30 vuotta liikenneturvallisuuden edistämistä VTT:n kehittämällä Tarva-ohjelmistolla

Artikkelit
Ida Maasalo,
Fanny Malin,
Johannes Mesimäki

VTT kehitti Tarva-ohjelmiston 30 vuotta sitten, ja sitä käytetään edelleen. Tarvan avulla arvioidaan liikenteen nykytilan turvallisuutta sekä parannustoimenpiteiden turvallisuusvaikutuksia ja kustannuksia. VTT:n johtava tutkija Harri Peltola vie meidät Tarvan syntyhetkistä tähän päivään.

Tarva-ohjelmisto on ollut keskeisessä roolissa parantamassa suomalaista liikenneturvallisuutta jo kolmen vuosikymmenen ajan. Samaan aikaan se on kehittynyt arviointiohjelman poikasesta aikuiseksi. 

Tarvan nykyisiä käyttäjiä ovat virastot sekä liikennealan konsultit, yritykset ja oppilaitokset. Lisäksi Tarvan lähtötietoja ja laskentamenetelmiä on vuosien kuluessa käytetty lukuisissa tutkimushankkeissa.

Miksi Tarva kehitettiin?

1990-luvun alun Suomessa liikenneympäristön parannustoimenpiteiden suunnittelu ja arviointi oli hyvin vapaata. Liikenteen turvallisuutta arvioitiin pääasiassa tarkastelemalla tienkohtien onnettomuushistoriaa, mikä johti epäluotettaviin ja sattumanvaraisiin arvioihin.

Jos esimerkiksi tietyllä tieosuudella havaittiin poikkeuksellisen monta liikenneonnettomuutta, saatettiin ryhtyä toimenpiteisiin. Joskus näiden toimenpiteiden jälkeen turvallisuus näytti paranevan, mutta se ei välttämättä johtunut itse toimenpiteistä vaan tilastollisesta harhasta. Mittaustuloksilla on usein taipumus palata poikkeuksellisista arvoista kohti keskiarvoa ilman erityisiä toimenpiteitä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että tietyt vaaralliset tieosuudet olisivat voineet ”parantua” turvallisuudeltaan ilman kalliita toimenpiteitäkin – ne saattoivat olla normaalia satunnaisvaihtelua.

”Me VTT:llä pohdimme, miten tieliikenteen turvallisuuden arviointia voisi tarkentaa ja erilaisten parannustoimenpiteiden arviointeja yhtenäistää. Tilaajapuolella eli Tiehallinnossa erityisesti Saara Toivonen näki alusta alkaen asian tärkeyden ja tuki kehitystyötä”, kertoo Harri Peltola, joka toimii edelleen VTT:llä Transport System -tiimissä johtavana tutkijana.

Ja niin onnettomuusmäärien arvioinnin käsinlaskentamenetelmää ja sen automatisointia alettiin kehittää. Arviointiohjelman poikanen sai Harrin idean mukaisesti nimen Tarva (Turvallisuusvaikutusten ARviointi VAaikutuskertoimilla). Automatisoinnin toteuttajaksi ryhtyi uuden kehittämisestä innostunut Mikko Virkkunen, joka osoittautui tärkeäksi Tarvan kehitykselle. 

Vuonna 1994 julkaistu Tarva 1.1 toi empiirisen Bayesin menetelmän tieosuuksien turvallisuuden arviointiin. Menetelmässä onnettomuushistorian tiedot yhdistetään onnettomuusmalleihin, ja näin arvioissa vältetään tilastollinen harha. Turvallisuustoimenpiteiden vaikutusten arviointi puolestaan perustuu kansainvälisesti tutkittuihin vaikutustietoihin. Näin kaikki turvallisuustoimenpiteitä arvioivat tahot käyttävät samoja lähtötietoja ja kertoimia, mikä mahdollistaa eri toimenpiteiden luotettavamman vertailun keskenään.

Millaiseen teknologiseen toimintaympäristöön Tarva syntyi?

Tiedonkäsittely oli hidasta, ja monilla organisaatioilla ei vielä ollut tietokoneita käytössään – tai jos oli, niiden töpseliä ei uskallettu vielä laittaa seinään.  

"Kehittämisen alkuvaiheissa VTT:n tietokone vietiin viikoksi Tiehallintoon, eli nykyiseen Väylävirastoon, jotta data saatiin siirrettyä sille. Valmis Tarva 1.1 lähetettiin Tiehallintoon kahdella korpulla. Onnistuneen testauksen jälkeen jokaiselle tiepiirille, eli nykyisille ELY-keskuksille, lähettiin omat Tarva-korput ladattaviksi”, Harri kertoo.

Tarva herätti heti julkaisunsa jälkeen suurta kiinnostusta: "Ei varmasti vähiten siksi, että Tiehallinnon ja henkilöstön tulostavoitteet olivat alussa sidoksissa Tarvaan.”

HarriPeltola

Millainen Tarva on nykyään?

Tarvasta on yhteistyössä tietoteknisen toteutuksen konsulttina toimivan Simsoft-yhtiön kanssa kehitetty kolme erilaista versiota. Tarva MT keskittyy turvallisuuteen Suomen maanteillä ja Tarva LC tasoristeyksissä. Tarva LT kehitettiin vuonna 2010 Liettuan maanteiden turvallisuusarviointeja varten Liettuan tielaitoksen toimeksiannosta ja sitä ylläpidettiin vuoteen 2022 asti.

Tarvalla arvioidaan yhä liikenneturvallisuuden nykytilaa ja toimenpiteiden turvallisuusvaikutuksia. Lisäksi Tarva auttaa arvioimaan suunniteltujen toimenpidekokonaisuuksien turvallisuusvaikutuksia ja kustannustehokkuutta.

Tarva MT:n tietokannassa on noin 75 000 tiejakson ja 23 000 maantieliittymän tiedot. Jokaiselle tienkohdalle on laskettu liikenneturvallisuuden nykytila. Tarva hyödyntää monipuolisesti eri lähteistä saatavaa luotettavaa ja ajantasaista tietoa esimerkiksi tiestöstä, liikenteestä sekä maanteillä tapahtuneista onnettomuuksista vakavuuksineen ja paikkatietoineen.

Liikenneturvallisuuden edelläkävijä jo 30 vuoden ajan

Kunpa liikenneturvallisuustyön muillakin osa-alueilla olisi Tarvan kaltaisia tutkimusnäyttöön perustuvia työkaluja, joita hyödynnettäisiin yhtä suunnitelmallisesti! Liikenneturvallisuustyön tulisi olla mahdollisimman vapaa tilastollisista harhoista, jotta se vaikuttaisi tehokkaasti.

Lopuksi haluamme onnitella Tarvaa sen 30-vuotisjuhlan kunniaksi sekä kiittää Harria, joka on ollut mukana ohjelman kehityksessä sen syntymähetkistä lähtien! Kiitos kuuluu myös Tarvan kehitystyötä rahoittaneille, erityisesti Väylävirastolle ja Traficomille.

Lisälukemista

Peltola, H. (2009) Evaluating road safety and safety effects using Empirical Bayesian method. In 4th IRTAD Conference, Seoul, Korea. https://www.itf-oecd.org/sites/default/files/docs/8-peltola.pdf

Peltola, H., Rajamäki, R. & Luoma, J. (2013) A tool for safety evaluations of road improvements. Accident Analysis & Prevention, 60, 277–288. https://doi.org/10.1016/j.aap.2013.04.008

 

Jaa
Harri Peltola
Harri Peltola
Principal Scientist
Visiomme tulevaisuudesta

Energiatehokas rakennettu ympäristö tekee tulevaisuuden asumisesta hiiletöntä.