa yhdestä paikasta. Tutkimusinfrastruktuurien omistajille suora hyöty on näkyvyys raportissa. Selvitykseen toivotaan osallistumista myös niiltä yrityksiltä, joiden tutkimusinfrastruktuurit ovat tarkoitettu vain omaan käyttöön. Raportissa muodostetaan kokonaiskuva jatkotoimia varten, joten alan kehittämiseen osallistuvien yritysten etu on tuoda näkemyksensä mukaan työhön.

Kohti edelläkävijänä toimivaa akkuklusteria

Kansallisten tavoitteiden saavuttamiseksi käytössä tulee olla riittävät laitteet tutkimukselle. Pelkät laitteet eivät kuitenkaan tutki, kehitä tai luo innovaatioita. Infrastruktuurien nykytilan ymmärtämiseksi on tarkasteltava myös minkälaisia palveluita, kyvykkyyksiä ja kumppanuuksia tutkimusinfrastruktuurien päälle kehittyy. Infrastruktuurit luovat edellytyksiä myös osaamisen kehittämiselle. Ehkä kumppanuuksien kautta löydämme uusia tapoja hyödyntää infrastruktuureja paremmin osaamisen kehittämiseen? Voisivatko uudenlaiset tavat jakaa ja hyödyntää tutkimusdataa luoda kasvun paikkoja? Voiko yhteen koottu ja verkotettu infrastruktuuri houkutella myös uusia toimijoita Suomeen? Nyt on oikea aika selvittää minkälaisilla kumppanuuksilla, toimintamalleilla ja fyysisillä valmiuksilla etenemme kohti tavoitetta: edelläkävijänä toimiva akkuklusteri. Rakennetaan yhdessä akkuklusterille toimivat perusedellytykset tutkimukselle ja innovaatioille!

 

Johanna Särkijärvi, TEM

Taneli Fabritius, VTT
 

Pääset jättämään yhteystietonne ja vastaamaan kyselyyn tämän linkin kautta: https://link.webropolsurveys.com/Participation/Public/dac2291f-9056-43db-b7b4-29e988570618?displayId=Fin2349440.

VTT toteuttaa SATU-hankkeen Työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta syksyn 2021 aikana, lisätietoja akkustrategiasta löydät akkualan yhteistyöelimen hankesivulta: https://tem.fi/hanke?tunnus=TEM026:00/2021

Lisätietoja kyselystä: Taneli Fabritius, teknologiapäällikkö, SATU-hanke projektipäällikkö (taneli.fabritius@vtt.fi ,0406615719)

TEM-yhteyshenkilö: Johanna Särkijärvi, liikenneneuvos, Akkualan kansallisen yhteistyöelimen pääsihteeri, johanna.sarkijarvi@gov.fi
 

Jaa
Taneli Fabritius

Taneli Fabritius

Technology manager