Solumaatalous: Munanvalkuainen syntyy ilman kanaa VTT:n menetelmällä

Artikkelit
VTT

Miten ja miksi bioteknologia mullistaa ruoantuotantoa? Solumaatalouden mahdollisuuksista keskustelivat VTT:n Sip of Science paneelikeskustelussa liiketoiminta-alueen johtaja Jussi Manninen ja tutkimustiimin päällikkö Emilia Nordlund VTT:ltä sekä Solar Foodsin toimitusjohtaja Pasi Vainikka.

VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara nimesi hiljattain bioteknisen ruoantuotannon yhdeksi eksponentiaalisen toivon alaksi. Tämä tarkoittaa alaa, jota uudistamalla voidaan ratkaista maailman merkittävimpiä ongelmia ja samalla luoda kasvavaa korkean osaamisen teollisuutta. 

Globaali väestönkasvu ja ruoantuotannon haasteet asettavat alalle uudistumispaineita. Ruoantuotanto aiheuttaa jopa 25 % kasvihuonepäästöistä ja 75 % puhtaan veden kulutuksesta. Tuholaismyrkkyjen käyttö on tärkeä tekijä lajien massasukupuuton taustalla. Viljelykelpoisesta maasta jo noin puolet on maatalouden käytössä eikä maanviljelyä voi lisätä rajattomasti. 

Bioteknologia ja solumaatalous tarjoavat keinoja kestävään ruoantuotantoon. Solumaatalous hyödyntää mikrobeja ja bioreaktoreita peltojen ja tuotantoeläinten sijaan. Mikrobit muuttavat esimerkiksi glukoosia ja lignoselluloosaa mikrobiologiseksi massaksi, joka soveltuu ruoan raaka-aineeksi tai komponentiksi. Näin voidaan tuottaa esimerkiksi lihankorvikkeita tai eläinperäisiä proteiineja ja lipidejä. 

Peittoaa monessa perinteisen tuotannon

Solumaatalous on perinteistä ruoantuotantoa eettisempää ja ekologisempaa. Esimerkiksi kananmunan valkuaisproteiinien tuotanto solumaatalouden keinoin aiheuttaa noin 75 % vähemmän kasvihuonepäästöjä verrattuna kanojen kasvatukseen. Maankäyttö on lisäksi noin 90 % vähäisempää kuin kanafarmilla, kertoo Emilia Nordlund.  

Myös solumaataloudessa tarvitaan vettä ja energiaa. Solar Foodsin prosessissa energianlähteenä on vety eikä sokeri tai muu maataloustuote. Prosessissa syntyy biomassaa, josta saadaan soijaproteiinin kaltaista jauhetta. Tuotteen ympäristövaikutukset jäävät noin 1-10 prosenttiin perinteisesti tuotettujen kasvi- tai eläinproteiinien vaikutuksista Pasi Vainikan mukaan.

Solumaatalouden hyötyihin kuuluu myös turvallisuus: suljettuun systeemiin ei pääse haitallisia aineita maaperän kautta. Antibioottejakaan tuotannossa ei tarvita. 

Syrjäyttääkö proteiini aamiaismunan?

Solumaatalouden tuotteita voidaan käyttää ruokateollisuuden raaka-aineina ja myös eläinten rehuna. Rehumarkkinoilla katteet ovat heikommat. Solar Foods tähtää tuotteellaan ihmisravinnon raaka-aineeksi. Tämä edellyttää, että funktionaalisuus ja ravintoarvot ovat kohdallaan. 

Myös maku ratkaisee. Solumaatalouden tuotteet voivat korvata perinteisiä ruokatuotteita, mutta tuskin syrjäyttää niitä kokonaan. Arkipäivän perusruoassa vaihtoehtotuotteet saavat helpommin jalansijaa, mutta vaikkapa Camembert-juustoa nautiskellaan tulevaisuudessakin erityistilanteissa, uskoo Vainikka.

Kasvintuotanto pelloilla tulee tulevaisuudessakin olemaan tärkeä osa maataloutta ja myös ruokatuotteidemme alkuperää.  

Kananmunaproteiini on yksi ruoantuotannon keskeisimmistä raaka-aineista, ja sen korvaaminen solumaatalouden keinoin siksi kiinnostavaa. Solumaatalouden keinoin tuotetun proteiinin pitäisi toimia perinteisen kananmunan tapaan. ”Munaproteiini tuskin syrjäyttää kananmunaa aamiaispöydässä. Leipomotuotteissa se toimisi kuitenkin hyvin”, sanoo Nordlund. 

Kohti uutta teollisuutta

Solumaatalouden kehitys etenee nyt kohti uuden teollisuusalan syntymistä. Kyse on mullistavasta muutoksesta: ei vain tehokkaammasta lihantuotannosta, vaan kokonaan uusista teknologioista ja alustoista. Solar Foods on käynnistänyt tuotteensa pilottituotannon, ja skaalaa sen 100-kertaiseksi tulevien 30 kuukauden aikana. Sitten edessä on tehtaan rakentaminen, sanoo Vainikka.

Alan kehitys on huomattu myös pääomamarkkinoilla. Sijoittajat näkevät ruoantuotannossa nyt samaa potentiaalia kuin IT-alan, sosiaalisen median tai verkkokaupan kehityksessä aikaisempina vuosina. Tämä vie innovaatioita ja alan kehitystä eteenpäin. 

Myös kuluttajien veto on merkittävässä asemassa – suuret yhtiöt tekevät ratkaisujaan kasvunumeroiden perusteella. ”Ajoitus ruoantuotannon disruptiolle on kuluttajien kannalta hyvä. Kuluttajat ovat valmiita ottamaan käyttöönsä uusia tuotteita, kuten lihan ja maidon korvikkeita. Näyttää myös siltä, että niitä pystytään tuottamaan kilpailukykyiseen hintaan”, toteaa Nordlund.

Skaalautuvuus ja lainsäädäntö keskeisiä

Muutos ruoantuotannossa on vasta alussa ja edellyttää solumaatalouden tuotannon skaalaamista. Toinen keskeinen kysymys liittyy lainsäädäntöön: sen avulla voidaan rajoittaa tai vauhdittaa muutosta. Toistaiseksi EU:n lainsäädäntö sopeutuu hitaasti ja siksi USAn sekä Aasian asema on tällä hetkellä vahvempi.

Suomi edustaa Euroopan kärkeä ruokainnovaatioissa. Omat markkinamme tarjoavat hyvän testiympäristön uusille tuotteille ja suomalaiset suhtautuvat niihin avoimesti. Suomessa on myös hyvä tieteeseen perustuva klusteri, paljon kompetenssia alan kehittämiseen, ketterä innovaatiosysteemi ja matalaan hierarkiaan perustuva tapa tehdä yhteistyötä. Nämä ovat hyviä lähtökohtia nousta edelläkävijäksi ja merkittäväksi toimijaksi tällä kasvavalla teollisuudenalalla.

Solumaatalouden tulevaisuus on vielä avoin, mutta keskustelijat näkevät sen valoisana. Tarpeettomia tuotantovaiheita tullaan karsimaan. ”Lapsenlapsilleni voi olla kummallinen ajatus, että kasvattaisimme koko eläimen karvoineen ja korvineen, jos haluamme vain lihaa”, Vainikka kiteyttää. 

”Joka tapauksessa uskon ja toivon, että tulevaisuudessa nautimme ruoasta kuten nytkin”, päättää Nordlund.  

valkuaisproteiinivaahtoalusikassa1
Jaa
Emilia Nordlund
Emilia Nordlund
Visiomme tulevaisuudesta

Ruoan kysyntä kasvaa samaa vauhtia kuin maailman väestömäärä. Ruoantuotannon on oltava paitsi tarpeeksi tehokasta myös ympäristöä vähemmän kuormittavaa. Haaste on valtava, mutta harppauksia oikeaan suuntaan on jo otettu.