Tuore laki edellyttää uusiin ja peruskorjattaviin taloyhtiöihin sähköautojen latausvalmiutta - miten se kannattaa toteuttaa järkevästi?

Blogit
Marko Paakkinen
perhe autossa

Laki sähköautojen latauspisteiden rakentamisesta hyväksyttiin eduskunnassa. Laki vaatii uusiin ja laajalti peruskorjattaviin asuinrakennuksiin valmiuden sähköautojen latauspisteiden asentamiseksi kaikille autopaikoille. Yksinkertaisimmillaan valmius voidaan lain mukaan toteuttaa pelkällä kaapeliputkituksella, mutta se ei ole välttämättä kustannustehokkain ja tulevaisuuden kannalta paras tapa.

Eduskunta hyväksyi 16.10.2020 lain sähköautojen latauspisteiden rakentamisesta. Laissa edellytetään uusissa ja laajalti peruskorjattavissa asuinrakennuksissa valmiuden rakentamista jokaiselle pysäköintipaikalle sähköautojen latauspisteiden rakentamista varten. Lain määritelmä valmiudesta tarkoittaa minimissään putkitusta tai vastaavaa järjestelyä, joka mahdollistaa myöhemmin kaapeloinnin ja latauslaitteiden asentamisen. Tässä voi tulla houkutus toteuttaa valmius minimitasolla, ja asentaa pelkkä putkitus rakentamisen tai remontin yhteydessä. Jos ollaan rakentamassa uutta tai peruskorjataan muutenkin kiinteistön sähköjärjestelmää, se ei kuitenkaan ole välttämättä kokonaiskustannuksiltaan edullisin tapa. Lisäkustannus valmiuden rakentamisesta, kattaen koko sähköjärjestelmän, on rakennusvaiheessa minimaalinen. Lopullisia latauspisteiden toteuttamisen kustannuksia pelkkä putkitus ei välttämättä kuitenkaan merkittävästi vähennä.

Mikäli kiinteistön sähköjärjestelmää suunniteltaessa otetaan jo alusta alkaen huomioon sähköautojen latauspisteiden toteuttaminen kaikille autopaikoille, voidaan kiinteistön liittymäkaapeli, sähkökeskukset ja muu tarvittava sähköinfra mitoittaa jo valmiiksi kestämään tulevaisuuden lisääntyvä sähkönkulutus. Sähköliittymän kokoa voidaan suurentaa sen jälkeen helposti kysynnän kasvaessa. Lisäkustannus esimerkiksi suuremmasta kaapelikoosta tai suuremmasta keskuksesta on hyvin pieni tässä vaiheessa, verrattuna siihen, että näitä osia jouduttaisiin päivittämään suuremmiksi jälkikäteen. Onkin kiinteistöjen kannalta kustannustehokkainta tehdä valmius mahdollisimman pitkälle jo heti rakennusvaiheessa. Mitoituksessa kannattaa silti muistaa käyttäjien tarpeista ja käyttötavoista lähteminen - ei kannata mitoittaa järjestelmän maksimitehoa myöskään tarpeettoman suureksi. Myös dynaaminen kuormanhallinta kannattaa muistaa jo heti suunnitteluvaiheessa, se mahdollistaa maksimitehon mitoittamisen kohtuulliseksi.

Hyvä suunnittelu parantaa kustannustehokkuutta

Kun valmius toteutetaan mahdollisimman pitkälle jo kiinteistön suunnittelu- ja rakennusvaiheessa, se madaltaa myös kynnystä toteuttaa latauspisteitä tulevaisuudessa. Mikäli kiinteistöön on asennettu pelkkä putkitus latauspistevalmiuden toteuttamiseksi, voi latauspisteiden rakentaminen vaatia pahimmillaan kiinteistön liittymäkaapelin ja sähkökeskusten päivittämistä suuremmiksi, jolloin latauspisteiden toteutuskustannus on samaa luokkaa kuin olemassa olevaan kiinteistöön asennettaessa. Jos taas kiinteistön koko sähköinfra on valmiiksi oikein mitoitettu, ja latauspisteiden asentaminen vaatii vain kaapeloinnin sähkökeskuksesta autopaikoille ja latauslaitteiden asennuksen, ovat kokonaiskustannukset selvästi pienempiä. Latauspisteiden kaapeloinninkin voi asentaa samalla valmiiksi. Autohallikohteissa kustannukset ovat kohtuullisia, noin 400 euroa autopaikkaa kohti (esim. Parkkisähkö, Plugit Finland), joka on verrattuna uuden autohallipaikan rakennuskustannuksiin (15 000 - 70 000 €/autopaikka) erittäin pieni kustannus. Järkevästi toteutettu latauspistevalmius helpottaa varmasti latauspisteiden toteuttamisen hyväksymistä yhtiökokouksessa.

Olemassa olevien kiinteistöjen remonteissa kustannukset riippuvat autopaikkojen toteutuksesta. Mahdollisesti tarvittavat maansiirtotyöt voivat nostaa kustannuksia, etenkin laajoilla asfalttipihoilla sijaitsevilla parkkipaikoilla. Tällöin kannattaa entistäkin tarkemmin kiinnittää huomiota kokonaistaloudellisuuteen. Välttämättä ei kannata asentaa pelkkiä putkia, vaan jos avataan pihaa joka tapauksessa, voi olla kannattavaa vetää samalla valmis kaapelointi kaikille autopaikoille. Aluksi kaapelointia voi hyödyntää esilämmitystolpille, mutta sitä mukaa, kun kysyntää tulee sähköautojen lataukselle, paikkoja voi muuttaa latauspisteiksi.

ARA:n tukea ei myönnetä pelkkään putkitukseen

ARA:n myöntämän latauspisteiden rakentamisen tuen rajaus on tärkeää huomioida. Tuen saamiseksi ei tarvitse asentaa latauspisteitä, vaan valmius niiden asentamiseen riittää. Tämä ei kuitenkaan tarkoita pelkkää putkitusta, vaan autopaikoille saakka täytyy löytyä kaapelointi, johon voidaan asentaa latauspiste, ja muunkin sähköinfran täytyy olla valmis latauspisteiden asentamista varten. ARA-tukea ei siis voi saada pelkkään putkituksen asentamiseen. 

ARA-tukea kannattaa hyödyntää etenkin niissä taloyhtiöissä, missä minimivalmiuden toteuttaminen tulisi kalliiksi, esimerkiksi isoilla asfalttipihoilla sijaitsevilla parkkipaikoilla. Avustus voi olla jopa 55 % kustannuksista, jolloin valmiuden toteuttaminen kaapelointeineen tulee selvästi halvemmaksi, kuin pelkän putkituksen vetäminen maan alle. ARA:n keskiarvo kaapeloidun latauspistevalmiuden toteuttamisen kustannuksille on 1500 euroa autopaikkaa kohden, haarukan ollessa noin sadasta eurosta 6 000 euroon saakka, ilman avustusta. Tästä saa siis vielä noin puolet avustusta.

Viestintää ja neutraalia tietoa tarvitaan

Laki latauspistevalmiuksista on hyvä askel, mutta tässä kohtaa vaaditaan myös selkeää viestintää monella tasolla siitä, miten valmius kannattaa kustannustehokkaasti toteuttaa, ja kaukonäköisyyttä myös taloyhtiöiltä ja rakennuttajilta. Latauspistevalmiuden voi toteuttaa tulevaisuutta ajatellen kustannustehokkaasti, ja samalla helpottaa itse latauspisteiden rakentamista tulevaisuudessa. 

Henkilöautojen sähköistyminen etenee nyt niin nopeasti ja vahvalla polulla, että siihen on edullisempaa varautua etukäteen kuin jälkikäteen. Toivottavasti hyvin toteutetusta latauspistevalmiudesta tulee lain myötä kilpailuvaltti kiinteistömarkkinoille, esimerkiksi uusissa asuinrakennuksissa.

Jaa