Kuinka allergiarokotteen jäljille päästiin? ”Mukana oli kovaa ammattitaitoa, mutta myös sattumaa ja onnea”

Artikkelit
Sohvi Mettinen

Ei niin kovin kaukaisessa tulevaisuudessa, siitepölyntäyteisistä keväistä aiheutuvat nuhat saattavat olla historiaa. VTT on ollut kehittämässä rokotetta kiusalliseen koivuallergiaan. Vaikka matkaa markkinoille on vielä, rokotetta alusta lähtien luomassa ollut Kristiina Takkinen muistelee ainutlaatuista matkaa perustutkimuksesta lupaavaan innovaatioon, joka on poikinut myös spinoff-yrityksen.

”On ollut jännittävää nähdä teknologian valtava kehitys – monet asiat, joihin aiemmin kului useampia viikkoja, tapahtuvat nykyisin muutamassa sekunnissa”, hehkuttaa Kristiina Takkinen, jota voisi jopa tituleerata alansa pioneeriksi. Biokemisti aloitti VTT:llä jo vuonna 1988, jolloin aloitettiin vasta-aineiden rakennemuokkaukseen liittyvien menetelmien pystyttäminen. 

Kaiken takana on allergeeniproteiinien rakenteiden tutkiminen. Vaikka puhutaan uudesta innovaatiosta, jäljet johtavat jo 23 vuoden taakse pienistä projekteista alkaneeseen tutkimukseen. Projektien aikana tehtiin yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston ja HUS Iho- ja allergiasairaalan kanssa kaksi merkittävää havaintoa allergeenien yleisistä rakenteellisista ominaisuuksista. 

Oivallus allergeenien ominaisuuksista johti yritykseen

Allergeenit ovat mm. proteiineja, joihin keho reagoi. Kun allergisen henkilön keho reagoi allergeeniin, vasta-ainepitoisuudet (IgE-vasta-aine) kehossa nousevat. Rakennemääritys näytti, kuinka voimakkaasti vasta-aine sitoutuu allergeeniin. Vaikka monen korvaan tämä kuulostaa kovin kimurantille, on kyseessä yksinkertainen, mutta ainutlaatuinen rakennetulos, joka johdatti allergiarokotteen jäljille.

”Allergia on siinä mielessä hyvin mielenkiintoinen sairaus, että vain osa väestöstä on allergisia, vaikka me kaikki yhtä lailla altistumme näille allergeeneille. Mikä tekee proteiinista reaktion aiheuttavan allergeenin, sillä vain murto-osa proteiineista on allergeeneja? Huomasimmekin allergeeneilla olevan yleisiä rakenteellisia ominaisuuksia, jotka erottivat ne muista proteiineista”, selittää Takkinen ja jatkaa:

Rakenteen määrittäminen vaati tietenkin kovaa ammattitaitoa, eikä proteiinirakennemääritys ole tänä päivänäkään mikään triviaalijuttu, mutta oli mukana myös sattumaa ja onnea.”
Kristiina Takkinen

Allergiat aiheuttavat yllättävänkin suuria kustannuksia yhteiskunnalle, puhumattakaan yksilöiden epämukavuudesta. Ajatukset tuli luonnollisesti suojata patenttien avulla, ettei tämä oivallus karkaisi muille vesille. Kyseessä ei suinkaan ole ainoa allergiarokote kehitteillä, mutta kehityssuuntana vertaansa vailla.

Tämä poikikin vuonna 2011 perustetun spinoff-yritys Desentumin, joka on tärkeässä roolissa myös tulevaisuudessa kaupallistamassa rokotetta. VTT ei itsessään vie keksintöjä markkinoille, vaan olennaisessa roolissa ovat juuri spinnaavat yritykset , jotka jatkavat matkaa kohti markkinoita. 

Miksi sitten allergiarokotetta ei ole kehitetty yhtä aikaisin kuin muita rokotteita? 

Allergiarokotteitahan on jo olemassa pistoksina tai tabletteina toteutettavina siedätyshoitoina. Siedätyshoidot kuitenkin kestävät pitkään ja perustuvat koostumukseltaan vaihteleviin luonnonuutteisiin, aiheuttaen hoitojen tehon vaihtelun. 

Desentumin idea on muuntaa allergeenin rakennetta hyvin hienovaraisesti.  Näin voidaan vähentää allergeenin haitallisia ominaisuuksia sekä samalla synnyttää hyvä suojaava vaste. Biotekniikan keinoin pystytään tuottamaan muunnellut allergeenit tasalaatuisina, joka takaa hoidossa käytetyn allergeenin määrän tarkan annostelun. Lopputuloksena on toivottavasti lyhytaikaisempi ja hellävaraisempi allergian hoito. 

KristiinaTakkinenworkingoncomputer

Miltä rokotteen tulevaisuus näyttää?

Hieman ehkä yllättäen, projektissa kompastuskiveksi osoittautui alkuvaiheen liiallinen optimismi ja tutkimusta tehtiin turhan laajalla allergeenipaletilla käytössä oleviin resursseihin nähden. Fokusoinnin tuloksena päätettiin keskittyä koivuallergiaan ja viime vuonna Desentum saikin maaliin ensimmäisen kliinisen kokeen lupaavin tuloksin. Seuraavaksi rokotetta testataan suuremmalla kokelaiden joukolla ja edellisten rohkaisevien tulosten pohjalta hiotaan annosta entistä paremmaksi. Lisäksi työn pitäisi olla tulevaisuudessa jo puoliksi tehty muiden allergioiden osalta, ja Desentumin työpöydällä ovat myös heinä- ja pähkinäallergiaan kehitettävät rokotteet. 

Takkisen mukaan onnistumisen takana on ollut mainio tiimityö ja taitavat työkaverit, joiden ansiosta tutkimusta on ollut ilo tehdä. Hauskaa on, että kehitystä tehdään rakkaudesta lajiin, sillä juuri kukaan tutkimusryhmästä ei ole itse allergikko, ei myöskään Takkinen itse. 

Mitä tulevaisuuteen tulee, esimerkiksi tekoäly ja kvanttitietokoneet  saattavat räjäyttää pankin lääkekehityksen tehokkuudessa – dataa voidaan käsitellä entistä enemmän ja tehokkaammin. Selvää kuitenkin on, että teknologioiden kehitys on jo nyt ottanut kovia kierroksia eikä vauhti ainakaan hiljene tulevaisuudessa. 

Kyllähän se myös hyvältä tuntuu, kun oma työ etenee. Toisaalta kaikki tämä on niin pitkän tien tulosta, että tutkijana aina odottaa jo innolla seuraavaa vaihetta, kuinka sen kanssa käy."
Kristiina Takkinen

Haluatko oppia paremmin, kuinka allergia toimii? Lue lisää Desentumin sivuilta täältä

Tiesitkö?

VTT:llä on omia rahoitusinstrumentteja tutkimuksien tueksi, joiden avulla myös tätä rokotetutkimusta on viety eteenpäin. Aiemmin tutkimusta mahdollistettiin VTT:n Frontier rahoituksella ja nyt sen tilalle on astunut iBEX-rahoitus

Rahoitus on olennainen osa tutkimuksen avustamista kaupallistamisen ohella ja näin voidaan viedä villejäkin ideoita eteenpäin, joista saattaa nousta seuraavat suuret innovaatiot.

Nyt Desentum on listattu yhdeksi lupaavista syväteknologian startupeista, lue lisää täältä

Jaa
Kristiina Takkinen

Kristiina Takkinen

Senior Principal Scientist