Nyky-Jussi käyttää sähköisiä työkoneita, kierrättää ja ottaa esimerkkiä kukosta

Blogit

Väinö Linnan ”Jussi” raivasi maansa hartiavoimin kylvökelpoiseksi. Kun kohteena on omaa torppaa laajemmat tilukset, ei riitä pelkkä kuokka ja ideoita etsitään koko yhteisön tuella. Etelä-Suomen isot kaupungit ovat asettaneet kunnianhimoiseksi tavoitteekseen hiilineutraaliuden. Sen saavuttamiseksi tarvitaan eri työkaluja, kokeiluja, tietoa ja soveltavaa tutkimusta muuttamaan saatu informaatio lapiointivalmiiksi ja jokaisen Jussin hyödynnettäväksi. Niin, ja esikuvaksi nostetaan yksi kukko.

Yksi kaikkien puolesta

Kirjallisuuden esimerkin rinnalle on noussut sosiaalinen media, joka pursuaa uusia näkökulmia ja ideoita. Kukko-Pärssinen tuli aikanaan somessa tunnetuksi kanalaumansa tulisieluisena puolustajana taistelussa ulkopuolisia uhkia vastaan. Kukko on esimerkki siitä, kuinka pienikin tekijä voi saada yhteisössä aikaan merkittäviä tekoja. 

Tämän esikuvan ympärille kietoutuvat ison mittakaavan hiilineutraalius ja kierrätys, joissa yksittäinen teko, tekijä, projekti tai arvoketju voi toimia yhteisönsä hyväksi. Yhteisönä voimme nähdä yritysalueen, kaupungin, maan tai jopa koko maailman, jota uhkaavat erilaiset ympäristöongelmat. Yhdistämällä sopivat tekijät ja teknologiat, viemme eteenpäin kierrätystä, luomme uutta liiketoimintaa ja saamme aikaiseksi päästövähennyksiä. Jokainen teko on oman maan hyväksi tehty.

Kuokasta sähkökäyttöiseen kaivinkoneeseen

Osa kaupungeista on asettanut tavoitteekseen hiilineutraaliuden jo ennen kansallista aikarajaa eli vuotta 2035. Käytännössä tämä tarkoittaa entistä kehittyneempiä alueita: kuljetukset ja työkoneet toimivat biopolttoaineilla tai sähköllä, sähkön ja lämmöntuotanto perustuu uusiutuvaan energiaan eivätkä materiaalit mene hukkaan. 

Siirtyminen perinteisistä työkoneista täyssähkökäyttöisiin on merkittävä askel eteenpäin. Syksyllä 2019 Teknisen kaupan liitto teki ympäristöministeriön kanssa sitoumuksen, Green Dealin, jolla tuetaan siirtymää. Kuokkaansa luottavan Jussin seuraavalla työmaalla urakan hankintakriteereissä voi olla vaatimus sähkökäyttöisten tai muutoin vähäpäästöisten työkoneiden käytöstä. Vaikka ilmasto ei ole moksiskaan kuokan käytöstä, tulee urakka nopeammin valmiiksi sopivien koneiden, kuten sähkökäyttöisten trukkien, kuormaajien ja nostimien avulla. 

Kukkona kärjessä on Espoon kaupunki, joka antoi Lukutorin urakoitsijan koekäyttöön sähkökäyttöisen pyöräkuormaajan (4,2 t) kuluneena kesänä. Hiljattain käynnistyi myös Kulosaaren puistotien urakka Helsingissä, jossa kaupunki onnistui uusia hankintakriteerejä käyttämällä saamaan urakkaan neljä täyssähköistä työkonetta. Kokeilut edistävät käytännön tasolla siirtymää kohti hiilineutraalimpaan toimintaan. 

Käytöstä kierrätykseen

Siinä missä vallankumous työkoneiden päästövähennyksissä jo etenee, siintää horisontissa muutos myös materiaaleissa. Muoveja voidaan kierrättää uusioraaka-aineeksi eri tuotteisiin. 

Erilaiset kokeilut, kuten VTT:n ja Helsingin kaupungin yhteistyönä suunnittelema muovijakeiden kierrätys piakkoin valittavalla yritysalueella, avaa polun myös niiden uusiokäyttöön. Yksi eristevalmistaja on ottanut askeleen pidemmälle ja lanseerannut muovieristeille oman kierrätysjärjestelmänsä ja tukee siten resurssiviisautta rakennuspuolen yhteisössä. Nyky-Jussin työmaan eristelevyjen palat eivät päädykään polton kautta energiaksi, vaan tuleva hukkamuovivirta saadaan muutettua uudeksi tuotteeksi. Tarvitsemme lisää tällaisia todellisia esimerkkejä.  
 

Päästöistä vähähiilisyyteen

Työkoneiden aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen osuus Suomen päästökaupan ulkopuolisten sektorien (ns. taakanjakosektorin) päästöistä oli toissa vuonna noin 8 %, mikä vastaa vuositasolla noin 2,4 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia. 

Isossa kuvassa työkoneiden sähköistyminen on kierrätystä merkittävämpi tapa vähentää päästöjä, mutta ilmastonmuutoksen hillinnässä kaikki teot ovat tarpeellisia. Muoveja valmistetaan maailmanlaajuisesti arviolta 330 miljoonaa tonnia vuodessa ja tuotantomäärä jatkaa nousuaan vuosittain. Kunnian kukko ei laula, jos viittaamme kintaalla muovijakeiden uusiokäytölle, koska se hillitsee neitseellisen muovin tarvetta, säästää energiaa ja pihistää päästöjä. 

Vaikka Kukko-Pärssinen onkin siirtynyt taivaisen kanalaumansa vartijaksi, meillä täällä Pohjantähden alla on vielä töitä tekemättä yhteisömme eteen. Se, minkä keinon tai keinot kukin taho valitsee, ei ole merkityksellistä. Lopulta ratkaisevat vain päästövähennykseen sitoutumisen nopeus, lopputuloksen vaikuttavuus ja todellinen tahto tehdä töitä - välillä jopa hartiavoimin. 

Älä heitä kirvestä tahi kuokkaa kaivoon, sillä on aika aloittaa vähähiilisyyteen tähtäävän muutoksen toteuttaminen.

Blogin kirjoittaja Satu Pasanen on VTT:n tutkija, joka arvostaa kirjallisuutta, kierrättää ja haaveilee sähköautosta.
 

VTT on mukana 6Aika_HNRY (Hiilineutraalit ja resurssiviisaat yritysalueet) -hankkeessa, joka toteutetaan vuosina 2019 - 2021. VTT tukee kaupunkien hiilineutraaliustavoitteita hyödyntäen asiantuntijuuttaan päästölaskennassa, kierrätyksessä ja uuden liiketoiminnan kehityksessä. 

Jaa
Visiomme tulevaisuudesta

Suomi tunnetaan teollisuusmaana. Moni puuta ja metallia sisältävä tuote saa alkunsa meillä raaka-aineena. Entä jos voisimme niittää mainetta ja kunniaa myös arvoketjun loppupäässä maailmanluokan korjaajina, jälleenmyyjinä ja kierrättäjinä?