VTT vaikuttaa yritysten kasvuedellytyksiin tutkimusinvestoinneillaan, joilla edesautetaan uusien teknologioiden syntyä, innovaatioita ja kaupallistamista, mikä on keskeistä tuottavuuden, talouskasvun ja Suomen uudistumisen kannalta.
VTT käynnisti vuonna 2023 laajan investointiohjelman, jonka tavoitteena on edistää Suomen talouden kasvua tieteellisten läpimurtojen ja innovaatioiden avulla. Energiaan, kestäviin materiaaleihin ja terveydenhuoltoon liittyvien investointihankkeiden kehitys ja käyttöönotto Espoossa, Tampereella, Oulussa ja Jyväskylässä on edistynyt merkittävästi. Lisäksi käynnissä on kansallisen kvantti- ja mikroelektroniikkaosaamisen keskittymän rakentaminen, johon VTT:llä on oma erillisrahoitus.
Mukana investointihankkeissa on jo yli 140 yritystä ja lisäksi laaja joukko yhteistyökumppaneita ja tutkimusverkostoja. Tutkimus- ja kehitystyö tapahtuu yhteistyössä yritysten kanssa, ja yritykset investoivat myös itse tutkimus- ja kehityshankkeisiin.
“Innovaatioilla on tärkeä rooli Suomen kestävän talouskasvun vivuttajana, ja tutkimukseen ja kehitykseen investointi on äärimmäisen tärkeää Suomen kilpailukyvyn ja kasvun varmistamiselle. VTT:n investoinnit ainutlaatuiseen tutkimusinfraan tarjoavat teollisuudelle ja yrityksille mahdollisuuden uudistua ja skaalata innovaatioita teolliseksi toiminnaksi”, sanoo VTT:n strategiajohtaja Laura Juvonen.
”Yhteistyö VTT:n kanssa antaa yrityksille erinomaisen mahdollisuuden laajentaa kompetenssiaan: 96 % asiakasvaikuttavuustutkimuksemme vastaajista sanoo VTT:n kanssa työskentelyn kasvattaneen osaamistaan. Lisäksi 82 % tutkimukseen vastanneista hyödyntää VTT:n kanssa tehdyn projektin tulokset nopeasti, eli innovaatioiden nopeampi tulo markkinoille on mahdollista – tätä vaikuttavuutta tavoittelemme myös näiden investointien kautta”, Juvonen jatkaa.
Kestävä talouskasvu on mahdollista saavuttaa tutkimukseen panostamalla
Tuottava, kasvava ja kestävä Suomi on täysin mahdollista saavuttaa.
”Vision toteutuminen edellyttää julkisen ja yksityisen TKI-rahoituksen ja tutkimusinfrastruktuurien lisäksi panostusta osaajiin ja ennen kaikkea yhteistyöhön. Tähän VTT:n investointiohjelma on jo luonut hyvät edellytykset. Esimerkiksi biosynteettisten materiaalien kehityksen ympärillä on luotu merkittävää kansainvälistä tutkimusyhteistyötä, mikä tulee vahvistamaan myös suomalaisten yritysten asemaa biotalouden edelläkävijöinä. Tavoitteenamme onkin rakentaa kansallisella tasolla merkittäviä uusia kasvukärkiä”, Juvonen kertoo.
VTT luo vaikuttavuutta myös synnyttämällä uusia yrityksiä ja sitä kautta kaupallistamalla kehitettyjä teknologioita. Esimerkki tästä on VTT:n spin-off-yritys Steady Energy, joka vie markkinoille menestyksekkäästi VTT:n kehittämää kaukolämmön ydinenergiakonseptia ja LDR-50-pienydinreaktoria.
Tutkimusinvestoinnit ovat edenneet seuraavasti:
Kotimainen kaukolämpöreaktori pystyyn 2030: lämpöä puhtaasti ja vakaasti kaupunkeihin
VTT:n kehittämän ydinenergiakonseptin LDR-50 kehitystyö on lähtenyt erinomaisesti käyntiin. Hankkeessa kehitettiin kaukolämmöntuotantoon ja matalan lämpötilan teollisuussovelluksiin soveltuvaa LDR-50-pienydinreaktoria. Spin-off-yritys Steady Energy perustettiin osana kaupallistumistavoitetta toukokuussa 2023, minkä jälkeen kehitys siirtyi VTT:ltä erillisen yhtiön alle. VTT jatkaa työtä Steady Energyn alihankkijana muiden ydinenergia-alan yritysten kanssa.
Steady Energyn toiminta on kasvanut, ja yhteistyösopimuksia on solmittu Helenin, Kuopion Energian ja Keravan Energian kanssa. Alustavasti on keskusteltu yhteensä 15 reaktoriyksikön rakentamisesta. Steady Energy ja Kuopion Energia ovat tehneet myös sopimuksen ydinkaukolämpölaitoksen esisuunnittelusta, joka kattaa mm. laitospaikkojen soveltuvuusselvityksiä sekä ympäristövaikutusten arviointia. Lisäksi yhtiö on pyytänyt Säteilyturvakeskukselta laitoksesta alustavan turvallisuusarvion.
Kaukolämpöreaktorin rakentaminen voisi näillä näkymin alkaa vuonna 2028, jolloin teknologia olisi suunnitellusti kaupallisilla markkinoilla 2030-luvulla. Ennen ensimmäisen reaktorin rakentamista laitoksen turvallisuustoimintoja testataan koelaitoksella, jonka rakentaminen alkaa vuoden lopulla.
Reaktorikonseptilla on erittäin suuri kaupallinen potentiaali, joka liittyy luodun teknologian ympärille kehitettävään uuteen teollisuudenalaan ja joka voisi tuoda myös Suomelle merkittävää vientiliiketoimintaa.
Uusi pilotointiympäristö muoveille ja tekstiileille: ratkaisuja muovien ja tekstiilien kierrätyshaasteeseen
Uudella tutkimus- ja pilotointiympäristöllä mahdollistetaan vaikeasti kierrätettävien, muovia sisältävien yhdistelmämateriaalien ja tekstiilien kierrätysmenetelmien kehittäminen. Tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjä, edistää kiertotaloutta ja vähentää riippuvuutta tuontimateriaaleista.
Kierrätysmarkkinoissa on merkittävää potentiaalia: Euroopan kierrätysmuovimarkkinan koko oli 10,5 miljardia euroa vuonna 2023 ja kasvaa 9,6 %:n CAGR-vauhtia vuoteen 2030 mennessä. Vastaavasti avautuvien tekstiilien kierrätysmarkkinoiden ennustettu liikevaihto on 1,6 miljardia euroa vuoteen 2030 mennessä.
VTT tekee yhteistyötä vaikeasti kierrätettävien muovimateriaalien projekteissa noin 70 kumppanin kanssa, sillä eri materiaaleja sisältävien tuotteiden ja tekstiilien kierrätyshaaste on merkittävä. Lisäksi investointihanke tukee myös Borealis Polymers Oy:n SPIRIT-veturiekosysteemin muovien kiertotalousteemaa sekä Valmetin Beyond Circularity -veturiekosysteemissä tehtävää kierrätysteknologioiden kehitystyötä.
Hankkeessa on jo otettu käyttöön muovin pyrolyysin pilot-laitteisto ja tislauslaitteisto VTT Bioruukissa Espoossa, ja tämän vuoden aikana rakennetaan ja vuonna 2026 käyttöönotetaan uusi pilotointiympäristö Tampereelle muovi- ja tekstiilijätteen lajitteluun ja esikäsittelyyn. Lisäksi valmisteilla on uusia tutkimusprojekteja, joissa pilotti-infrastruktuuria hyödynnetään monimateriaalien kierrätyksen kehittämiseen. Ohjelman yhteisrahoitteinen projektiportfolio on noin 20 miljoona euroa, ja VTT investoi 5,5 miljoona euroa uusiin laitteisiin.
Vastuullisten kuitutuotteiden pilotointiympäristö: uusia tuoteinnovaatioita ja merkittäviä vähennyksiä metsäteollisuuden energian- ja vedenkulutukseen
VTT on kehittänyt vedetöntä rainanvalmistusprosessia, joka osaltaan tukee merkittävää säästöä metsäteollisuuden veden- ja energiankulutukseen. Paperiteollisuus on Euroopan tasolla kolmanneksi suurin energiankäyttäjä, joten hanke edistää merkittävästi prosessiteollisuuden siirtymistä kohti hiilineutraaliutta.
Jyväskylään rakennettavan pilotointiympäristön vedettömään rainanvalmistusprosessiin perustuva ja loppuvuodesta käynnistyvä koelinja on hankkeen keskiössä. Pilottilinjalla tutkitaan muun muassa kuitukankaiden ja kartongin valmistusta uudella prosessilla sekä tuotetun materiaalin laadun ja tuotantonopeuden nostamista. Koelinja myös nopeuttaa uusien tuoteinnovaatioiden kaupallistamista. Uusi laitteisto palvelee laajasti metsäsektorin tutkimusta ja tuotekehitystä sekä syventää Keski-Suomen asemaa kuitupohjaisten tuotteiden ja biotalouden osaamiskeskittymänä.
Hankkeeseen ja kokonaisuuteen on eri projektien kautta sitoutunut yhteensä noin 70 metsäsektorin yritystä, laite- ja kemikaalivalmistajaa ja PK-yritystä. VTT:n osuus investoinnista on noin viisi miljoonaa euroa. Investoinnin ympärille on rakennettu noin 20 miljoonan euron tutkimuskokonaisuus, jonka ensimmäisiä tuloksia saadaan alkuvuonna 2026. Investointihanke on edennyt suunnitelman mukaan, ja uusien tutkimushankkeiden osalta keskustelut metsäsektorin toimijoiden kanssa halutaan aloittaa jo nyt.
Kiinnostus uutta teknologiaa kohtaan on ollut suurta, ja hankkeen odotetaan kasvattavan alan liiketoimintaa moninkertaisesti tutkimuskokonaisuuden kokoon verrattuna.
Biosynteettisten materiaalien kehitysalusta: uusia materiaaleja luonnon keinoin 10 kertaa nopeammin
Synteettinen biologia mahdollistaa fossiilisten raaka-aineiden korvaamisen uusiutuvilla raaka-aineilla sekä täysin uusien, ominaisuuksiltaan ylivoimaisten materiaalien tuottamisen. Hankkeessa toteutetaan mallinnusta, tekoälyä ja automaatiota hyödyntävä kehitysalusta, jonka avulla nopeutetaan merkittävästi biosynteettisten materiaalien suunnittelua ja tuotantoa.
Biosynteettisten materiaalien markkinat ovat vielä pienet, mutta kasvupotentiaali on merkittävä. Esimerkiksi PHA-biomuovien markkinoiden oletetaan kasvavan vuoteen 2029 mennessä yli 100 miljoonaan euroon globaalisti, ja Suomi voi tutkimukseen panostamalla saada merkittävän osan markkinoista.
VTT:n kehittämä mallinnus on jo osoittautunut hankkeessa korvaamattomaksi työkaluksi uusien materiaalien suunnittelussa. Hankkeessa on myös rakennettu vahvaa kansainvälistä tutkimusyhteistyöverkostoa. VTT on mukana National Science Foundation Global Centres -ohjelman bioverstaiden verkostossa sekä tehnyt sopimuksen yhdysvaltalaisen Lawrence Livermore National Labin kanssa. Eurooppalainen yhteistyö on aktiivista mm. useiden Horisontti Eurooppa -hankkeiden muodossa.
Ohjelman yhteisrahoitteisten projektien määrä on noin 13 miljoonaa euroa, ja valmisteilla on hankkeita yli 10 miljoonan euron edestä. Tämä lisäksi VTT investoi 5,5 miljoonaa euroa tutkimustyöhön ja laitteistoihin. Vuoden alussa saamiemme rahoituspäätösten avulla voimme kasvattaa ja syventää osaamista esimerkiksi rahoittamalla opinnäytetöitä.
Lääkinnällisten laitteiden pilotointiympäristö: laatuvaatimusten mukaisia prototyyppejä ja nopeampaa keksintöjen pääsyä markkinoille
VTT on käynnistänyt tämän vuoden alussa Oulun toimipisteessään ainutlaatuisen lääkinnällisten laitteiden pilotointiympäristön, jolla nopeutetaan keksintöjen pääsyä markkinoille. Terveysteknologian läpimurtojen matka laboratoriosta potilaskäyttöön on hidasta ja kallista johtuen tiukoista toiminnallisista ja valmistuksellisista laatuvaatimuksista. VTT:n globaalisti ainutlaatuinen pilotointiympäristö vahvistaa tuotekehitysketjun jatkuvuutta tarjoamalla prototyyppien valmistamismahdollisuuden teollisuuden tarkkojen laatuvaatimusten mukaisesti.
VTT on investoinut 3,4 miljoonaa euroa pilottilinjan huippumoderniin puhdastilaan ja valmistuslaitteisiin. Pilotointiympäristössä voidaan valmistaa pieniä ja keskisuuria testisarjoja hyödyntäen elektroniikan, fotoniikan sekä mikroteknologioiden moderneja kokoonpanotekniikoita. Tämä mahdollistaa esimerkiksi päälle puettavat ja jatkuvasti mittaavat laitteet sydän- ja verisuonisairauksien seurantaan tai mikrofluidiikan kemialliset sensorit syöpädiagnostiikkaan.
VTT:n yhteistyökumppaneina ovat muut tutkimusorganisaatiot sekä erityisesti lääkinnällisten laitteiden tuoteomistajat ja valmistava teollisuus. VTT on EU:ssa keskeinen pilottivalmistaja, josta esimerkkinä on EU ChipsAct -ohjelmaan kuuluvan PhotonMed-pilottivalmistusprojektin koordinointi. PhotonMedissä on mukana 39 organisaatiota, ja hankkeen volyymi on 32 miljoonaa euroa käsittäen tuotekehityksen sidosryhmät.
Kvanttinova-pilotointiympäristö: Suomesta mikroelektroniikan ja kvanttiteknologian johtava TKI-keskittymä
Espooseen rakennetaan yritysten ja tutkimustoimijoiden yhteinen innovaatiokeskittymä Kvanttinova. Kvanttinova on VTT:n, Aalto-yliopiston, Espoon kaupungin ja Teknologiateollisuuden puolijohdetoimialaryhmän ja muiden yritysten yhteinen aloite, jossa rakennetaan uusi yritysten ja tutkimustoimijoiden yhteinen mikroelektroniikan ja kvanttiteknologian TKI-keskittymä ja puhdastilaympäristö. Se tulee kytkeytymään saumattomasti Otaniemessä sijaitsevaan Micronova-puhdastilaan.
Hankkeella tavoitellaan sekä kotimaisen että yhteiseurooppalaisen kilpailukyvyn ja omavaraisuuden parantamista, osaamisen syventämistä ja yritysten kasvua. Hanke edistää myös EU Chips Actin tavoitteita, joissa pyritään nostamaan Euroopan sirutuotannon omavaraisuusaste 20 %:iin.
Pilotointiympäristö keskittyy esikaupalliseen kehitykseen ja tarjoaa pilotointilinjoja tutkimus- ja kehityshankkeiden laajentamiseen. Pilottilinjojen laitehankintaprosessi on aloitettu, ja Kvanttinovan rakennushanke on suunnitteluvaiheessa.
Pilottilinjakokonaisuuden investointi on noin 105 miljoonaa euroa, jonka julkinen rahoitus jakautuu kansalliseen erillisrahoitukseen ja EU:n Chips Actista tulevaan osuuteen. Yksityisten investointien määrä on arviolta noin 500 miljoonaa euroa. Pilottilinja tukee Suomen puolijohdeteollisuuden tavoitetta kasvattaa liikevaihtoa nykyisestä 1,6 miljardista eurosta 5–6 miljardiin euroon vuoteen 2032 mennessä, ja vuoteen 2035 mennessä alan tavoitteena on nelinkertaistaa kyseiset luvut.
Lue lisää:
Haluamme käydä tulevaisuuteen suuntaavaa keskustelua kestävän kasvun mahdollisuuksista ja varmistaa, että VTT omalta osaltaan ponnistelee vaikuttavien ja liiketoimintaa uudistavien innovaatioiden synnyttämiseksi. VTT:n julkaisi kesäkuussa 2024 visiopaperin Täysin mahdollinen Suomi, jonka mukaan tuottava, kasvava ja kestävä Suomi on mahdollista saavuttaa.
