Viljaproteiinin käytön lisääminen edistäisi sekä terveyttä että kestävää kehitystä

Uutiset

Viljatuotteet ovat olennainen osa ruokavaliota ja tärkein energian, hiilihydraattien, ravintokuidun ja kasviproteiinin lähde useimmissa maissa ympäri maailmaa. Tällä hetkellä kuitenkin alle puolet tuotetusta viljasta käytetään ihmisravinnoksi. Viljan kulutuksen muutoksilla ja viljaproteiineihin perustuvilla elintarvikeinnovaatioilla voisi olla keskeinen rooli siirtymässä kohti terveellistä, kestävää ruokajärjestelmää, päättelee pohjoismainen tutkijaryhmä Nutrition Reviews -lehdessä julkaistussa katsauksessa.

– Viljan mahdollisuuksia kestävämmän ruokajärjestelmän ja väestön terveyden edistämisessä ei ole vielä täysin hyödynnetty, eivätkä sen paremmin tutkijat kuin suuri yleisökään näytä niitä täysin tiedostaneen. Pienilläkin ruokatottumusten muutoksilla voisi olla suuri vaikutus ympäristöön ja terveyteen, ja ne voisivat liittyä esimerkiksi juuri viljan käyttöön, toteaa professori Rikard Landberg Chalmersin teknillisestä korkeakoulusta Ruotsista.

Ruoantuotanto aiheuttaa 26 prosenttia globaaleista kasvihuonekaasupäästöistä. Eläinperäisten elintarvikkeiden, kuten liha- ja maitotuotteiden korvaaminen entistä useammin kasviperäisillä elintarvikkeilla on yksi keino edistää kestävän kehityksen tavoitteita ja erityisesti länsimaissa myös väestön terveyttä.

Tutkijakonsortio, johon kuului elintarvike-, ravitsemus- ja lääketieteen asiantuntijoita pohjoismaisista yliopistoista ja tutkimuslaitoksista, esittää katsauksessaan mahdollisen skenaarion, miten lihan kulutusta voitaisiin Euroopassa vähentää ja korvata kestävämmillä ja terveellisemmillä täysjyväviljapohjaisilla elintarvikkeilla. Mitä nämä elintarvikkeet olisivat ja miten ne vaikuttaisivat ravinnonsaantiin ja ympäristöön?

– Jos eurooppalaisten nykyisestä eläinproteiinin saannista 20 prosenttia korvattaisiin skenaariomme mukaisesti kasvipohjaisella proteiinilla, siitä puolet voisi tulla viljasta. Tämä tarkoittaa alle kuuden gramman lisäystä viljaproteiinin saantiin päivässä, mikä vastaa 60 gramman vilja-annosta, kertoo Senior Advisor Kaisa Poutanen VTT:ltä.

Viljaproteiinin saantia pitäisi kasvattaa nykyisestä 19 prosenttia. Viljojen proteiinipitoisuus on keskimäärin kymmenen prosenttia, joten viljaa tarvittaisiin 15 miljoonaa tonnia enemmän, mikä vastaa viittä prosenttia Euroopan nykyisestä viljantuotannosta.

– Tällä hetkellä tuotetusta viljasta vain kolmasosa käytetään ihmisten ravinnoksi. Jos kuluttajat hyväksyvät viljan käytön lisäämisen, viljantuotannon painopistettä on mahdollista siirtää eläinrehusta ihmisten tarpeisiin. Näin mahdollistettaisiin käytön lisääminen 60 grammalla päivässä – esimerkiksi kolmen täysjyväruisleipäviipaleen tai ison kaurapuuroannoksen verran, sanoo tutkijatohtori Anna Kårlund Itä-Suomen yliopistosta.

Täysjyväviljat ovat terveellistä ravintoa, ja niiden runsaalla käytöllä on havainnoivissa tutkimuksissa todettu yhteys pienempään tyypin 2 diabeteksen, sepelvaltimotaudin ja paksusuolensyövän riskiin. Täysjyvävilja sisältää runsaasti ravintokuitua, vitamiineja, mineraaleja ja bioaktiivisia yhdisteitä, mutta viljan proteiinissa on niukasti välttämätöntä aminohappoa lysiiniä. Ruokavaliosta on kuitenkin helppo saada kaikki välttämättömät aminohapot käyttämällä viljan ohella palkokasveja. Onkin tärkeää tiedostaa ruokavalion kokonaisuuden merkitys täysipainoisen proteiinin saannille.

Tutkijat tähdentävät myös, että elintarviketeollisuuden panostukset viljaproteiinin käsittelyyn ja tuotekehitykseen hyödyttävät tulevaisuudessa sekä yrityksiä että yhteiskuntaa. Lisäämällä täysjyväviljan käyttöä ja tuomalla saataville uusia viljapohjaisia, runsasproteiinisia tuotteita ja ravitsemuksellisesti täysipainoisia maito- ja lihatuotteiden kaltaisia valmisteita voidaan edistää siirtymää kohti terveellisempää ja kestävämpää ruokavaliota.

Konsortioon kuului tutkijoita VTT:ltä, Itä-Suomen ja Turun yliopistoista, Ruotsin maatalousyliopistosta, Chalmersin teknillisestä korkeakoulusta, Uppsalan yliopistosta sekä Tanskan syöpäyhdistyksen tutkimuskeskuksesta. 

Julkaistu Nutrition Reviews -lehdessä  

Kirjoittajat:
Kaisa Poutanen, VTT, Finland
Anna Kårlund, University of Eastern Finland, Finland
Carlos Gómez-Gallego, University of Eastern Finland, Finland
Daniel P. Johansson, Swedish University of Agricultural Sciences, Sweden
Nathalie M. Scheers, Chalmers University of Technology, Sweden
Ingela M. Marklinder, Uppsala University, Sweden
Anne K. Eriksen, Danish Cancer Society Research Centre, Denmark
Pia C. Silventoinen, VTT, Finland 
Emila Nordlund, VTT, Finland
Nesli Sözer, VTT, Finland
Kati J. Hanhineva, University of Turku, Finland
Marjukka Kolehmainen, University of Eastern Finland, Finland
Rikard Landberg, Chalmers University of Technology, Sweden

 

Jaa
Kaisa Poutanen
Kaisa Poutanen

Ruoan kysyntä kasvaa samaa vauhtia kuin maailman väestömäärä. Ruoantuotannon on oltava paitsi tarpeeksi tehokasta myös ympäristöä vähemmän kuormittavaa. Haaste on valtava, mutta harppauksia oikeaan suuntaan on jo otettu.

Tutkimusosaaminen