"On tosi upeaa kokeilla vähän hullumpiakin ideoita" – Solumaataloudesta uutta ruokalautaselle

Artikkelit
Sohvi Mettinen

Munaa ilman kanaa, maitoa ilman lehmää. Mistä ihmeestä on kyse? Molemmat ovat oivia esimerkkejä solumaatalouden ratkaisuista, joilla tuodaan uusia keinoja ruoantuotantoon. ”Haluamme tuottaa kestävämmin ruokaa tai ruokien ainesosia, kuten esimerkiksi kananmunan valkuaisproteiinia”, kertoo VTT:n Emilia Nordlund.

”Solumaatalous tuo herkästi ihmisille mieleen scifi-elokuvien pillerisapuskan, mutta siitä ei ole missään nimessä kysymys vaan haluamme tehdä ihan oikeaa ruokaa eri keinoin”, korostaa Nordlund. 

Tutkimuspäällikkö Emilia Nordlund on työskennellyt VTT:llä jo 17 vuoden ajan, kun toinen toistaan mielenkiintoisempi projekti on pitänyt otteessaan. Muna ilman kanaa -projekti leimahti käyntiin villissä ideointituokiossa, jossa kehkeytyi ajatus tuottaa mikrobien avulla kananmunan valkuaisproteiinia. 

”Saimme VTT:ltä rahoitusta idean testaamiseen. On tosi upeaa, että täällä on mahdollisuus kokeilla näitä vähän hullumpiakin ideoita”, muistelee Nordlund.

Mitä yhteistä on mikrobeilla, oluella, munalla ja kanalla?

Mikrobit siis tuottavat samoja ruokaraaka-aineita kuin eläimet, mutta miten se käytännössä toimii? 

Loistava esimerkki mikrobien toimintaperiaatteesta on oluen paneminen, jossa hiiva syö mallasta ja tuottaa alkoholia sekä hiilidioksidia. Samaan ideaan perustuu mikrobien hyödyntäminen ruoantuotannossa. Kun kasvatamme mikrobeja, voimme syöttää niille monenlaisia ravintolähteitä, kuten metsätalouden sivuvirtoja tai jopa hiilidioksidia.  Mikrobit hyödyntävät ravinnon kanoja tehokkaammin, ja lisäksi kanat vaativat huomattavasti enemmän elintilaa tepastellakseen ympäriinsä verrattuna tankissa kasvatettaviin mikrobeihin. Onkin laskettu, että hiilidioksidipäästöt laskisivat jopa 72 % valkuaisen tuotannossa, jos se tuotetaan mikrobeilla. Tavoitteena ei kuitenkaan ole korvata kokonaisia kananmunia tai viedä töitä kanafarmareilta, vaan tuoda vaihtoehtoja ainesosien tuotantoon.

Muna ilman kanaa on suunnattu elintarviketeollisuudelle, jossa on valtava kysyntä valkuaisproteiinille. Se on toiminnallisuudeltaan verraton: sen voi vaahdottaa tai muuttaa geelimäiseksi ja siitä löytyy ravitsemuksellisesti tarvittavat aminohapot. Esimerkiksi leivonta- ja makeisteollisuudessa luodaan valkuaisproteiinin vaahtoamisen ja jähmettymisen avulla tuotteisiin erilaisia hienoja rakenteita.

Bioteknisesti valmistettua valkuaisvaahtoa

Vaahdotettua valkuaisproteiinia.

Kädet saveen ja vaahtoamaan

Kun idea oli heitetty ilmoille, laitettiin kädet heti saveen. Ensimmäiseksi kokeiltiin laboratoriossa, miten idea saataisiin toimimaan. Toisena tärkeänä askeleena testattiin, saako proteiinin oikeasti vaahtoamaan. Kun toimivuus oli todistettu, ryhdyttiin kehittämään mikrobia ja tuotantoprosessia entistä tehokkaammiksi. 

Projektin merkittäviä ilonhetkiä ovat olleet sekä EARTO-palkinnon voitto että ensimmäiset valkuaisvaahdot koeputkessa. Tässäkin, kuten lähes jokaisessa tutkimusprojektissa, on ollut resurssihaasteita. 

”Olimme aikaamme edellä ideamme kanssa, ja siksi hankerahoitusta oli vaikea löytää. Onneksi saimme VTT:ltä tukea kehittää teknologiaa asteittain eteenpäin. Nyt iloksemme rahoittajatkin ovat selvästi heränneet solumaatalouden mahdollisuuksiin”, Nordlund kertoo.

Uusi valkuaisproteiinin tuotantotapa on saamassa siivet alleen, ja kehitystyötä vie nyt eteenpäin VTT:n spin-off-yritys Onego Bio 10 miljoonan euron siemenrahoituksellaan. Yrityksen tavoitteena on käynnistää lähivuosina Suomessa oma tuotantolaitos. Ensimmäiseksi markkina-alueekseen se on suunnitellut Yhdysvaltoja, jossa säännökset mahdollistavat nopeimman markkinoille pääsyn. 

Muna ilman kanaa -teknologia on isojen asioiden äärellä, ja osaltaan tasoittaa tietä muille vastaaville solumaatalouden innovaatioille. Nordlund huomauttaa, että proteiinit ovat vain osa solumaataloutta – tarvitaan esimerkiksi myös rasvoja ja hiilihydraatteja. Ja solumaatalous on puolestaan vain osa ruokajärjestelmää. Tutkimuksessa etsitäänkin tällä hetkellä laaja-alaisesti erilaisia ratkaisuja kestävän ruokajärjestelmän rakentamiseksi. 

Haluan ylläpitää VTT:llä inspiroivaa ilmapiiriä, jossa on aikaa jopa hulluun ideointiin.
Emilia Nordlund

Kaikki ideat ja yritykset eivät aina lähde lentoon, mutta tutkimuksessa pitää aina yrittää. Ilman yritystä ei kehkeydy innovaatioita ja joskus innovaatioita syntyy virheiden kautta. Nordlund kertoo, että tälläkin hetkellä on käynnissä kaksi patenttihakemusta, jotka syntyivät kömmähdyksestä – kokeilu meni niin pahasti pieleen, että löytyikin jotain täysin uutta. 

Entä miten Nordlund näkee monien mielessä kriisienvärittämän tulevaisuuden?

”Näen selkeästi valoa tunnelin päässä, eikä se tunneli ole edes kovin pitkä. Teknologiat isojen ongelmien, kuten ilmastokysymysten, ratkaisemiseen ovat jo todennäköisesti olemassa, mutta ne pitää saada vietyä globaaliin mittakaavaan. Fanitan teknologiaa, sillä sen avulla voidaan pelastaa maapallo. VTT:llä on oikeat avaimet käsissä, mutta niitä pitää vain osata käyttää”, hymyilee Nordlund. 

 

Kiinnostaako tulevaisuuden ruoka enemmänkin? Kuuntele podcast-jaksomme, jossa pääset kuulemaan aiheesta lisää Emilian ja sittemmin uuden Onigo Bio -startupin ruoriin tarttuneen Maija Itkosen kertomana.

Jaa
Emilia Nordlund

Emilia Nordlund

Research Manager
Tutkimusosaaminen