Uusi terveysteknologia auttaa pandemian hallinnassa ja helpottaa koronan jälkeistä arkea

Artikkelit
VTT

COVID-19-pandemia on mullistanut terveydenhuoltoa ja diagnostiikkaa. Samalla etätyö on lisännyt tarvetta hyvinvoinnin seurantaan ja terveellisten tottumusten tukemiseen. Terveysteknologian kehitys tuo ratkaisuja näihin tarpeisiin. Myös Suomen talouden kannalta ala on hyvin lupaava.  

Terveysteknologia on Suomessa 2,1 miljardin euron toimiala. Kansantalouden keskeisten mittarien mukaan sen kehitys on ollut huikeaa viimeisen kymmenen vuoden aikana, kertoo tutkimuspäällikkö Martti Kulvik Etlasta. Toimialan liikevaihto ja -voitto sekä arvonlisä ovat kasvaneet voimakkaasti Suomen koko yrityssektoriin verrattuna. Terveysteknologia myös työllistää 50 % enemmän ihmisiä kuin kymmenen vuotta sitten. 

Alan vakaa kehitys luo uskoa siihen, että sama suunta voisi jatkua – tai oikeanlaisilla lisäpanostuksilla jopa kiihtyä? Yrityskenttää tarkastellessa tulevaisuus näyttää lupaavalta: yritysten määrä on lisääntynyt ja pk-yrityksiä on paljon, mikä kertoo vireästä yritystoiminnasta ja ilmeisen onnistuneista kasvusuunnitelmista.

– Terveysteknologia on päässyt vähän kuin piilossa kehittymään vallan menestyväksi, Kulvik toteaa. 

Diagnostiikka osaksi arkea

Hengitystieinfektioiden testimäärät ovat 10-100-kertaistuneet COVID-19-pandemian aikana. Diagnostiikka on siirtymässä keskuslaboratorioista hajautettuihin järjestelmiin ja kohti henkilökohtaista monitorointia, toteaa VTT:n tutkimusprofessori Jussi Hiltunen

Testinäytteet analysoidaan vielä pääosin keskuslaboratorioissa, mutta esimerkiksi tulehdusanalyysejä tehdään paikallisesti terveyskeskuksissa. Kolmas vaihtoehto olisi, että kansalaiset ottaisivat ja testaisivat näytteet itse. Henkilökohtaiseen monitorointiin on jo olemassa teknologiaa: esimerkiksi kertakäyttöisiä älylaastareita elintoimintojen seuraamiseen tai biokemiallisia pikatestejä koronan testaamiseen. 

Teknologian käyttöönottoa hidastaa muun muassa lainsäädännön tulkinta sekä se, että ratkaisuissa hyödynnetään useita teknologioita. 

 – Kaupallistamista voitaisiin vauhdittaa vahvistamalla edelleen yliopistojen, tutkimuslaitosten ja yritysten yhteistyötä. Tätä tehdään esimerkiksi VTT:n koordinoimassa Future of Diagnostics -hankkeessa, Hiltunen sanoo.

Nopeat antigeenitestit tehokkaita pandemian hallinnassa

Koronavirustestit perustuvat kolmeen erilaiseen periaatteeseen: altistumista mittaavaan PCR-testaukseen, vasta-aineita mittaavaan verikokeeseen tai akuuttia sairautta ja tartuttavuutta mittaavaan antigeenitestiin. 

– Tieteellisen tutkimusnäytön mukaan pandemian hallinnassa on ratkaisevaa, kuinka nopeasti tulokset saadaan ja kuinka usein ihmisiä testataan. Testien herkkyydellä on huomattavasti vähemmän merkitystä. Antigeenipikatestaus on tehokkain menetelmä pandemian hallintaan, sillä se antaa nopeasti tiedon tartuntauhasta, sanoo tutkimus- ja tuotekehitysjohtaja Janne Koskinen ArcDia Oy:stä.

Antigeenitestit puoltaisivat paikkaansa esimerkiksi rajatestauksessa: kun tulokset saataisiin odottaessa, infektioiden leviäminen matkustajien mukana estyisi nykyistä tehokkaammin. PCR on tällä hetkellä kuitenkin yleisin menetelmä. Yksi syy on sen korkeampi Kela-korvattavuus. Koskisen mukaan korvattavuuden pitäisi perustua vaikuttavuuteen eikä teknologian hintaan. 

– Suomessa antigeenitestien edelläkävijöitä ovat yksityinen terveydenhuolto ja Lappi. Lainsäädännön tulkinta ja käytänteet ovat hidastaneet uuden diagnostiikan käyttöönottoa muualla, Koskinen sanoo.

Diagnostiikalle on odotettavissa valtava tarve myös pandemian päättyessä, sillä ihmiskunta kerää immuniteettivelkaa. Pandemiarajoitusten takia muut virukset eivät kierrä. Tulevien rokotekantojen ennustaminen vaikeutuu ja odotettavissa on kovia influenssakausia. Siksi tarvitaan diagnostiikkaa, joka kattaa esimerkiksi influenssaviruksen ja RS-viruksen. 

– Suomessa on merkittävää kehitysosaamista ja valmistuskapasiteettia pandemian torjuntaan. Investointeja tulisi tehdä fiksusti niin, että niistä olisi hyötyä myös muiden tautien diagnosoinnissa, Koskinen sanoo.

Teknologiasta tukea terveellisiin elintapoihin

Pandemian aikana yli miljoona suomalaista on siirtynyt etätyöhön. Tämä on muuttanut terveystottumuksiamme. Elintavoilla on suuri merkitys terveyden kannalta, sillä käyttäytyminen selittää jopa 40 % terveydestä. Suurin osa elintapasairauksista olisi ehkäistävissä elintapoja muuttamalla. Tämä vähentäisi terveydenhuollon kustannuksia ja parantaisi elämänlaatua. Käyttäytymistä voidaan muuttaa, mutta tämä koetaan usein hankalaksi.

– Uusien tottumusten muodostaminen on kuitenkin yksinkertaista: arjessa usein toistuva tilanne voidaan yhdistää pieneen tekoon. Teknologia voisi helpottaa tätä paljonkin. Esimerkiksi VTT:n, Itä-Suomen yliopiston ja THL yhteistyössä kehitetyssä Pienet Teot -sovelluksessa käyttäjä voi valita pieniä tekoja yli 400 asiantuntijoiden kehittämien tekojen joukosta, seurata niitä ja saada palautetta. Tulevaisuudessa sovelluksista pyritään kehittämään yhä yksilöllisempiä, jolloin ne voisivat havaita elintapojen kannalta riskialttiit hetket ja tarjota tukea juuri silloin, kertoo erikoistutkija Elina Mattila VTT:ltä. 
 

Teknologia voi tukea tietotyöläisten hyvinvointia

Etätyö on vaikuttanut erityisesti tietotyöläisten arkeen. Firstbeat Technologies on seurannut tietotyöläisten hyvinvointia jo vuosia. Mittaukset kertovat, että stressistä palautumiseen käytetty aika lisääntyi pandemian alussa selvästi. Uniaika lisääntyi aluksi 14 minuuttia vuorokaudessa, palautuen 2000-luvun alun lukemiin. Lokakuuhun mennessä vaikutus oli kuitenkin lähes kadonnut. Seurannan mukaan osa tietotyöläisistä lopetti liikunnan etätyössä lähes kokonaan. Sairauspoissaoloihin rajoitustoimet vaikuttivat kahdella tavalla: mielenterveydestä aiheutuneet poissaolot lisääntyivät, muu sairastavuus vähentyi.

Pandemia hiipuu aikanaan, mutta etätyö on tullut jäädäkseen. Siihen liittyy paljon hyviä puolia, mutta myös haasteita. 

– Työntekijöiden vastuu itsensä johtamisesta kasvaa, ja työn paineissa tai imussa työkuormaa on vaikeampi hallita. Ongelmat eivät näy poissaoloina vaan pikemminkin alentuneena työkykynä, sanoo CTO Ilkka Korhonen Firstbeat Technologies Oy:stä. 

Teknologia voi auttaa tasapainottamaan kuormitusta ja palautumista. Tekijät, jotka aiheuttavat kuormitusta tai tukevat palautumista ovat yksilöllisiä: sama kokous voi olla yhdelle kuormittava ja toiselle palauttava. Terveysteknologian avulla yksilöllistä vaihtelua voidaan tunnistaa entistä paremmin.

– Työnantajalle teknologia antaa mahdollisuuden seurata työntekijän hyvinvointia ja kuormittavuutta. Tämä täytyy tietysti tehdä tietoturvaa noudattaen: työnantaja ei näe yksittäisen henkilön tuloksia, mutta ryhmätason tuloksista voidaan havaita muutoksia ja puuttua ongelmiin. Oikein hyödynnettynä teknologia auttaa hallitsemaan kokonaiskuormitusta ja tukee tietotyötä etänä johtavaa työnantajaa, Korhonen sanoo.

Katso tallenne VTT:n mediatapahtumasta 27.4.2021: Terveysteknologiat pandemian torjunnassa ja arki koronan jälkeen -mediatapahtuma

Jaa