VTT 80 vuotta – “Uskon, että yhteiskunta selviää haasteistaan”

Artikkelit
Sohvi Mettinen

Kemian professori Ossian Aschanilla heräsi haave, kun ympäri Eurooppaa pystytettiin tutkimuslaitoksia 1900-luvun alussa. Hän halusi sellaisen myös Suomeen vastaamaan kansainväliseen kilpailuun sekä parantamaan pikaisesti tieteellisen ja teknisen tutkimuksen asemaa. Millainen historia VTT:llä siis onkaan? Entä mikä on tutkimuksen ja tutkimuskeskusten rooli nyt ja tulevaisuudessa, toimitusjohtaja Antti Vasara?

"Toivottavasti olemme yhä edelleen se sama VTT kuin 80 vuotta sitten – kuin katalyytti, joka nopeuttaa uudistumista ja pitää yhteiskunnan pyörät pyörimässä innovaatioiden avulla", toteaa Vasara.

Alun perin nimeltään Valtion teknillinen tutkimuslaitos perustettiin vuonna 1942 presidentti Risto Rytin määräyksellä sodanaikaiseen Suomeen. VTT:tä perustettaessa sen tehtäväksi määriteltiin harjoittaa teknillistä tutkimustoimintaa tieteellisessä ja yleishyödyllisessä tarkoituksessa. Tutkimuslaitoksen oli tarkoitus osaltaan edistää sodan jälkeistä jälleenrakennusta. Alkuun toimintaa määrittivät testaus- ja koetustehtävät, mutta painotus siirtyi vähitellen askel askeleelta tutkimukseen ja uuden luomiseen nimen vaihtuessa Teknologian tutkimuskeskus VTT:ksi.

Pohjimmaisena on ajatus tieteestä ja teknologiasta rakentamassa jotain hyödyllistä koko yhteiskunnalle. Sehän ei perimmäisenä tarkoituksena ole muuttunut mihinkään, vaan sen sijaan painotukset ja keinot ovat vaihdelleet vuosien mittaan.”
Antti Vasara

Siispä jos VTT keksittäisiin nyt, olisi sen tarkoitus lähes sama, mutta sen sijaan pohdittaisiin erilaisia teemoja: vihreää siirtymää, digitalisaatiota ja kestävyyttä kriisien keskellä, unohtamatta uudenlaisia työkaluja pureutua näihin pohdintoihin.  

Kuluneen 80 vuoden aikana talossa on nähty valtava määrä ihmisiä ja heidän kädenjälkensä näkyy siinä, mitä olemme saaneet aikaan ja mitä olemme nyt. Voimme omistaa hienoimmat välineet ja laboratoriot, mutta niistä ei ole mihinkään ilman korvien välistä löytyvää osaamista. Toiveena on, että VTT:llä ovat myös jatkossa ne, jotka haluavat tehdä vaikeita, mutta merkityksellisiä asioita. 

Maailma ei ole nollasummapeli

Monella on läsnä huoli tulevaisuudesta uutiskuvissa vilisevien huonojen uutisten myötä. Vasaran mukaan VTT:n tapa kanavoida tätä huolta on vetää laboratoriotakki päälle ja ryhtyä töihin paremman huomisen puolesta.  

Roolimme on luoda ratkaisuja ja siten toivoa – on tärkeää tuoda tietoa tieteen ja teknologian mahdollisuuksista kaikille tavallisista ihmisistä päättäjiin. Näiden keinojen avulla ratkaisuja on löydettävissä ja haasteet voidaan saada ratkaistua.”
Antti Vasara

Me VTT:llä puhumme toivosta eksponentiaalisena ja eksponentiaalisella viitataan muutosvauhdin kiihtymiseen. Tiede ja teknologia kehittyvät aina vain kasvavalla vauhdilla aiempien innovaatioiden ansiosta. Esimerkiksi kvanttitietokone ja hyperspektrikamerat osaltaan nopeuttavat tutkimusta entisestään tarjoamalla enemmän informaatiota ja suurempaa laskentanopeutta. Yksi uusi innovaatio avaa lisää ovia, ja VTT on pioneerina raivannut tietä esimerkiksi solumaatalouden saralla. Kasvavasta vauhdista kertoo myös huimasti noussut elintaso kuluneen 80 vuoden aikana. Vasara muistuttaakin, ettei maailma ole nollasummapeliä, jossa muiden rikastuessa toisten on köyhdyttävä. Mitä suurempi osa maapalloa voi hyvin, sitä paremmin menee myös kaikilla muilla.  

Mutta vaikka muutosvauhti kiihtyy kokonaisuutena, on todella vaikea ennakoida mikä etenee harppauksin ja mikä etananvauhtia yksittäisissä asioissa.  

”Verrataan vaikka Back to the Future -elokuvaan. Meidän jokapäiväisessä käytössämme olevat viestintävälineet ovat uskomatonta scifiä elokuvan ennustuksiin verrattuna, jossa kotikäytössä olleet faksi ja videopuhelut olivat tulevaisuuden unelma. Faksit ovat olleet historiaa jo pitkään, mutta toisaalta emme vielä ole luoneet lentäviä autoja, jotka käyvät jätteitä hyödyntävällä fuusiovoimalla”, Vasara nauraa.  

Olen kuitenkin optimisti. Uskon, että yhteiskunta selviää haasteistaan. Se tietenkin tarkoittaa, että yhteiskunta tulee näyttämään 80 vuoden päästä ihan erilaiselle ja paljon paremmalle.” 
Antti Vasara

Entä toteutuiko lopulta Aschanin unelma? Näinkin voisi sanoa – hän oli perustamassa Teollisuuden keskuslaboratoriota ja vaikka se ei ole VTT, oli tutkimuskeskusten siemen istutettu Suomeen. Se mitä VTT on tänä päivänä, ajaa juuri samaa asiaa kuin mistä Aschan haaveili: tutkimusta, kehitystä ja edelläkävijyyttä.  

Tiesitkö?

VTT:n ensimmäinen patentti on vuodelta 1945, eli vain muutama vuosi perustamisen jälkeen. Patentti koski tapaa valmistaa kovia ja lujia lignoselluloosalevyjä. Tähän päivään mennessä patentteja tai patenttihakemuksia on kertynyt jo lähes 2000 kappaletta, noin 400 patenttiperheessä. 

Jaa