Älykäs kaupunki rakentuu VTT:n CityTune-työkaluilla

Artikkelit
VTT
Lots of people walking down a busy city street

Turun raitiotien vaikutusarvioinnilla, Espoon maahanmuuttajien integroinnilla työelämään ja Japanin Sagan kaupungin riisinkorsien kiertotalousratkaisulla on yksi yhteinen piirre. Näihin kaupunkien kehityshaasteisiin on etsitty fiksuja ratkaisuja VTT:n CityTune-työkaluin. VTT:n CityTune-työkalupakista löytyvät ratkaisut kaupunkielämän eri osa-alueiden mallintamiseen.  

Näytämme malleilla eri asioiden välisiä monimutkaisia syy-seuraussuhteita,
VTT:n johtava tutkija Peter Ylén kertoo.

VTT:n datapohjaisella CityTune-työkalupakilla kaupunkia kehitetään kokonaisuutena.

VTT ei tarjoile kaupunkien päätöksenteon tueksi geneerisiä täsmäratkaisuja. Pyrkimyksenä on sen sijaan luoda kokonaisvaltainen, dataan pohjautuva näkemys suunnittelukohteesta. 

VTT:n osaamisella on käyttöä silloin, kun kaupungilla on käsissään kompleksinen, vaikeasti ymmärrettävä suunnittelukohde, josta on monia erilaisia mielipiteitä.

– Me luomme strukturoidun mallin, joka on paitsi kommunikaatioväline, myös toiminnan optimoinnin ja suunnittelun työkalu, Peter Ylén kertoo.

Valokuvassa VTT:n Peter Ylén.
– VTT:n CityTune-työkalupakista löytyvät ratkaisut kaupunkielämän eri osa-alueiden mallintamiseen, VTT:n johtava tutkija Peter Ylén kertoo.

Kannattaako raideliikenne?

CityTune-työkalupakki on ollut ahkerassa käytössä esimerkiksi kun VTT:n tutkijat selvittivät Turkuun kaavaillun raitiolinjaston vaikutuksia.  

– Jos tällaista hanketta arvioidaan pelkkänä liikenneratkaisuna, ei raideliikennettä koskaan kannata rakentaa. Bussi on halpa ja joustava, ja kuljettaa ihmisiä paikasta toiseen tehokkaasti, Ylén kertoo.

Mutta kun raidehanketta arvioidaan kaupunkikehityksen työkaluna, muuttuu tilanne täysin. Ympäri Eurooppaa on paljon näyttöä siitä, että raiteiden rakentaminen kannattaa. Esimerkiksi Vantaalla uusi lentokenttärata näyttää kääntäneen kaupungin kehityksen suunnan. Vuoteen 2014 asti muuttotappiosta kärsinyt Vantaa kasvaa nyt nopeasti radan varrella.  

Helpoimmin laskettavia positiivisia vaikutuksia ovat tonttien ja vuokrahintojen nousu. Näillä kaupunki voi maanomistajana usein kattaa raideinvestointien kustannuksia. Mutta VTT:n työkaluilla päästään käsiksi myös pitkän aikavälin vaikutuksiin, jotka jäävät usein huomaamatta. Kaupungin struktuuri muuttuu, ja radanvarret ovat houkuttelevia sijainteja niin uusille asukkaille kuin yrityksille.  

Turun tapauksessa VTT:n tutkijat laskivat, että kaupunki voisi kattaa kalliina pidetyn yli 300 miljoonan euron raitiotieinvestoinnin jopa alle kymmenessä vuodessa lisääntyneinä tontinmyynti-, vero- ja lipputuloina. 

Holistiselle suunnittelulle tarvetta

Kokonaisvaltaiselle kaupunkien suunnittelulle on juuri nyt kysyntää.

– Tämä on ongelma kaupungeissa ympäri maailmaa: holistinen näkökulma puuttuu, Ylen toteaa.

Esimerkiksi liikennehankkeita arvioidaan usein vain liikenteen näkökulmasta, vaikka vaikutukset ulottuvat kaikille yhteiskuntaelämän alueille. Ylénin mukaan selitys on usein raha. Kun kaupungin budjetti pilkotaan jo ylätasolla terveyteen, koulutukseen ja infrastruktuuriin, syntyy siiloja, joita on suunnittelussa vaikea ylittää.  

– Holistisen kaupunkisuunnittelun merkitys kyllä ymmärretään kaupungeissa, mutta käytännön toteutus on vaikeaa.  

VTT:llä on datapohjaisia työkaluja kaupunkielämän kaikille osa-alueille, kaupungin älykkyyden arviointi-indikaattoreista aina energiantarpeen laskentatyökaluihin, kaavoituksen ekolaskuriin ja erilaisiin simulointityökaluihin. Näillä päästään käsiksi monimutkaisiin vuorovaikutussuhteisiin.

– Voimme esimerkiksi etsiä erilaisia vipumuuttujia, itseään ruokkivia rakenteita, jotka vievät kaupungin kehitystä haluttuun suuntaan.  

Yksi VTT:n tutkimuskohteista on ollut Espoon Keran alue. Vanhaa teollisuusaluetta kaavoitetaan 14 000 asukkaan asuinalueeksi. Keraa kaavaillaan myös kiertotalouden kansainväliseksi mallialueeksi. VTT:n tutkijat tunnistivat Keran kriittiseksi menestystekijäksi tiheän joukkoliikenteen. Jos radan varressa sijaitsevasta Kerasta onnistutaan rakentamaan joukkoliikenteen hubi, on alueen menestys Ylénin mukaan taattu.  

VTT:n CityTune-suunnittelukohteet eivät rajoitu pelkkään kaupunkisuunnitteluun. Esimerkiksi Espoossa on parhaillaan käynnissä projekti, jossa VTT:n tutkijat etsivät keinoja integroida maahanmuuttajat nykyistä paremmin työelämään. Oulussa tutkijat taas selvittivät, miten nuorten syrjäytyminen ja mielenterveysongelmat voitaisiin välttää.  

Tutkijat panivat riisinkorret kiertämään

Yksi kaupunkisuunnittelun kuumista aiheista on kiertotalous. VTT:n uusi Circular City -tutkimushanke kehittää systeemidynaamista mallia, joka kuvaa kaupungin energiantuotannon, liikenteen, ruoka- ja vesihuollon ja raaka-aineiden virrat.  

– Se voi tulevaisuudessa olla yksi palikka CityTune-työkalupakissa, Peter Ylén toivoo.

Kaupunkien kiertotaloushaasteisiin tutkijat ovat pureutuneet esimerkiksi Japanin Sagan kaupungissa tehdyssä tutkimusprojektissa, jossa etsittiin käyttöä riisinkorsille. Riisinviljelyn sivuvirta sisältää hyödyntämiskelpoista selluloosaa ja ligniiniä. Koska kierrätyksen infrastruktuuri puuttuu, ei riisinkorsista ole syntynyt riisinviljelyn ekosysteemissä kenellekään bisnestä. Riisinkorret eivät kelpaa myöskään polttoon, koska ne aiheuttavat korroosiota kattiloissa.  

Tutkijat etsivät ongelmaan erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja. Julkinen valta voi lähteä rakentamaan ekosysteemiä itse, tai tarjoilla pullopantin kaltaisia insentiivejä alan toimijoille. Yksi mahdollisuus on kehittää riisinkorsijätteestä uusia korkean jalostusasteen tuotteita. 

– Korsijätteen kierrätys voidaan myös yhdistää muihin kuituekosysteemeihin, kuten tekstiili- ja rakennusteollisuuden puujätteen kierrätykseen.

Vaikka kaupunkien kehityshaasteet ovat usein yhteisiä, ovat toimivat ratkaisut lähes aina kaupunkikohtaisia. 

– Suunnittelu on aina ongelmalähtöistä. Mallien siirtäminen kaupungista toiseen ei yleensä onnistu. 

VTT:n tutkijoilla on kuitenkin pohjatyöt tehtynä. Valmiina on dataan pohjautuva CityTune-työkalupakki, hyvä kehikko vaikutusten arvioinnille, sekä kymmenien hankkeiden tuoma rutiini. 

– Meillä on hyvät peruspalikat, mistä lähdemme liikkeelle, Peter Ylén lupaa.

Jaa