Korkea tavoitetaso vauhdittaa vihreän siirtymän vaikuttavuutta

Projektiuutiset

Suunnitelmallinen vaikuttavuuden johtaminen edistää tavoitteiden saavuttamista vihreän siirtymän hankkeissa ja kestävässä liiketoiminnassa. Kestävän kasvun kehitysympäristöjen toteutuspolku (KETO) -hankkeessa luotiin vihreää siirtymää tukeville kehitysympäristöille kokonaisvaltainen vaikuttavuuden viitekehys ja mittarit, joissa huomioidaan eri toimenpiteiden vaikutus kilpailukykyyn ja kestävyyteen laajasti taloudellisesta, ekologisesta ja sosiaalisesta näkökulmasta.

KETO-hankkeen tehtävänä oli edistää Suomen kestävän kasvun ohjelman tavoitteita yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuuksia vahvistamalla. Kehitysympäristöt ja niiden ympärille muodostuvat innovaatio- ja liiketoimintaekosysteemit tukevat laaja-alaista yhteistyötä yli toimiajarajojen. Yhteistyön eri toimijoille ja laajemmin yhteiskuntaan tuottamien vaikutusten ja arvon määritteleminen paitsi havainnollistaa eri toimenpiteiden hyötyjä, myös auttaa asettamaan tavoitetason tarpeeksi korkealle ja johtamaan tavoitteiden saavuttamista. Kunnianhimoiset tavoitteet kirittävät eri toimijoita kohti aidosti merkittäviä saavutuksia. 

Vaikuttavuuden johtaminen ei ole pelkkää tekojen mittaamista

Vihreässä siirtymässä vaikuttavuuden johtamisella ja mittaamisella on erityinen rooli. Perinteisesti vaikuttavuuden mittaamisessa on ollut taipumusta keskittyä tuotetun arvon määrittelyyn joko taloudellisesta, sosiaalisesta tai ympäristövaikutusten näkökulmasta, jolloin erityisesti sosiaaliset vaikutukset jäävät tyypillisesti vähemmälle huomiolle. Vihreässä siirtymässä korostuu laaja-alaisempi näkemys toiminnan yhteiskunnalle tuottamasta arvosta: ympäristöön, ihmisiin ja talouteen kohdistuvat hyödyt kulkevat käsi kädessä ja kokonaisvaltainen vaikuttavuus syntyy eri osa-alueiden yhdistämisestä ja ymmärtämisestä. 

Kokonaisvaltaisuus ja laaja-alaisuus ovat vihreän siirtymän edellytyksiä paitsi vaikuttavuuden, myös yhteistyön näkökulmasta. Muutos kohti kestävämpää järjestelmää edellyttää eri toimijoiden yhteistyötä ja osaamisten yhdistämistä. Kun siirtymää kohti kuljetaan yhdessä, on tärkeää tehdä kaikille näkyväksi sekä arvo, jota kukin yhteistyöstä saa että arvo, jota mukana olemalla muille tuottaa. Kaikilla on omat arvo-odotuksensa ja tavoitteensa, ja niiden ymmärtäminen lisää läpinäkyvyyttä, luottamusta ja toiminnan sujuvuutta.

VTT:n ja Inclus Oy:n KETO-hankkeessa kehittämä vaikuttavuuden johtamisen työkalu on suunniteltu ottamaan huomioon vaikuttavuuden eri ulottuvuudet. Vihreää siirtymää edistävien toimijoiden ja vaikuttavuuden osa-alueiden monimuotoisuus on mutkikas lähtökohta, jota selventämään haluttiin luoda mahdollisimman helppokäyttöinen johtamisen apuväline. Kyseessä on erityisesti ekosysteemeille, klustereille ja muille monitoimijaverkostoille suunniteltu käyttöliittymä, joka selkeyttää arvo-odotuksia ja rooleja tilanteissa, joissa tavoitellaan suurta systeemistä muutosta usean toimijan yhteistyönä. Työkalussa keskeistä on se, että se on riittävän helppokäyttöinen ja sopii käyttäjäekosysteemin tavoitteisiin. 

Kehitystyö jatkuu

Vaikuttavuuden johtaminen on parhaimmillaan jatkuvaa toiminnan kehittämistä, ja tietopohjaista toiminnan ohjaamista kohti korkean ambitiotason tavoitteita. Hankkeessa kehitetyn mallin avulla halutaan tehdä näkyväksi eri toimijoiden roolit tavoitteiden edistämisessä sekä se arvo, jota he yhteistyöstä saavat. Tavoitteet ja odotukset ovat osallistujilla joka tapauksessa erilaisia: esimerkiksi kaupunkien ensisijaiset tavoitteet liittyvät usein asukkaiden hyvinvointiin ja kestävän liiketoiminnan edellytysten luomiseen, kun taas yrityksillä on omat liiketoimintaa edistävät tavoitteensa. Kun eri toimijat ymmärtävät toisiaan paremmin, on helpompaa asettaa hyviä tavoitteita yhdessä. 

Seuraava askel kehitystyössä on varmistaa, että olemassa oleva vaikuttavuusdata saadaan hyötykäyttöön. Datan tulee olla laadukasta ja käytettävässä muodossa, jotta siitä on hyötyä kestävän kehityksen ja digitalisaation edistämisessä. Paljon kehityspotentiaalia piilee myös siinä, miten erilaisia tekoälyratkaisuja voidaan hyödyntää datan käsittelyssä. Jotta kehitetyistä ratkaisuista on hyötyä, ne pitää saada aktiiviseen käyttöön – siksi on erityisen tärkeää, että ratkaisuja kehitetään jatkossakin helppokäyttöisyyttä ja muokattavuutta silmällä pitäen. 

Lisätietoa hankkeessa kehitetystä työkalusta voi tiedustella Inclus Oy:n Valtteri Frantsilta, [email protected]. Hankkeen keskeisimpiä tuloksia löytyy kootusti tulossivuilta www.espoo.fi/keto.

 

Kestävän kasvun kehitysympäristöjen toteutuspolku KETO-hanke toteutetaan Euroopan Unionin REACT-EU EAKR-rahoituksella ja rahoitus on osa Euroopan Unionin covid-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia. 

KETOhankkeen toteuttivat Espoon kaupunki, Aaltoyliopisto, Omnia ja VTT Euroopan Unionin REACTEU EAKRrahoituksella.
KirsiMaria Hyytinen
Kirsi-Maria Hyytinen
Research Team Leader