Koko kaupungin voi siirtää, jos tahtoa on tarpeeksi

Blogit
Kalle Kantola

Tulevaisuuden kaupungit eivät mieti tonttimaan riittävyyttä, vaan ratkaisuja globaaleihin haasteisiin.

Kuvitellaan hetki. Miltä Helsinki näyttäisi, jos se rakennettaisiin nyt? Ei pohdittaisi, miten Sörnäisten rantatunneli parantaa tai heikentää liikenteen sujuvuutta, tai onko Elielinaukion täydennysrakentamisen suunnitelma liian raskas historialliseen Rautatieaseman ympäristöön. Aloitettaisiin puhtaalta pöydältä. Tehtäisiin kaupunki, joka olisi tämän päivän kaupunkilaiselle paras mahdollinen paikka asua. Luultavasti suunniteltaisiin jätehuolto, joka mahdollistaa kiertotalouden – ja mahdollisimman kestäviä energiaratkaisuja asumiseen ja liikkumiseen.

Kuulostaa kiehtovalta mahdollisuudelta. Ikävä tosiasia olisi kuitenkin se, että tuo kaupunki olisi heti valmistuessaan auttamattomasti vanhentunut. 

Kaupunkien johtamisessa ja kehittämisessä ei riitä, että ajatellaan kaupunkilaisten parasta lyhyellä tähtäimellä. Tämän hetken tarpeet eivät välttämättä kerro paljoakaan siitä, mitä tarvitsemme muutaman vuosikymmenen tai sadan vuoden päästä. Emme tällä hetkellä kiinnitä tarpeeksi huomiota isoihin maailmanlaajuisiin kehityskulkuihin, jotka vaikuttavat myös meidän elämäämme ja jotka kaupunkien täytyy huomioida päätöksenteossa. 

Jos tulevaisuuden Helsinki rakennettaisiin nyt, suunnittelijoiden kannattaisi miettiä, millaiset asiat vaikuttavat asukkaiden elämään vuonna 2050. Miten tietoliikenteen, alustatalouden ja kvanttilaskennan tuomat mahdollisuudet ovat muuttaneet tapaamme viettää vapaa-aikaa ja tehdä töitä? Miten ilmastonmuutos on vaikuttanut elämäntapoihimme ja millaisia energiaratkaisuita käytämme liikkumiseen tai asuntojemme lämmitykseen? Tulevaisuuden kaupunkia suunnittelevien pitäisi pystyä ymmärtämään tulevaisuuden teknologioiden vaikutukset ja ennen kaikkea hyödyntämään niitä.

Mihin kaupunkien pitäisi keskittyä?

Kaupungit ja niiden elinkeinojohtajat keskittyvät tällä hetkellä houkuttelevuuteen, jotta niiden alueelle muuttaisi työikäisiä osaajia eli veronmaksajia. Kaupunkeja mietityttävät tonttimaan hinta, lapsiperheiden palvelut ja yritysten investointien tukeminen. Tämä on toki hyvä asia. Liian lyhytnäköinen osaoptimointi voi kuitenkin johtaa siihen, että rahaa ja aikaa käytetään epäolennaisiin asioihin. 

Kun olin nuori, kaikilla oli ajokortti. Nyt nuoret eivät enää juuri sellaista hanki, vaan luottavat julkiseen liikenteeseen. Viimeistään koronapandemia muutti myös työn luonnetta. Työvoima tai yritykset eivät enää rajoitu Suomen alueelle. Oululaiselle yritykselle voi tehdä töitä Kaliforniasta käsin tai toisinpäin. Nuoret kyvyt eivät halua sitoutua yhden työnantajan palvelukseen vaan tarjoavat osaamistaan alustojen kautta ja pääsevät näin mukaan kiinnostaviin hankkeisiin työnantajasta ja paikasta riippumatta. Miten kaupungit voivat ottaa huomioon näitä muutoksia ja valmistautua niihin? 

Isot ilmiöt eivät enää rajaudu kansallisvaltioiden mukaan, oli kyse sitten yritysten sijoittumisesta, ilmastonmuutoksen vaikutuksista tai ikääntymisestä. Meneillään on myös iso kilpailu verorahoista: kulutus siirtyy enenevissä määrin nettikauppoihin ja alustoille, jotka sijaitsevat muualla kuin Suomessa tai edes Euroopassa. Siinä ei paljon auta, että yhdessä kunnassa on naapurikuntia paremmat edellytykset houkutella yritysten investointeja. Sen sijaan kuntien tulisi yhdessä miettiä, miten alueesta saisi kansainvälisesti houkuttelevan invstointikohteen. 

Jotta kaupunki menestyisi tulevaisuuden myllerryksessä, sitä tulee johtaa vaikuttavuudella. 
Tämän mahdollistaa erityisesti kaksi asiaa: kasvanut tiedon määrä ja työkalut, jotka auttavat katsomaan tulevaisuuteen entistä paremmin. Niiden avulla voidaan ennakoida tehtyjen päätösten vaikuttavuus ja johtaa muutosta yhä tarkemmin. Sekä valtuutetuilta että virkamiehiltä vaaditaan uuden tason ymmärrystä tulevaisuuden hyvinvointiin vaikuttavista haasteista ja niiden ratkomisesta. 

Koska talous, työvoima tai tulevaisuuden haasteet eivät tunne hallinnollisia rajoja, ei Suomen mittakaavan optimointi enää riitä. Maan pitää olla isossa kansainvälisessä kisassa mukana. Käytämme tällä hetkellä liikaa aikaa helppoihin asioihin, kuten kaavoituksesta riitelemiseen. Vaikeisiin asioihin sen sijaan emme käytä aikaa ja voimia läheskään tarpeeksi: emme näe niitä ajankohtaisina (vielä), emme osaa tai uskalla koskea niihin. Muutostahti maailmalla on kuitenkin paljon meitä nopeampi ja siihen tulisi herätä Suomessakin. 

Tulevaisuutta on ennakoitava, jotta menestyy

Tulevaisuuttahan ei voi ennustaa, mutta sitä voi ja pitää ennakoida. Julkisen päätöksenteon pitäisi havahtua siihen, että tähän haasteelliseen tehtävään on jo työkaluja ja niitä on pakko hyödyntää menestyäkseen.

Esimerkiksi strateginen ennakointi ja vaikuttavuusjohtaminen tarjoavat meille luotettuja menetelmiä. Niiden avulla pystymme ymmärtämään tulevaisuuden ilmiöitä ja luomaan skenaarioita niiden etenemisestä. Pystymme myös rakentamaan strategian, jonka avulla ilmiöihin tulisi reagoida ja selvittämään, minkälaisia vaikutuksia eri päätöksillä on. 

Autamme myös tekemään muutosta ymmärrettäväksi ja tuomaan esiin selkeät perusteet, jotka auttavat johtamaan muuttuvia olosuhteita läpi poliittisten muutosten. Laskemme vaikuttavuutta sekä liiketaloudellisin termein että päästöihin, sosiaalisiin mittareihin ja ympäristömittareihin nähden. 

Kaupungit kohtaavat nyt systeemisiä haasteita. Ikääntyminen, energiamurros ja kiertotalous ovat niistä osuvia esimerkkejä. VTT voi auttaa johtamaan muutosta niin, että isojen asioiden keskinäiset riippuvuudet sekä viiveet otetaan huomioon ja tavoitellut liiketaloudelliset, sosiaaliset sekä ympäristölliset tavoitteet voidaan saavuttaa. Havainnollistan esimerkillä. Jos tehdään tietty muutos varhaiskasvatukseen, miten se vaikuttaa mielenterveyden hoitotarpeeseen tulevaisuudessa? 

Käännetään lopuksi katseet Aasiaan. Siellä ilmastonmuutos on hyvin konkreettinen asia. Kymmenet miljoonakaupungit miettivät mitä tehdä, kun merenpinta nousee. Esimerkiksi Indonesian yli 10 miljoonan asukkaan pääkaupunki Jakarta rakennetaan merenpinnan nousun vuoksi toiseen paikkaan. Jotta investoinneista saataisiin paras hyöty, hankkeessa investoidaan innovatiivisiin ratkaisuihin: näin koko maan osaamistaso nousee. Idea on siis sama kuin Yhdysvaltojen Apollo-ohjelmalla aikoinaan ja jonka mahdollistamista innovaatioista hyödymme vieläkin.

Suomessa asiat ovat olleet pitkään aika hyvin. Se on kaventanut näkökulmaamme. Meillä ei onneksi ole ollutkaan yhtä vahvaa muutoksen tarvetta kuin muualla maailmassa. Mutta olemmeko samalla jääneet syrjään siitä kehittymisen mahdollisuudesta, jonka isot haasteet tarjoavat? Jos emme kehitä itseämme samassa tahdissa kuin muut, miten käy vetovoimamme? Jos hyödynnämme kykyä ennakoida tulevaa ja rohkeutta toimia sen kautta, voimme tehdä muutoksia ennen kuin on pakko. 

Myös Suomessa julkiset investoinnit ja etenkin kaupungit tarjoavat mahdollisuuksia kehittää uusia ratkaisuja niin nykyisiin kuin tuleviin tarpeisiin, jotka jatkossa haastavat myös meidät. Meillä on myös työkalut, joiden avulla voimme saada julkiset investoinnit vaikuttamaan laajasti niin hyvinvointiimme kuin talouteemme. Siten Suomi voi myös olla paras paikka osaajille, joilla on koko maailma valloitettavana.

Jaa
Kalle Kantola
Kalle Kantola

Perinteiset rakentamisen ja rakennetun ympäristön ratkaisut eivät enää riitä, kun tavoittelemme hiilineutraaliutta ja resurssitehokkuutta. Olemme siirtymässä kohti kestävää, joustavaa, energiatehokasta ja älykästä rakennettua ympäristöä. Sen avulla tulevaisuuden asumisesta tulee hiiletöntä – ja ihmiset voivat elää parempaa elämää.

Tutkimusosaaminen