VTT – 80 vuotta tulevaisuutta
VTT:llä on ollut jo 80 vuoden ajan merkittävä rooli uudistumisen katalysoinnissa. Nyt VTT:n ennakointitutkijat kokosivat suomalaisia asiantuntijoita visioimaan tulevaisuutta 80 vuotta eteenpäin: millaisen maailman haluamme ja mitä pitäisi tehdä jo nyt? Hyppää pohdintojen pariin lukemalla Keikahduspiste-visiopaperi ja kuuntelemalla ajatuksia herättäviä podcast-keskusteluja.
Tältä sivustolta löydät myös VTT 80 -tarinoita ja videoita. Vuosikymmenten varrella meillä on kehitetty huikeita innovaatioita – millaisia ja keitä ovat ihmiset niiden takana? Tervetuloa viihtymään ja inspiroitumaan juhlavuoden sisältöjemme pariin!
VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara: “Uskon, että yhteiskunta selviää haasteistaan”
Kemian professori Ossian Aschanilla heräsi haave, kun ympäri Eurooppaa pystytettiin tutkimuslaitoksia 1900-luvun alussa. Hän halusi sellaisen myös Suomeen vastaamaan kansainväliseen kilpailuun sekä parantamaan pikaisesti tieteellisen ja teknisen tutkimuksen asemaa. Millainen historia VTT:llä siis onkaan? Entä mikä on tutkimuksen ja tutkimuskeskusten rooli nyt ja tulevaisuudessa, toimitusjohtaja Antti Vasara?
Toivottavasti olemme yhä edelleen se sama VTT kuin 80 vuotta sitten – kuin katalyytti, joka nopeuttaa uudistumista ja pitää yhteiskunnan pyörät pyörimässä innovaatioiden avulla, toteaa Vasara.
Millaisen tulevaisuuden haluamme? Keikahduspiste-visiopaperi katsoo 80 vuotta eteenpäin
Elämme asiantuntijoiden mukaan täpärää aikaa. Elinympäristömme lähestyy mahdollisia keikahduspisteitä, jotka voivat muuttaa sen pysyvästi toisenlaiseksi. VTT:n ennakointitutkijat kokosivat suomalaisia asiantuntijoita visioimaan tulevaisuutta aina vuoteen 2102 asti: millaisen maailman haluamme ja mitä pitäisi tehdä jo nyt?
Podcast-sarja: Keikahduspiste
Elämämme maapallolla lähestyy mahdollisia keikahduspisteitä, jotka voivat johtaa elinympäristömme peruuttamattomiin muutoksiin. Mitä meidän tulee nyt tehdä, jotta täällä voidaan elää hyvää elämää 80 vuodenkin päästä? Entä millaista haluamme tuon tulevaisuuden elämän olevan? Mitä silloin syömme, miten asumme ja työskentelemme? Miten sopeudumme muuttuvaan ilmastoon ja osaammeko tulevaisuudessa pitää huolta luonnosta?
Vieraina ovat jaksoittain vaihtuvat huippuasiantuntijat, jotka ratkaisevat tulevia haasteita yhdessä podcastin juontajien, VTT:n toimitusjohtajan Antti Vasaran ja Helsingin yliopiston aivotutkijan Minna Huotilaisen kanssa.
Ihmisiä innovaatioiden takana
Miten kvanttilaskenta muuttaa maailmaa tieteen uudella aikakaudella?
Tiesitkö, että VTT:llä rakennetaan jo Suomen toista kvanttitietokonetta? Himadri Majumdarin mukaan kvanttitietokoneen rakennusprojektit ovat olleet tähän mennessä kaikkein haastavimpia hankkeita, mutta juuri se tekee niistä mielenkiintoisia. ”En koskaan kyllästy toistamaan sitä, että kvanttitietokoneiden rakentaminen on ollut ainutlaatuinen hanke. Kovin usein ei tarjoudu tilaisuutta olla rakentamassa jotain aivan ensimmäisenä”, sanoo Majumdar.
Todellinen luonnonvaramme on korviemme välissä – näin syntyivät kierrätys- ja selluloosakuidut tekstiileihin
Tekstiilikuiduille on valtava tarve, mutta kaikki tekstiilien pääraaka-aineet ovat tällä hetkellä ongelmissa joko riittävyyden tai öljypohjaisuuden vuoksi. Onneksi tutkimusprofessori Ali Harlinilla saattaa olla vastaus ongelmaan: tekstiilikuitu, joka on tehty selluloosasta. Voisiko t-paitasi olla tulevaisuudessa peräisin kotimaisesta metsästä?
Aikaansa edellä – mitä tapahtui VTT:llä 80-luvulla kehitetylle kuvapuhelimelle?
Harry Santamäki sai 80-luvun alussa vision, josta syntyi maailman ensimmäinen pöytäkokoinen kuvapuhelin. Sen avulla pystyttiin soittamaan puheluita ja näkemään samalla keskustelukumppani linjan toisessa päässä. ”Me teimme Skypen jo 20 vuotta ennen Skypeä”, hymyilee Santamäki.
Entä jos kännykässäsi olisi hyperspektrikamera? Hyperspektrikuvaus vie tutkimuksen laboratoriosta niin avaruuteen kuin vesistöihin
”Ihmissilmä näkee värejä ja pystyy erottamaan omenan päärynästä sen värin ja muodon perusteella. Hyperspektrikameralla nähdään, minkälaisessa kunnossa hedelmä on ja milloin se on menossa pahaksi”, selittää tutkimusprofessori Mikko Mäkelä.
