Kansainvälisen osaamisen houkuttelu on kestoaihe Suomen kasvukeskustelussa. VTT rekrytoi joka vuosi ulkomailta kymmenittäin osaajia vetytutkijoista kvanttiteknologian asiantuntijoihin. Nyt VTT:n rekrytoinnin ja liikkuvuuden asiantuntijat kertovat, miten he löysivät kansainvälisten osaajien tukemiseen reseptin, joka toimii.
Lue tiivistelmä
- Rekrytointitiimit antavat kattavan tuen viranomaisasioissa, asumisjärjestelyissä ja kulttuuriin sopeutumisessa, mikä tekee siirtymisestä sujuvaa ja auttaa sitouttamaan työntekijät.
- Kansainväliset osaajat ovat VTT:lle korvaamattomia tarjoten tarvittavaa erikoisosaamista ja laajoja tutkimusverkostoja, mikä vahvistaa organisaation ja koko Suomen kilpailukykyä.
- Haasteina ovat edelleen kansainvälisten osaajien pysyvyys Suomessa sekä tarve edistää tasa-arvoista kohtelua ja selkeää työuran rakentamista, mihin VTT pyrkii vastaamaan aktiivisesti.
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Teams-puhelun toisessa päässä on tutkija, joka harkitsee muuttoa Suomeen. Hän kysyy verotuksesta, työkulttuurista ja siitä, miten perhe pärjäisi. VTT:n kansainvälistä liikkuvuutta vetävä Sanna Downing kuuntelee ja vastaa.
”Autamme hakijoita myös niissä asioissa, joista ei normaalisti tule työnantajan kanssa juteltua.”
Näin alkaa monen ulkomailta Suomeen muuttavan osaajan matka VTT:lle: henkilökohtaisella puhelulla, jossa keskustellaan yhtä paljon arjesta kuin työstä.
Ketterä rekrytointiprosessi yllättää kansainväliset tutkijat
VTT rekrytoi vuosittain noin 250–400 henkilöä, joista kansainvälisiä rekrytointeja on noin viidennes. Nykyiset työntekijät edustavat kaiken kaikkiaan yli 60 eri kansalaisuutta. VTT:llä tiedetään, millaisten haasteiden kanssa ulkomailta Suomeen rekrytoidut osaajat painivat – ja miten ne ratkotaan.
“Uskomme tiiviiseen yhteydenpitoon ja jokaisen työntekijän henkilökohtaiseen, inhimilliseen kohtaamiseen”, kertoo Iris Lagerström, joka johtaa VTT:llä rekrytoinnin ja kansainvälisen liikkuvuuden kokonaisuutta. ”Haluamme aidosti auttaa, emmekä odota, että joku muu hoitaa.”
Rekrytointiprosessi on ketterä, yleensä reilun kuukauden mittainen. Monet kansainväliset osaajat ovat tottuneet jopa puolen vuoden mittaisiin hakuprosesseihin.
”Pidämme yleensä kaksi tai korkeintaan kolme haastattelua”, kertoo VTT:n rekrytointi- ja työnantajamielikuvatiimin vetäjä Anna Schoonover. ”Tavoitteena on, että työsopimus saadaan tehtyä kolmessa päivässä.”
Koronavuosien aikana VTT siirtyi kansainvälisissä rekrytoinneissa etähaastatteluihin. Malli todettiin toimivaksi ja on käytössä edelleen.
Suurin huoli on perheen sopeutuminen
Tiivis yhteydenpito kansainvälisiin hakijoihin aloitetaan jo ennen työsopimuksen allekirjoitusta.
”Istumme hakuprosessin loppuvaiheeseen päässeiden kanssa alas, yleensä Teamsin välityksellä, ja vastaamme heitä askarruttaviin kysymyksiin”, Downing kertoo. ”Puhumme asioista, joita työnantajalta ei yleensä kysyisi, kuten asuinalueista, elinkustannuksista, nettopalkasta tai tukipalveluista.”
Perheeseen ja arkeen liittyvät kysymykset ovat usein niitä suurimpia. VTT auttaakin tulijoita löytämään lapsille päiväkoti- tai koulupaikat ja pilotoi ohjelmaa puolison työnhaun tukemiseksi.
”Tyypillisesti meille ei tulla yksin, vaan mukana muuttavat puoliso ja lapset. Silloin ei voida keskittyä pelkästään työntekijän auttamiseen, sillä jos perhe ei viihdy Suomessa, ei työntekijäkään pitkään täällä pysy”, Lagerström sanoo.
Ulkomailta Suomeen muuttavia autetaan kädestä pitäen viranomaispalveluissa, verotusasioissa, asunnon etsimisessä ja esimerkiksi sähkösopimuksen hankkimisessa. VTT järjestää säännöllisesti myös suomen kielen kursseja ja kulttuurivalmennuksia, joissa tutustutaan suomalaiseen työelämään, mielenmaisemaan ja paikallisiin vapaa-ajan aktiviteetteihin.
Arjen alkaessa säännöllinen yhteydenpito jatkuu. Downingin tiimi lähettää pitkin vuotta sähköpostiviestejä laajalla jakelulla; milloin muistutuksen verokortin tarkistamisesta, milloin tietoa suomalaisen vuoden kulun erikoisuuksista.
”Niin että älä huolestu, jos kaupunki näyttää kesäkuun lopulla tyhjältä – ihmiset ovat menneet maalle viettämään juhannusta”, Downing avaa viestien sisältöä.
”Niissä on inhimillisyyttä”, Lagerström kehuu. ”Ne kertovat, että työnantaja välittää.”
Suomi tarvitsee koulutettuja huippuosaajia ulkomailta
Kansainväliset osaajat ovat VTT:lle elinehto.
”Tarvitsemme paljon niche-osaamista, jota ei välttämättä löydy Suomesta”, Lagerström avaa. ”Vaikka haalisimme kaikki Suomen kvantti- ja vetyteknologian asiantuntijat VTT:lle, sekään ei riittäisi.”
Schoonover lisää, että kansainväliset osaajat tuovat mukanaan myös uusia näkökulmia ja rutkasti kokemusta. ”Monilla on tavoitteellisesti rakennetut tutkimusverkostot ympäri maailmaa. Sellaista ei saa, jos pidetään laput silmillä eikä uskalleta rekrytoida Suomen ulkopuolelta.”
VTT:n päätehtävä on tehdä tutkimusta, mutta myös vahvistaa suomalaista yhteiskuntaa. Väestömme vanhenee ja ikäluokat pienenevät, ja talouden uudistuminen vaatii yhä enemmän korkeasti koulutettua työvoimaa.
”Kansainväliset työntekijät vahvistavat VTT:n ja asiakasorganisaatioidemme osaamista ja sitä kautta koko Suomen osaamista, asemaa ja kilpailukykyä”, Lagerström sanoo.
Entä miten osaajat saadaan pysymään Suomessa?
Insinööriliiton ja TEK:in elokuussa julkaistun tutkimuksen mukaan yhä harvempi kansainvälisistä osaajista aikoo jäädä pysyvästi Suomeen. Tekniikan alan kansainvälisten osaajien näkemykset Suomesta ovat kielteisiä, ja vain alle puolet ulkomaalaistaustaisista asiantuntijoista suosittelisi Suomea asuinpaikkana.
VTT:n mukaan tärkeää on pyrkiä poistamaan epävarmuutta ja kohtaamaan ihmiset tasavertaisesti.
”Ongelma on usein siinä, että kansainväliset osaajat eivät tiedä, miten he voisivat rakentaa uraa Suomessa. Tarvitaan keinoja, joilla ulkomailta tulevat löytävät osaamistaan vastaavat työnantajat”, Lagerström miettii ja täydentää: ”Nuorten osaajien Suomeen jäämisessä oppilaitosyhteistyö nousee tietysti ensiarvoisen tärkeäksi.”
”Kaikkialla Suomessa kansainvälisiä osaajia ei myöskään kohdella ihan yhdenvertaisesti”, Schoonover lisää. ”Hakijalla ei esimerkiksi välttämättä ole käsitystä Suomen palkkatasosta, eikä sitä saisi käyttää hyväksi.”
Harvinaisen hyvä yhteistyö saa kiitosta
Lagerström puhuu tiimeistään ylpeydellä. ”Rekrytoinnista ja kansainvälisestä liikkuvuudesta vastaavat tiimit tekevät yhteistyötä rekrytointiprosessin alusta asti ja kohtaavat ihmiset ihmisinä. Uudet työntekijät arvostavat sitä, että saavat apua tutuilta kasvoilta.”
Positiivista palautetta ja kiitoksia tuen saumattomuudesta tulee paljon sekä hakijoilta että rekrytoivilta tiimeiltä. Parhaiten jäävät mieleen liikuttavat tarinat.
”Olemme usein niitä ensimmäisiä, jotka kuulevat iloisista perheuutisista. Kyllähän se lämmittää sydäntä, kun työntekijä kertoo, että heidän perheeseensä on tulossa vauva tai että puoliso on löytänyt työpaikan”, Downing sanoo hymyillen.
Haastattelu on lopuillaan, ja Downingin pitää kiiruhtaa seuraavaksi Suomen Akatemian tapahtumaan kertomaan tutkijoille kansainvälisen liikkuvuuden budjetoinnista rahoitusta hakiessa.
Millaista on tulla VTT:lle ulkomailta?
“Ensimmäisenä päivänäni VTT:llä silloinen esihenkilöni kutsui minut lounaalle, mikä sai minut tuntemaan oloni aidosti tervetulleeksi. Minut tutustutettiin myös suomalaiseen kahvikulttuuriin, josta tuli nopeasti mukava osa arkeani. Nuo rennot kahvihetket auttoivat minua sopeutumaan Suomeen muuton jälkeen.”
“VTT tuki minua joka askeleella ensimmäisestä päivästä lähtien ja auttoi ymmärtämään kulttuurieroja perehdytyksen kautta. Olin jo ehtinyt kokeilla suomalaisia perinteitä, kuten saunaa ja avantouintia, mutta VTT:n Jyväskylän tiimiläiset tutustuttivat minut vielä marjastukseen ja sienestykseen sekä kutsuivat mukaan saunaveneelle ja pyöräretkille.”
“Olin työskennellyt lähes kymmenen vuotta yliopistonlehtorina ja halusin kokemusta myös teollisuuden puolelta. VTT tarjosi yhdistelmän molempia: akateemisen tutkimuksen syvyyden ja käytännönläheiset, asiakaslähtöiset projektit. Sain tukea koko muuton ajan – viisumihakemuksista ja matkasta tilapäismajoitukseen, rekisteröitymiseen Suomessa ja pysyvän kodin löytämiseen. Käytännön tuen ja tiimini lämpimän vastaanoton yhdistelmä teki asettautumisesta sujuvaa.”
