Minkä verran muovipakkauksia Suomessa liikkuu ja kuinka ne kiertäisivät paremmin?

Blogit
Minna Salo,
Henna Sundqvist-Andberg

Muovipakkausten kierrätys, fossiiliperäisen muovin korvaaminen biopohjaisilla materiaaleilla ja kierrätysmuovilla, sekä muovipakkausten uudelleenkäyttö ovat aiheita, jotka puhuttavat kovasti sekä maailmanlaajuisesti että Suomessa.

Aihepiiriin liittyvän Materiaalien arvovirrat (ARVI) -tutkimusohjelman lopputuloksena on arvioitu, että Suomessa muovipakkausjätettä syntyy yrityksiltä ja kotitalouksilta tällä hetkellä yhteensä noin 140 000 tonnia ja määrän arvioidaan kasvavan vuosittain keskimäärin 0,7 %. Lisäksi HSY on arvioinut, että sekajätteen joukossa on jopa 15 % muoveja. Muovipakkausjätteestä tällä hetkellä suurin osa menee polttoon ja hyödynnetään energiajätteenä.  Kierrätykseen menevä osuus on vain noin 20 %. Kierrätysmuovin ja biopohjaisen muovin osuus muovipakkauksissa on toistaiseksi erittäin pieni, noin 2 %.

Euroopan komissio on luonut Euroopan laajuisen muovistrategian, jolla pyritään vähentämään muovin aiheuttamia ympäristöongelmia. Tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä kaikki EU:n markkinoille saatetut muovipakkaukset ovat joko uudelleenkäytettäviä tai kierrätettävissä ja yli puolet Euroopassa syntyvästä muovijätteestä kierrätetään. Suomi on omalta osaltaan ottanut muovipakkausjätteeseen liittyvät haasteet tosissaan ja julkaissut Muovitiekartan osoittamaan ensiaskeleita kohti uudenlaista, kestävää muovin kiertotaloutta.

Jotta muovipakkausten kierrätykseen ja kierrätettävyyteen liittyvien tavoitteiden saavuttaminen olisi mahdollista, tarvitaan luotettavaa tutkimukseen pohjautuvaa tarkastelua siitä, millä keinoilla tavoitteet ovat parhaiten saavutettavissa. Näiden keinojen tarkastelu ja vertailu puolestaan on mahdollista vain ajanmukaisen ja luotettavan tiedon avulla. VTT on myös omalta osaltaan tukemassa muovien kiertotaloutta tarjoamalla tutkimukseen pohjautuvia ratkaisuja koko arvoketjulle. 

Mistä ajanmukaista ja luotettavaa tietoa löytyy?

Ajanmukaisen ja luotettavan tiedon löytäminen ei ole kuitenkaan helppo, nopea ja yksinkertainen tehtävä. Tietoa löytyy lukuisista eri tietolähteistä eri vuosilta, eikä kaikkea tarvittavaa dataa ole edes suoraan saatavissa. Tietojen hyödyntämistä hankaloittaa EU:n kertakäyttömuovidirektiivin tulkintaongelmat, eli miten muovi tai kertakäyttöisyys määritellään. Ennen kuin tiedetään tarkka määritelmä muovipakkaukselle, on vaikeaa sanoa tarkkaan, kuinka paljon direktiivin tarkoittamia kertakäyttöisiä muovipakkauksia Suomessa määrällisesti liikkuu ja miten niitä käsitellään. Tilanne on vielä haastavampi, kun tietoa yritetään löytää eri muovilaatujen osalta, puhumattakaan siitä, että yksittäisessäkin pakkauksessa voidaan käyttää lukuisia muovilaatuja.

Euroopan laajuisesti tietoa löytyy Plastics Europen sivuilta ja Suomen osalta muovipakkausjätteen koostumus eri muovilaatujen näkökulmasta lienee hyvin samankaltainen. Muovipakkausjätteen käsittelyyn liittyvä kustannustieto on hajautuneena liiketoimintaekosysteemissä toimivissa yrityksissä. Energian kulutukseen ja päästöihin liittyvää numeerista tietoa löytyy lähinnä satunnaisista ympäristölupahakemuksista ja yritysten julkisista tietolähteistä. Lisäksi esimerkiksi neitseellisen muovin ja uusiomuovin hintadataa on saatavilla hintoja seuraavan Plasteuropen sivustolta.

Näiden eri lähteistä kerättyjen tietojen avulla VTT on toteuttanut laskenta- ja optimointimallin, jolla voidaan tarkastella vaihtoehtoisia skenaarioita muovipakkausjätteen kierrätyksen lisäämiseksi. Mallissa skenaarioiden vaikutuksia voidaan arvioida liiketoimintaekosysteemin eri toimijoiden ja muovivirtojen näkökulmasta. Toisin sanoen malli löytää keskeisimmät tekijät, joiden avulla muovipakkausjätteen kierrätys eri tavoin olisi kannattavampaa. Tällaista ylätason mallia voidaan käyttää myös muiden kiertotalouden liiketoimintaekosysteemien tarkasteluun. Blogisarjan seuraavan osan aiheena on itse mallin ja sen avulla tehtyjen päähavaintojen esittely.

Tällaisen numeerisen tarkastelun lisäksi tarvitaan muovipakkausekosysteemin eri toimijoilta eli yrityksiltä saatua tietoa ja heidän näkemyksiään toimialan tulevaisuudesta, keinoistaan edistää muovipakkausten kiertoa ja haasteista kierrätyksen saavuttamiseksi. Muovipakkausekosysteemin yritysten haastatteluihin pohjautuvan pro gradu -työn päätuloksia puolestaan pääsee lukemaan blogisarjan kolmannessa ja viimeisessä osassa. 
 

Lue blogisarjan seuraava osa: Muovipakkaukset kiertoon laskennan ja optimoinnin avulla

Lue blogisarjan kolmas ja viimeinen osa: Kiertotalous vaatii muovipakkausekosysteemiltä monialaisia ratkaisuja

Jaa
Minna Salo

Minna Salo

Research Scientist
Henna SundqvistAndberg

Henna Sundqvist-Andberg

Senior Scientist