Luulitko, että älypuhelimesi on tuotettu vastuullisesti?

Blogit
Päivi Kivikytö-Reponen,
Marjaana Karhu

Älypuhelimesta on tullut meille välttämätön arjen apu, mutta se on myös esimerkki digitaalisesta laitteesta, jonka vastuulliseen tuotantoon ja ilmastovaikutuksiin kohdistuu suuria huolia. Oletko miettinyt, mistä raaka-aineista älypuhelimesi on tehty ja kuinka vastuullisesti se on valmistettu? Millä keinoin voimme vaikuttaa älypuhelimen ympäristövaikutuksiin?

Metallien alkuperällä on merkitystä

Älypuhelin koostuu erilaisista materiaaleista ja niistä valmistetuista elektronisista komponenteista, kuten painetusta piirilevystä (PCB), magneeteista, johdosta, mikrofonista, juotteista, siruista sekä suurista määristä tukikomponentteja ja laitteita. Se sisältää huomattavan määrän erilaisia raaka-aineita ja useita eri alkuaineita. Älypuhelimen koostumuksesta keskimäärin 45 % on metalleja, 32 % lasia, 17 % muovia ja 6 % muita materiaaleja. 

Valmistusketjut raaka-aineiden hankinnasta komponenttien ja laitteiden valmistukseen ovat maailmanlaajuisia ja pitkiä. Suurimmat ympäristövaikutukset tulevat raaka-aineiden louhinnasta, komponenttien valmistuksesta ja lopputuotteiden kokoamisesta. 

Osa valmistukseen käytetyistä metalleista luokitellaan kriittisiksi ja osa ns. konfliktimetalleiksi: ne louhitaan poliittisesti epävakailla alueilla, joilla sotilaalliset tai puolisotilaalliset ryhmät rahoittavat toimintaansa louhinnasta saatavilla tuotoilla. Myös lapsityövoiman käyttö monien metallien tuotannossa on tunnistettu ongelma. 

Valitettavasti tällä hetkellä älypuhelimen ostaja ei saa tietoa valmistusketjun ympäristövaikutuksista, puhelimeen käytettyjen raaka-aineiden alkuperästä eikä mahdollisista konflikti- tai epäeettisistä materiaaleista. 

Tuotteiden kuluttajina meidän pitäisi vaatia valmistajilta nykyistä enemmän tietoa materiaalien alkuperästä ja tuotteiden vastuullisuudesta. Esimerkiksi tekstiilien osalta tämä on jo toteutunut: moni vastuullinen valmistaja on jo tuonut alkuperämaan tuotteessaan esille. 

Erilaiset materiaali- ja tuotepassit voisivat olla ratkaisuja parantamaan tuotantoketjujen jäljitettävyyttä. Niihin liittyy kuitenkin epävarmuuksia, jotka pitäisi ensin ratkaista: vaaditaanko niitä lainsäädännön ja ohjauksen kautta vai meidän kuluttajien vaatimuksesta? 
 

Älypuhelimen pitkäaikainen käyttö ennen sen lopullista kierrättämistä on vastuullista toimintaa

Älypuhelinten elinkaari on lyhyt, ja nykyisellään markkinat jopa tähtäävät tarkoituksellisesti lyhyeen elinkaareen. Lisäksi, jos laite menee rikki, sitä ei ehkä voi korjata tai korjaus tulee helposti yhtä kalliiksi kuin uusi laite. Tämä ajaa kuluttajat hankkimaan uuden laitteen ja vanha hävitetään, jätetään pöytälaatikkoon tai toimitetaan parhaassa tapauksessa asianmukaisesti kierrätykseen. 

Vaikka laitteet päätyisivätkin kierrätykseen, ei kaikkia niiden sisältämiä raaka-aineita saada vielä nykyisin takaisin kiertoon. Älypuhelimien ongelmana on, että niissä käytetään useita raaka-aineita vain pieniä määriä ja yhä kompleksisimmissa metalliseoksissa. Näistä syistä johtuen kierrättäminen on usein kallista, liikaa energiaa tai resursseja kuluttavaa. Jossain tapauksessa ongelmana on jopa teknologian puuttuminen. Lisäksi valtavia määriä sähkö- ja elektroniikkaromua, mukaan lukien älypuhelimia, kuljetetaan kehittyviin maihin, joissa jätteiden käsittelyolojen ympäristövaikutuksista, turvallisuudesta ja eettisyydestä ei ole mitään takeita.
 

Vastuullisuusnäkökohdat mukaan älypuhelimien suunnitteluvaiheessa

Suunnitteluvaiheessa päätetään 80 % laitteiden ympäristövaikutuksista. Tämä antaa meille mahdollisuuden vaikuttaa laitteiden vastuullisuuteen huomioimalla ympäristövaikutukset osaksi suunnittelukriteerejä jo aivan elinkaaren alkuvaiheessa, erityisesti suunnittelu- ja materiaalikehitysvaiheessa. Älypuhelimien kiertoa ja vastuullisuutta on mahdollista kehittää kiertotalouden periaatteiden mukaisesti ottamalla huomioon koko laitteiden elinkaari ja kohdistamalla toimet koko arvoketjun vastuullisuuteen:

  • Suunnittelemalla älypuhelin ja sen materiaalit ja komponentit pidempään elinikään; esimerkiksi, suunnittelemalla tuotteet helposti korjattaviksi, päivitettäviksi ja uudelleenkäyttäviksi.
  • Suunnittelemalla älypuhelin ja sen materiaalit ja komponentit paremmin kierrätettäviksi; esimerkiksi mahdollistamalla materiaalien ja tuotteiden jäljitettävyys; tuotteen purkaminen tulisi olla mahdollisimman helppoa; meidän tulisi pyrkiä korvaamaan nykyiset, vaikeasti kierrätettäväksi komposiittimateriaalit ja seokset; valmistuksessa kierrätetyn raaka-aineen osuus tulisi olla mahdollisimman suuri.
  • Kehittämällä kiertotalouden mukaisia omistamisen ja jakamisen malleja.

Tämä vaatii systeemitason ymmärryksen luomista, jotta ymmärretään tuotteen elinkaaren aikaisten ja muualla arvoketjussa tehtyjen suunnitteluvalintojen yhteisvaikutukset. 

Meillä kuluttajilla ja tekemillämme ostopäätöksillä on tärkeä rooli tuotteiden suunnittelun muuttamisessa nykyistä vastuullisemmaksi.

Digitalisaatio ja luonnonvarat -projektin raportti

Kirjoitus on osa Sitran rahoittamaa Digitalisaatio ja luonnonvarat -projektia, jota koordinoi Geologian tutkimuskeskus GTK. VTT ja Suomen ympäristökeskus SYKE olivat projektissa mukana tutkimuskumppaneina. Digitalisaatio ja luonnonvarat -raportti on julkaistu 2.11.2021.

Blogin kirjoittajat

Tekniikan tohtori Päivi Kivikytö-Reponen työskentelee teollisen kiertotalouden tiimipäällikkönä VTT:llä erityisesti digitalisaation ja kiertotalouden rajapinnassa, johon tuote- ja materiaalipassit, sekä tuotteiden ja materiaalien jäljitettävyys osuu. Hänen työhistoriaansa kuuluu monipuolisesti tuotteiden eri elinkaaren vaiheissa työskentelyä, aina tuotekehityksestä, käyttöön ja ennakoivaan kunnossapitoon sekä nykyisin koko elinkaaren hallinta, erityisesti materiaalien osalta ja niiden kiertojen mahdollistamisen näkökulmasta. 

Tekniikan tohtori Marjaana Karhu työskentelee johtavana tutkijana VTT:llä teollisen kiertotalouden ratkaisujen parissa. Hänen tutkimuksensa pyrkii edistämään metallien ja mineraalien kiertotaloutta sekä kehittämään kustannustehokkaita ratkaisuja kohti suljettuja raaka-ainekiertoja. Hänellä on yli 15 vuoden työkokemus VTT:ltä materiaalikehityksestä ja materiaalien prosessoinnista. Hän on toiminut projektikoordinaattorina sekä työpakettien vetäjänä useissa kansallisissa sekä EU-rahoitteisissa hankkeissa liittyen raaka-aineisiin, kiertotalouteen ja kestävään kehitykseen.
 

Jaa
Päivi KivikytöReponen

Päivi Kivikytö-Reponen

Research Team Leader
Marjaana Karhu

Marjaana Karhu

Principal Scientist