Puupohjaiset biomateriaalit edustavat kestävää kehitystä – kukin omalla tavallaan

Blogit
VTT
illustrative photo of wood-based products

Kukapa ei haluaisi suosia puupohjaista tuotetta, joka pärjää laadultaan ja hinnaltaan muoville. Mutta mihin kaikkeen metsämme riittävät tulevaisuudessa? On aika keskustella biomateriaalin kestävyydestä.

Metsämme kasvavat enemmän kuin koskaan. Samaan aikaan kasvaa kuitenkin huoli metsien monimuotoisuudesta, koska puun käyttö lisääntyy maailman väkiluvun ja kulutuksen kasvaessa. Puulle keksitään myös jatkuvasti uusia käyttökohteita.

Puupohjaisilla biomateriaaleilla korvataan jo nyt muovisia pakkauksia, eristeitä ja jopa auton osia ja lavuaareja. Edelläkävijöiden esimerkit luovat kuvaa tulevaisuudesta, jossa fossiilisten hiilipäästöjen aika on ohi. Mutta riittääkö metsien biomassa siihen? 

Miten biotuotteen kestävyys arvioidaan?

Meidän on varauduttava aikaan, jolloin puupohjainen suojakalvo tai kartonkipakkaus kisaa raaka-aineesta puupohjaisten eristeiden ja maalien kanssa. Kenties voiton viekin älykäs biomateriaali, joka hyödyntää puun aktiivisuutta ja nappaa vesistöstä lääkejämiä tai mikromuovia. Sellaisia on jo kehitetty.

Olisi tärkeää kyetä viestimään biotuotteiden arvojärjestys kuluttajille, suunnittelijoille ja päättäjille. Jotta se onnistuisi, meidän on luotava biotuotteiden kestävyydelle mittaristo jo lähivuosina. Muuttujia on lukuisia.

Koska biotuote sitoo hiiltä, sen arvoa nostaa kiistatta pitkä käyttöikä ja kierrätettävyys. Arvoon vaikuttaa myös se, mitä materiaalia biomateriaali korvaa ja miten älykkäästi se toimii. Lisäksi, kestävä ratkaisu hyödyntää puuaineksen kokonaan mahdollisimman arvokkaisiin tuotteisiin.

Koko puuaines hyötykäyttöön – ligniiniä myöten

Puuraaka-aine käytetään kokonaan, kun valmistetaan sanomalehtipaperia ja osaa kartongeista, kun taas aikakauslehti- ja pehmopapereita sekä monia kartonkeja valmistetaan sellusta. Sellusta tai siitä jalostetusta nanoselluloosasta tehdään myös monet uudet biomateriaalit.

Sellu on kuitumaista selluloosaa, josta puuta ryhdistävä ligniini on liuotettu pois ja tavallisesti poltettu. Viime vuosina ligniinille on kuitenkin keksitty uusia käyttökohteita esimerkiksi liimana puulevy- ja huonekaluteollisuudessa ja notkistimena betoniteollisuudessa.

Kestävyyden kannalta ligniinin hyötykäyttö on erittäin tervetullutta. Sen lisäksi, että käyttöön saadaan selluntuotannon sivuvirta, ligniini on selluloosan veroinen hiilen sitoja. Pitkäikäisessä tuotteessa se voi siis varastoida hiiltä erinomaisesti ja korvata fossiilista alkuperää olevia materiaaleja.

Ilmastomuutoksen hillitsemiseksi oleellista onkin, että fossiilista hiiltä ei enää vapauteta ilmakehään, ja siksi uusiutuva puupohjainen hiili on vertaansa vailla. Uusiutuvaa hiiltä saadaan toki myös peltokasveista. Silloin kestävyyteen vaikuttaa vahvasti, kilpaileeko biomateriaalin valmistus ruoantuotannon kanssa vai käytetäänkö siihen ruoaksi kelpaamaton osa peltobiomassasta. 

Kaiken kaikkiaan selluloosan, hemiselluloosan ja ligniinin uudenlainen hyötykäyttö on hyvässä kiihdytysvaiheessa, ja luvassa on lukuisia innovaatioita. Tämä on ehdottomasti hyvä suuntaus, vaikka se kiristääkin lopulta kisaa biomassasta. Tarvitsemme runsaasti arvokkaita vaihtoehtoja, joista valita tulevaisuudessa.

Jaa