Kylmäpäinen robotti ei hätkähdä vaarallistakaan tehtävää - robotiikka parantaa huolto- ja kunnossapitotoiminnan tuottavuutta

Blogit
Minna Salo,
Mikko Siuko

Kuvittele itsellesi täydellinen työkaveri, joka suorittaa väsymättä kaikki vaaralliset ja monotoniset työtehtävät samalla, kun itse nautit kupin kahvia ja keskityt tuottaviin ja mielekkäisiin työtehtäviin. Mitä, jos sanoisimme tämän olevan mahdollista? Robottien hyödyntäminen huolto- ja kunnossapitotoimissa helpottaa ihmisten työtä lukemattomin keinoin. Miksi meidän pitäisi hyödyntää robotteja enemmän huolto- ja kunnossapitotoimissa ja miten moninaisin keinoin ne helpottavat ihmisten työtä?

Robotiikalla on paljon tarjottavaa huolto- ja kunnossapitotoimintaan

Huolto- ja kunnossapitoliiketoiminta on yksi merkittävimmistä teollisuuden alan kustannuksia aiheuttavista funktioista. Tutkimusten valossa se aiheuttaa toimialasta riippuen noin 2–20% yrityksen kokonaiskustannuksista. Kustannuksia syntyy tällä hetkellä erityisesti siitä, että valtaosa työstä kuluu korjaavaan kunnossapitoon. Kustannusten minimoimiseksi, huolto- ja kunnossapitoliiketoiminnan kehittämisessä pitäisi pyrkiä löytämään sopiva tasapaino suunniteltujen huoltojen ja viankorjausten välillä. Tällöin ylläpidon kustannukset saadaan minimoitua ja koneiden ja laitteiden käyttöasteet maksimoitua.

Huolto- ja kunnossapitoliiketoiminnan markkinoiden koko on globaalisti noin 34 miljoonaa euroa, josta robotiikan osuus on vain noin 4-6 miljardia euroa, eli korkeintaan 10 %. Roboteilla on kuitenkin paljon tarjottavaa huolto- ja kunnossapitomarkkinoille. 

Turvallisempi työpaikka, motivoituneemmat työntekijät

Turvallisuus on yksi robotiikan selvimmistä hyödyistä ja se korostuu etenkin huolto- ja kunnossapitoliiketoiminnassa. Robotit voivat työskennellä hyvin monenlaisissa ympäristöissä. Ne voivat tehdä huolto- ja kunnossapitotehtäviä vaarallisissa ja ahtaissa ympäristöissä, kuumissa ja kylmissä olosuhteissa sekä pimeissä ja valoisissa paikoissa. Robotteja hyödynnetäänkin jo melko paljon erilaisissa tarkastustehtävissä, esimerkiksi putkistoissa, säiliöissä, teräsrakenteissa ja sähkölinjoissa. Robotit voivat suorittaa sellaisia huolto- ja kunnossapitotehtäviä, jotka voisivat olla ihmiselle erittäin vaarallisia, mutta aiheuttavat roboteille korkeintaan pieniä vaurioita. Robotti ei esimerkiksi tarvitse telineitä tarkastaessaan teräsrakenteita tai tyylimyllyjä. 

Usein kuullaan pelonsekaisia väitteitä siitä, että robotit tulevat ja vievät meidän työpaikkamme. Robotit eivät todellisuudessa vie ihmisten työpaikkoja, ne ainoastaan muuttavat työn luonnetta. Robottien hoitaessa vähäpätöisempiä, monotonisia ja toistuvia tehtäviä, henkilöstö pystyy keskittymään arvoa luoviin ja mielekkäisiin työtehtäviin. Huolto- ja kunnossapitoliiketoiminnassa robotit voivat esimerkiksi hoitaa perushuoltoja ja viankorjauksia, jolloin huoltohenkilöstö voi keskittyä huoltojen ennakointiin ja huolto- ja kunnossapitoliiketoiminnan kehittämiseen. Mielekkäämpiin tehtäviin keskittyminen näkyy korkeampana työtyytyväisyytenä ja työmotivaationa. Robotit eivät myöskään kykene työskentelemään täysin itsenäisesti, vaan ne tarvitsevat ihmisten valvontaa ja kontrollia. Opettamalla henkilöstöä työskentelemään robottien kanssa, työntekijät saavat hyvän syyn pysyä työpaikassaan ja ainutlaatuisen mahdollisuuden kehittää taitojaan. 

Korkeampi tuottavuus, alhaisemmat kustannukset

Taloudellisesta näkökulmasta tarkasteltuna robotiikan suurimmat hyödyt liittyvät tuottavuuden kasvuun ja kustannusten laskuun. Robotit voivat työskennellä 24/7 ja läpi vuoden. Ne eivät tarvitse kahvi- ja lounastaukoja, vuosi- ja sairauslomia, jää suustaan kiinni kollegoiden kanssa, tunne oloaan stressaantuneeksi tai väsyneeksi tai tee inhimillisiä virheitä suorittaessaan työtehtäviään. Robotit ovat aina paikalla ja suorittavat heille annetut tehtävät aina samassa järjestyksessä, ilman virheitä, tasaisella laadulla ja paljon ihmisiä nopeammin. Robotti voi esimerkiksi yöaikaan tai muuna hiljaisena ajankohtana hoitaa sovitusti jonkun huolto- ja kunnossapitotehtävän, jolloin ei tule seisokkiaikaa tuotantoon. Näin toimittaessa, tuotanto- ja käyttöasteet pysyvät korkealla ja kustannuksia säästyy. 

Miten edistää robotiikan hyödyntämistä huolto- ja kunnossapitoliiketoiminnassa?

Robottien hyödyntämisessä huolto- ja kunnossapitotehtäviin laajemmin on vielä paljon hyödyntämätöntä potentiaalia. Robottien kyvykkyydet ja niiden tarjoamat hyödyt huolto- ja kunnossapitoliiketoiminnalle ovat merkittäviä ja moninaisia. Linkittämällä yhteen aiheesta kiinnostuneita toimijoita ja jakamalla oppeja eri toimialoilta, voidaan hiljalleen edetä kohti robottien laajempaa hyödyntämistä huolto- ja kunnossapitotehtävissä.  

VTT on useiden muiden Eurooppalaisten tutkimus- ja kehitysorganisaatioiden kanssa mukana Euroopan komission rahoittamassa RIMA (Robotics for Inspection and Maintenance). Hanke pyrkii osaltaan lisäämään tietoisuutta robotiikan hyödyntämisestä huolto- ja kunnossapitotehtäviin EU:n alueella. RIMA community tarjoaa alustan, jonka kautta aihepiiristä kiinnostuneet toimijat voivat verkostoitua keskenään ja lisätä tietoisuuttaan huolto- ja kunnossapitoliiketoiminnan robotiikasta mm. osallistumalla koulutuksiin ja tapahtumiin sekä kuulemalla oppeja uusimmista sovelluskohteista. Liittymällä verkostoon olet eturintamassa kuulemassa uusimpia tuulia huolto- ja kunnossapitoliiketoiminnan robotiikan saralta. 

Jaa
Minna Salo
Minna Salo
Research Scientist
Mikko Siuko
Mikko Siuko
Principal Scientist
Visiomme tulevaisuudesta

Haluamme keskittää kaiken osaamisemme ja tarmomme näihin teknologisiin haasteisiin, joissa voimme saada aikaan suurinta mahdollista vaikuttavuutta.