Kesäinen hellepäivä, aurinko paistaa ja uimaan olisi päästävä, mutta vedessä lilluu vihreää mömmöä. Onko se sinilevää? VTT:n kehittämä sinilevätesti kertoo vastauksen. Joskus innovaatiot näkyvät erittäin konkreettisesti meidän monien elämässä, ja sinilevätesti on siitä oiva esimerkki.
”Helppokäyttöisen sinilevätestin avulla on hyvä tarkastaa uima- tai käyttöveden turvallisuus, sillä sinileväinen vesi ei sovellu edes löylykiuluun”, toteaa testiä luomassa ollut tutkija Liisa Hakola.
Tämä innovaatio on siis erityisen selkeästi kuluttajille ja esimerkiksi kunnan terveystarkastajille sopiva keksintö, sillä jokainen voi itse testata veden turvallisuuden. Lukuperiaatekin on mitä yksinkertaisin – kuten raskaustestissä, tulos luetaan viivojen perusteella. Yksi viiva on negatiivinen ja veteen voi pulahtaa hyvillä mielin, kaksi viivaa puolestaan kertoo vedessä olevan myrkyllistä sinilevää.
Testi perustuu vasta-aineeseen, joka kiinnittyy sinilevämyrkkyyn. Kiinnittyminen laukaisee värimuutosreaktion. Vasta-aineen kehitti Turun yliopisto, ja VTT vastasi testiperiaatteesta. Matka kesti lopulta lähes 10 vuotta projektin ensiaskelista kaupanhyllyille, jonka mahdollisti Salofa.
Projektista on jäänyt kirjaimellisesti lämpimiä muistoja:
”Meillä oli muutama työpäivä helteisenä elokuuna, kun keräsimme sinilevänäytteitä järvistä. Siellä roikuimme laiturin nokassa sekä kahlasimme kumisaappaat jalassa, jotta saisimme hyviä näytteitä. Samalla testasimme testiä jo paikan päällä. Tämä herätti huomion myös kanssaihmisissä, sillä monet tulivat kyselemään meiltä sinilevätilannetta luullessaan terveystarkastajiksi”, muistelee Hakola ja jatkaa:
Näytteet vietiin totta kai vielä Helsingin yliopistolle laboratorioanalyysiin, ja oli hienoa, että ihan oikeansuuntaisia tuloksia jo rannalla oli näyttänyt meidän testimme.”
Hakola nostaa esiin myös huippuhetkiä, joista yksi on eritoten loppuvaiheen lehdistötiedote ja Ylelle tehty haastattelu, jotka keräsivät paljon huomiota ja yhteydenottoja satoi. Hakola kertoo yhteydenottoja tulevan edelleen näin viiden-kuuden vuoden jälkeenkin ulkomaita myöten, esimerkiksi Yhdysvalloista ja Australiasta. Nähtäväksi jää, lähteekö sinilevätesti vielä joskus maailmanvalloitukselle.
Painettua älyä ja ympäristöystävällistä elektroniikkaa
Sinilevätesti edustaa painettua älykkyyttä, ja onkin konkretian ja kuluttajakeskeisyyden ohella tehnyt näkyvämmäksi painetun älyn ja elektroniikan mahdollisuuksia. Vaikka painetusta älystä ja elektroniikasta tulee herkästi mieleen vain se perinteinen paksu ja vihreä piirikorttialusta, on se paljon muutakin. Esimerkiksi substraattina eli alustana voi toimia piirikortin sijasta moni muukin asia, kuten paperi, joka on ympäristöystävällisempi ratkaisu. Lisäksi sinilevätestin teknologiasta on muihinkin sovelluksiin. Vastaavalla teknologialla esimerkiksi diabeetikko voisi mitata verestään glukoositasoja. Tällä hetkellä Hakola on puikoissa ECOtronics-hankkeessa, jossa tehdään töitä ympäristöystävällisemmän elektroniikan eteen, ja tällä saralla onkin vielä vaikka millä mitalla työsarkaa.
Loppu viimein hyvää fiilistä toi kuitenkin ennen kaikkea se, että kaupallistaminen Salofan kanssa onnistui mallikkaasti ja tiesi, ettei keksintö jää pöytälaatikkoon vaan päätyy todella ihmisten käyttöön.
”Monelle voi olla hyvinkin abstraktia, mitä VTT tekee. Esimerkiksi moni omista sukulaisistanikaan ei välttämättä ymmärrä, mitä oikein teenkään työkseni. Bonuksena onkin, että sinilevätestin ilmestyessä uutisiin, herätti se kiinnostusta työhöni ja ihmiset ymmärsivät ehkä hippusen paremmin, mitä me VTT:llä teemme”, myhäilee Hakola.
Haluatko ostaa tulevaa kesää varten sinilevätestin takataskuun?
Testejä löydät esimerkiksi apteekeista ja rautakaupoista.
