Säästöliekin sijasta lisää roihua: TKI-investoinnit ovat Suomen kasvun moottori

Blogit
Laura Juvonen

Elämme keskellä suuria murroksia: ilmastonmuutos, kestävyyskriisi ja geopoliittinen tilanne haastavat globaalia kehitystä. Kansallisessa mittakaavassa hidas tuottavuuden kehitys yhdessä heikkenevän huoltosuhteen kanssa vaarantavat hyvinvointivaltion rahoituksen. Vaikka epävarmuuden aikana tekisi mieli varmistella, pistää investoinnit jäihin ja kääntää vipu säästöliekille, nyt jos koskaan meidän tulee lisätä panostuksia uuden kehittämiseen. Riittävä ja oikein kohdistettu rahoitus tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin ratkaisevat tulevaisuutemme suunnan.

Parlamentaarisen TKI-työryhmän loppuraportissa joulukuussa 2021 kaikki eduskuntaryhmät sitoutuivat nostamaan TKI-panostukset 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Hallituksen esitys uudeksi TKI-rahoituslaiksi on nyt valmisteltu ja sen lisäksi tehdään raamia rahoituksen kohdistamisesta kahdeksan vuoden aikajänteellä. Nyt käsillä olevat valinnat vaikuttavat merkittävästi Suomen innovaatiokyvyn kehitykseen.

Tutkimuksen ja yritysten yhteistyö sakkaa

Suomessa tehdään kovatasoista perustutkimusta. Sen tulokset jalostuvat liian harvoin ideoiksi, joihin yritykset voisivat tarttua ja joista koko yhteiskunta hyötyisi. Huippututkimuksen tulosten käytäntöön vienti on usein työläs ja monen tahon yhteispeliä vaativa vaihe, joka monesti jää vähälle huomiolle. Ei riitä, että meillä on tietoa ja tutkimusta, vaan tulosten pohjalta pitää luoda myös käytännössä toimivia ja laajasti sovellettavissa olevia ratkaisuja. Radikaalien innovaatioiden puuttuessa talous ei uudistu, vaan yritykset keskittyvät nykyratkaisujen vähäiseen parantamiseen.

Suomen talous kääntyy kasvuun tieteellisillä läpimurroilla ja niihin pohjautuvilla uusilla innovaatioilla. Tässä välttämätön tutkimuksen ja yritysten välinen yhteistyö on kuitenkin heikentynyt koko 2010-luvun ajan. Innovaatiojärjestelmämme on tältä osin rikki.

 

Suomen talous kääntyy kasvuun tieteellisillä läpimurroilla ja niihin pohjautuvilla uusilla innovaatioilla.

Oikein kohdistettu TKI-rahoitus varmistaa kestävän kasvun

Tilanne ei muutu ilman vakaata, ennakoitavaa ja pitkäjänteistä toimintaympäristöä. Tarvitsemme TKI-rahoituslain ja sen määrittämän TKI-rahoituksen tasaisen kasvun kohti 4 %:n tavoitetta. Se on välttämätön ehto kansantalouden tuottavuuden nostamiseksi. Lisäksi tarvitaan lisäinvestointien suuntaamista yritysten ja tutkimuksen yhteispeliin. Tämä on nostettava keskeiseksi osaksi lakisääteisessä, kehyskautta pidemmässä TKI-rahoitussuunnitelmassa, jota laaditaan TKI-rahoituslain rinnalla.
 
TKI-rahoitusta on kohdistettava siten, että se tehokkaasti vivuttaa yritysten panostuksia ja lisää niiden investointeja. Tulee muistaa, että 4 % tavoitteen saavuttamisen edellytyksenä on, että yksityinen sektori kattaa 2/3 TKI-panostuksista. 

Me VTT:llä tunnistamme neljä keskeistä keinoa, jolla tutkimus-yritys-yhteistyötä voidaan edistää:

  1. Käynnistetään strategisiin valintoihin pohjautuvia pitkäjänteisiä innovaatio-ohjelmia. Suunnataan rahoitusta erityisesti tutkimuskentän ja yritysten innovaatiokumppanuuksiin, jotka kypsyttävät tutkimustyön tuloksia uusiksi ratkaisuiksi ja palveluiksi. 
  2. Korjataan soveltavan tutkimuksen rahoitukseen syntynyt aukko lisäämällä tutkimus-yritys-yhteistyöhön kohdennettua TKI-rahoitusta. 
  3. Huolehditaan EU-rahoituksen täysimääräisestä hyödyntämisestä. Tämä edellyttää riittävää kansallista vastinrahoitusta suomalaisille toimijoille.
  4. Korjataan tutkimuslaitosten heikentynyt perusrahoituksen taso. Näin säilytetään edellytykset luoda uutta osaamispohjaa ja IP:tä.

TKI-panostuksia ohjaavat kansallisen tason strategiset valinnat tulee tehdä niin, että niiden kautta voidaan tukea laajasti osaamiskeskittymien vahvistamista, teknologista kehitystä, uusien ratkaisujen kehittämistä, teollista skaalausta ja osallistumista kansainvälisiin verkostoihin. Oleellista on, että sekä julkinen että yksityinen sektori sitoutuvat tavoitteisiin ja lisäävät investointejaan voimakkaasti. 

TKI-rahoituksen lisääminen merkitsee investointia Suomen kansantalouden kestävään kasvuun. Tästä seuraa paljon hyvää: kilpailukyky paranee, tuottavuus kasvaa, innovaatiotoiminta kiihtyy ja taloutemme uudistuu entistä nopeammin. Rahoituksen tehokas kohdistaminen on paras keino varmistaa, että nämä yhteiskunnalliset hyödyt myös todella saavutetaan.
 

Jaa