VTT kehittää tekoälytyökalua työperäisen stressin mittaamiseen

Uutiset

VTT on kehittämässä tekoälyyn perustuvaa työkalua, joka tunnistaa tietotyöntekijän kokeman stressin muun muassa tietokoneen hiiren liikkeistä. Yritykset ja organisaatiot voivat hyödyntää työkalua stressitasojen havaitsemiseen, juurisyiden tunnistamiseen ja varhaiseen puuttumiseen, mikä auttaa vähentämään tai välttämään stressiin liittyviä sairauspoissaoloja.

Työperäinen stressi ja sen seurannaisvaikutukset ovat muodostuneet maailmanlaajuiseksi ongelmaksi. Työnantajat etsivät aktiivisesti keinoja puuttua ongelmaan, mutta stressin havaitseminen on haasteellista. Vain harvat työkalut kykenevät siihen luotettavasti.

VTT kehittää yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa tekoälyä hyödyntävää työkalua, joka erottaa stressaavat ja ei-stressaavat olosuhteet tietotyössä analysoimalla henkilön tapaa käyttää tietokonettaan.

VTT:n tutkijat ovat keränneet jo neljän vuoden ajan opetusdataa todellisista työpaikoista tekoälyä varten sekä kehittäneet datan hyödyntämiseen visuaalista käyttöliittymää, organisaatiobarometriä.

”Tulokset ovat lupaavia, ja vaikka teknologia on vielä varhaisessa kehitysvaiheessa, ennustamme sen saavuttavan kypsyyden 3–5 vuodessa. Etsimme parhaillaan kumppaneita teknologian jatkokehittämiseen”, VTT:n erikoistutkija Atte Kinnula kertoo.

Tekoälyalgoritmi arvioi tietokoneen käyttäjän hiiren liikkeitä ja havaitsee muutoksia. Epätyypillinen käyttäytyminen voi olla merkki stressistä. Tällä hetkellä tekoäly voi havaita stressin 71 %:n tarkkuudella päivätasolla ja 84 %:n tarkkuudella kolmen kuukauden aikajaksolla. Lisäämällä muita käyttäytymistietoja, kuten vaikkapa temmon, jolla näppäimistöllä kirjoitetaan, VTT:n tutkijat uskovat, että tarkkuutta on mahdollista vielä parantaa.

Yksityisyydensuoja on onnistumisen edellytys

Tavoitteena on tarjota organisaatiolle helppokäyttöinen työkalu työvoiman stressitilanteen tarkasteluun riskeeraamatta kuitenkaan henkilöiden yksityisyyttä. Datan vastuullinen käyttö ja täydellinen läpinäkyvyys sen käsittelyssä ovat ratkaisevan tärkeitä. Yksi keskeisistä lähtökohdista on, että henkilö, jonka käyttäytymistä mitataan myös omistaa datan ja tulokset sekä päättää itsenäisesti, jakaako tietoja vai ei.

Tietoturvaa ja yksityisyyden suojaa on kehitetty yhdessä kybertuvallisuusyritys Nixun kanssa. Lisäksi kyberturvallisuusyritys Silverskin on auditoinut ratkaisun lähdekoodin. Kaikki kerätty data anonymisoidaan perusteellisesti. Tämä tarkoittaa, että jaetusta datasta ei pitäisi olla mahdollista tunnistaa yksilöitä, eikä myöskään tietää, kuka on jakanut tuloksensa.

”Tällaisia työkaluja voidaan ottaa käyttöön vain, jos työntekijät hyväksyvät niiden käytön. Toteutimme laajan selvityksen, jonka 1200 vastaajasta 80 % ilmoitti olevansa suostuvaisia tiedon keruuseen, jos sen avulla voidaan parantaa omaa ja kollegoiden työhyvinvointia. Myös työkalumme testikäyttäjät ovat suhtautuneet asiaan todella myönteisesti ja antaneet hyvää palautetta”, johtava tutkija Julia Kantorovitch VTT:ltä sanoo.

Tutkimus on tähän mennessä keskittynyt pääasiassa tietotyöntekijöihin, mutta VTT laajentaa testaustaan erilaisiin työympäristöihin, mukaan lukien tehdasympäristöt. Tavoitteena on kehittää työkaluja stressin seurantaan ja hallintaan eri elämänpolkuja varten sekä työnantajille että työntekijöille.

Jaa
Atte Kinnula
Atte Kinnula
Visiomme tulevaisuudesta

Sykemittarit ja älykellot ovat vasta alkusoittoa. Entä jos älylaitteesi osaisi kertoa pulssisi lisäksi, missä vaiheessa pyörälenkkiä kannattaa hörpätä urheilujuomaa, jotta jaksat polkea pidempään?