Huippuasiantuntijat varoittavat: Suomi ei saa vajota innovaatiokriisiin - tutkimuksen ja yritysten paremmalla yhteistyöllä voidaan luoda kestävää kasvua

Uutiset, Lehdistötiedote

Innovaatiotoiminnan vahvistaminen on avain kestävään kasvuun, joka edellyttää TKI-panostusten lisäksi tehokasta TKI-järjestelmää, osaamisen kasvattamista ja osaavaa pääomaa. Näin toteaa Pekka Ala-Pietilän työryhmän 6.5. julkaistun loppuraportin* selkeäsanainen viesti. Innovaatioiden synnyn ja siten myös yhteiskunnallisten hyötyjen kannalta tärkeintä on mahdollistaa tutkimuksen ja yritysten tiivis yhteistyö. Suomessa tehtävää tutkimusta voitaisiin hyödyntää paljon tehokkaammin synnyttämään kilpailukykyisiä innovaatioita, työpaikkoja ja hyvinvointia.

Suomen verrokkimaissa Ruotsissa ja Saksassa tutkimuksen, kehityksen ja innovaatiotoiminnan (TKI) rahoitus on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana, mutta samaan aikaan Suomessa suunta on ollut päinvastainen.** Mikäli tilannetta ei korjata, uhkaa Suomen kansantaloutta näivettyminen, jos innovaatioita ja uutta liiketoimintaa ei synny.

VTT on valmistellut yhdessä laajan huippuasiantuntijajoukon kanssa vision, joka tuo keskusteluun tutkimuskentän näkemyksen aidosti vaikuttavasta TKI-rahoituksesta ja sen merkityksestä Suomen tulevaisuudelle.

“Haasteeseen on olemassa yksiselitteinen ratkaisu: TKI-rahoituksen nostaminen neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. On rakennettava pitkäjänteistä rahoitusmallia, muodostettava uusia toimintatapoja yritysten ja tutkimuksen yhteistyöhön ja tehtävä myös valintoja niistä tutkimusaloista, joihin panostetaan enemmän”, toteavat visiotyötä tehneet VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara ja Aalto-yliopiston rehtori Ilkka Niemelä.

Kaikki eduskuntapuolueet ovat sitoutuneet tutkimus- ja kehittämisrahoituksen nostamiseen vuoteen 2030 mennessä neljään prosenttiin BKT:stä. Huhtikuun kehysriihessä otettiin ensimmäiset askeleet kohti tätä tavoitetta ja vuoden 2023 valtion T&K-panosten kokonaisuutta korotettiin 344 milj. eurolla edelliseen julkisen talouden suunnitelmaan verrattuna. Jatkossa lisäyksiä tarvitaan joka vuosi noin 200 miljoonaa euroa, mihin myös Ala-Pietilän työryhmän loppuraportissa kiinnitetään huomiota. Lisäksi tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että yritykset kasvattavat omia investointejaan kaksinkertaisesti julkisiin lisäyksiin verrattuna. Lukuisat EK:n ja Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritykset ovat allekirjoittaneet sitoutuvansa kansallisiin TKI-toiminnan tavoitteisiin. 

“Neljän prosentin tavoitteeseen sitoutuminen on nyt äärimmäisen tärkeää. Ukrainan sota, energian hinnan kallistuminen, mahdollinen globaali ruokakriisi ja talouden haasteet vain alleviivaavat sitä, miten olennaista on, että suomalainen tutkimus- ja yrityskenttä pystyvät pitkällä aikavälillä tuottamaan ratkaisuja, joiden avulla pärjäämme globaalissa kilpailussa ja vaativissa olosuhteissa. Mitään ihmelääkkeitä ei kuitenkaan ole olemassa, vaan tarvitaan pitkäjänteistä yhteistyötä”, Ilkka Niemelä sanoo.

Sitoumuksesta tekoihin - mihin Suomen kannattaa panostaa?

Sitoumuksen lisäksi tarvitaan rahoitusmalli, joka vivuttaa yksityisiä investointeja ja jolla kasvavista TKI-panostuksista luodaan Suomeen mahdollisimman tehokkaasti kestävää kasvua ja kansainvälistä uutta liiketoimintaa. 

“Rahoituksen lisääminen on asia numero yksi. Yhtä tärkeää on, että nämä investoinnit tuottavat tavoiteltua arvoa yhteiskunnalle. Noustakseen kestävän kasvun kärkimaaksi Suomen on panostettava osaamisalueisiin, joissa meillä on jo erityistä kilpailuetua ja joiden avulla edistämme kestävää kasvua maailmanlaajuisesti. Laajoja taloudellisia ja yhteiskunnallisia hyötyjä syntyy vain, jos tutkimusalueet kasvavat maailmanluokan osaamiskeskittymiksi. Näitä ovat esimerkiksi langattomat tietoverkot, tekoäly, energiateknologia ja terveysteknologia. Pienen maan on pakko tehdä valintoja painotuksista sen sijaan, että levitämme rahoituksen liian ohuelti joka suuntaan”, Antti Vasara painottaa. 

Jotta TKI-rahoituksesta saataisiin irti paras mahdollinen hyöty, on tutkimus- ja yrityskentän välistä yhteistyötä kehitettävä ja lisättävä. Viime vuosina yhteistyö on Suomessa heikentynyt, kun puolestaan globaalisti yritykset ovat päinvastoin lisänneet kumppanuuksia tutkimuskentän kanssa. Tämä vaatii Suomeen monialaista ja kansainvälistä osaamista, pitkäjänteisen yritysyhteistyön mahdollistavia tutkimusrahoitusohjelmia, yhteisiä kehitys- ja kokeiluympäristöjä, kuten huippututkimuslaboratorioita, ja vahvaa perustutkimusta.

“Ilmastonmuutoksen ratkaiseminen, ruokaturva tai reilu ja turvallinen teknologian kehitys ovat haasteita, jotka ratkeavat vain tutkimuksen ja yritysten kumppanuuksilla, joissa tavoitellaan maailmanluokan innovaatioita koko yhteiskunnan hyväksi. Näihin panostaminen pitää nyt nähdä investointina suomalaisten kestävään hyvinvointiin ja kasvuun kuluerän sijaan”, Antti Vasara toteaa.

Kestävän kasvun Suomi

Kohti kestävää kasvua Suomessa

Suomelle lupaavimmat teknologiaosaamisen alat:

  • Langattomat tietoverkot
  • Tekoäly
  • Mikroelektroniikka ja fotoniikka
  • Kvanttiteknologia
  • Uudet materiaalit
  • Bioteknologia
  • Energiateknologia
  • Valmistusteknologia
  • Terveysteknologia
  • Turvallisuusteknologia
  • Avaruusteknologia

Toimivaan yhteistyöhön tutkimusyhteisön ja yritysmaailman välillä tarvitaan:

  • Monialaista ja kansainvälistä osaamista
  • Pitkäjänteisen yhteistyön ja aidon yhteiskehittämisen mahdollistavia rahoitusinstrumentteja ja innovaatio-ohjelmia
  • Riskiä jakavaa rahoitusta
  • Yhteisiä kehitys- ja kokeiluympäristöjä
  • Vahvaa perustutkimusta
  • Yhteisesti jaettu tavoite

VTT:n visiopaperi Lupaavimmat teknologiat - Näkökulma Suomen kestävään kasvuun ja vaikuttavaan innovaatiopolitiikkaan

Visiotyön ohjausryhmä:

Pääsihteeri, Anita Juho, Valtiovarainministeriö
Strategiajohtaja, Laura Juvonen, VTT
Rehtori, Jukka Kola, Turun yliopisto
Rehtori, Jukka Mönkkönen, Itä-Suomen yliopisto
Rehtori Ilkka Niemelä, Aalto-yliopisto
Hallituksen puheenjohtaja, Risto Siilasmaa, WithSecure Oyj
Toimitusjohtaja, Antti Vasara, VTT
Neuvotteleva virkamies, Kirsti Vilén, Työ- ja elinkeinoministeriö

Visiotyöhön osallistuneet asiantuntijat:

Professori Markus Forsberg, VTT
Professori Ali Harlin, VTT
Professori Marko Höyhtyä, VTT
Professori Olli Ikkala, Aalto-yliopisto;
Professori Heli Jantunen, Oulun yliopisto
Tutkimusjohtaja Heli Koski, ETLA & Aalto-yliopisto
Professori Minna Lanz, Tampereen yliopisto
Professori Matti Latva-aho, Oulun yliopisto
Johtava tutkija, Juhani Latvakoski, VTT
Professori Anssi Laukkanen, VTT
Professori Jukka Manner, Aalto-yliopisto
Professori Petri Myllymäki, Helsingin yliopisto
Professori Jukka Pekola, Aalto-yliopisto
Professori Merja Penttilä, VTT
Professori Olli Pyrhönen, LUT-yliopisto
Professori Jyrki Saarinen, Itä-Suomen yliopisto
Professori Hele Savin, Aalto-yliopisto

* Lähde: Kestävä talouskasvu ja hyvinvointimme tulevaisuus : Loppuraportti - Valtioneuvoston verkkopalvelu
**Lähde: Tilastokeskus: https://www.stat.fi/til/tkke/2020/tkke_2020_2021-10-28_en.pdf
 

Jaa