Sota Ukrainassa on lisännyt niin valtioiden, viranomaisten, yritysten kuin tavallisten kansalaisten tarvetta ajankohtaiseen ja luotettavaan tietoon sekä etenkin tulevaisuuden näkymiin. Sota on kuitenkin vain yksi – ja se karmein – paikka, jossa tarvitaan yhä parempaa tilannetietoisuutta. Olipa kyse liikenteestä, rajavalvonnasta, maanviljelystä tai terveydenhuollosta, on tilannetietoisuuden oltava yhä täsmällisempää ja reaaliaikaisempaa.
Itseohjautuvat autot, potilaita hoitavat ja leikkaavat robotit, peltojen tuholaisia ja kuivuutta havainnoivat sensorit, maamme rajoja valvovat satelliitit. Älyä, sensoreita ja mittareita on nykyisin kaikkialla. Niiden avulla pystymme muodostamaan yhä nopeammin yhä selkeämmän kuvan siitä missä mennään juuri nyt ja mitä seuraavaksi tulisi tehdä. Ajantasaisen ja kattavan tilannekuvan ansiosta robotit ja koneet pystyvät jo nyt tekemään itsenäisiä päätöksiä ja tekoälyn ansiosta ihmisen rooli muuttuu entisestään.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on omalta osaltaan tuonut tilannetietoisuuden kaikkien huulille. Yhtä lailla valtiot, yritykset kuin kansalaisetkin ovat halunneet tietää mitä sodassa tapahtuu juuri nyt ja mitä se tarkoittaa. Olipa sota tai rauha, tilannetietoisuus on yhä merkittävämmässä roolissa jokapäiväisessä elämässämme ja sitä hyödynnetään enenevässä määrin alalla kuin alalla.
Täydellinen tilannekuva syntyy pienistä paloista
Käytännössä mahdollisimman tarkka tilannekuva vaatii erilaisten mittareiden, antureiden, satelliittien ja edellä mainittujen tuottaman datan yhteensovittamista. Yhtä lailla luotettava tietoliikenne on tärkeä palanen kokonaisuudessa eli tieto pitää pystyä siirtämään muuttumattomana sinne missä sitä tarvitaan. Tietoa yhdistelemällä ja analysoimalla saadaan muodostettua paras mahdollinen kokonaiskuva päätöksenteon tueksi, tekipä päätöksiä sitten kone tai ihminen.
Esimerkiksi maatalous ei ole enää pelkästään maajussien ja -jaanojen käsissä, vaan nykyaikainen täsmämaanviljely käyttää hyödykseen jo nyt jos jonkinlaista teknologiaa. Tulevaisuudessa peltojen viljelyolosuhteet voidaan optimoida tilannetietoisuutta hyödyntämällä: sensorit mittaavat maaperän kosteutta ja ravinteikkuutta sekä ohjaavat kastelua ja lannoitusta. Satelliittien ja dronejen hyperspektrikamerat keräävät tiedot ylilennoillaan ja toimittavat samalla sääennusteen analysointia varten. Ihmisen ei tarvitse välttämättä tehdä muuta kuin tarkastaa tilanne aika ajoin – ja tehdä tarvittaessa päätöksiä vaadittavista toimenpiteistä. Sadonkorjuunkin hoitaa itseohjautuva puimuri, kun aika on kypsä.
Jotta autonominen puimuri pysyy ojan sijaan pellon puolella, on sen pystyttävä havainnoimaan monenlaista pinnan muodoista maaperän upottavuuteen ja korsien pituuteen. Ihmisten seassa kulkevat autonomiset ajoneuvot tarvitsevat luonnollisesti vielä tarkempaa tilannetietoutta, jotta onnettomuuksilta voidaan välttyä. Erilaiset sensorit mittaavat etäisyyttä niin tienreunoista kuin toisista ajoneuvoista, havainnoivat rajoitukset, yllättäen eteen loikkaavat eläimet ja ihmiset, arvioivat sään vaikutukset ja tietävät sijainninkin tarkalleen. Ajoneuvot voivat myös kommunikoida toistensa kanssa ja näin jakaa tilannetietoa laajemmallekin. Yhtälailla tilannetietoisuutta tarvitaan myös itseohjautuvassa meriliikenteessä tai lentokoneissa.
Sairaalassa robotit sekä mittaavat, kuljettavat, analysoivat että jopa hoitavat potilaita, jotta hoitajat ja lääkärit voisivat keskittyä siihen mihin ihmisaivoja ja -käsiä tarvitaan. Tekoälyn myötä niitä kohtia on yhä vähemmän, mutta inhimillisyyttä päätöksenteon tueksi tarvitaan edelleen.
Kokonainen arkkitehtuuri käsissämme
VTT:llä me tutkimme ja yhdistämme kaikkea tätä: sensorikehitystä, data-analytiikkaa, satelliittiteknologiaa ja tietoliikennettä kyberturvallisuutta unohtamatta. Jokainen osa-alue täydentää toistaan, kun luodaan mahdollisimman täydellistä tilannekuvaa. Yksittäisten sensorien tiedoilla ei tee paljoakaan, jos niihin ei voida samanaikaisesti yhdistää muuta dataa, muodostaa kokonaisuudesta tarkkaa analyysiä ja vieläpä niin, että tuo tärkeä tieto pysyy turvassa.
Suomen itälaidasta tuli alkuvuodesta myös Nato-raja ja kiinnostus rajojamme kohtaan on kasvanut muutoinkin viime vuosina merkittävästi. Myös rajalla tilannetietoisuus on ensiarvoisen tärkeää. VTT:n kehittämällä teknologialla on mahdollista luoda myös rajavalvonnan uutta tilannekuvaa, jossa pystytään yhä tarkemmin tunnistamaan mitä rajan yli liikkuu, missä, milloin ja miksi, ja kertomaan se heille, joiden on tärkeä siitä tietää.
Yrityksille kehitettävä tilannetietoisuusteknologia mahdollistaa uusia sovelluksia ja uutta liiketoimintaa. Mahdollisuuksia on niin teknologiakehittäjille kaikissa mainituissa osa-alueissa (sensorit, analytiikka, tietoliikenne ja tietoturva) kuin myös käyttäjäpuolella innovoimassa uusia sovelluksia ja palveluita. Integroimalla osaamisia yhteen voidaan saada uniikkeja tuotteita ja palveluita markkinoille. Me VTT:llä autamme yrityksiä tekemään tilannetietoisuudesta kilpailuedun.
Kiinnostuitko aiheesta? Ota yhteyttä, kerron mielelläni lisää.
Lue lisää VTT:n tilannetietoisuuteen liittyvästä tutkimuksesta.
