Valmistava teollisuus on siirtymässä kohti Industry 5.0 aikakautta, jossa ihmiskeskeisyys, kestävä kehitys ja kyky sopeutua häiriöihin korostuvat. Yritykset Suomessa ja Euroopassa etsivät keinoja kehittää toimintaansa samalla kun asiakasodotukset kasvavat ja EU-sääntely kiristyy. Kestävyys on strategian ytimessä monessa yrityksessä, mutta voisiko siihen liittyvää dataa hyödyntää pelkkää raportointia laajemminkin? VTT:n sisäisessä tutkimushankkeessa tarkastelimme yleisimmin kerättyä kestävyysdataa ja osoitimme, että sitä voitaisiin käyttää sekä kannattavuuden vahvistamiseen että investointipäätösten tukena
Kestävyysdataa kerättävä omaa toimintaa laajemmin
Yritykset, joita kestävyysraportointidirektiivi (CSRD) koskee, raportoivat toimintansa eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien (ESRS) mukaisesti. Näissä hyödynnetään niin kutsuttua kaksoisolennaisuutta: yrityksen tulee raportoida vaikutuksistaan ihmisiin ja ympäristöön sekä siitä, miten ympäristö- ja sosiaaliset tekijät vaikuttavat yrityksen taloudellisiin riskeihin ja mahdollisuuksiin.
ESRS-tietoa voidaan kerätä useilta tasoilta aina yksittäisistä prosesseista ja koneista tuotantolinjoihin, yrityksen laajuisiin toimintoihin ja koko toimitusketjuun asti. ESRS:n lisäksi myös muu sääntely voi edellyttää erilaista lisädatan keräämistä. Kun organisaatiot keräävät näitä tietoja, on tärkeää huolehtia oikeasta mittakaavasta ja yhteensopivuudesta. Samalla on syytä pohtia, voisiko kerättyä dataa hyödyntää nykyistä laajemmin itse liiketoiminnassa.
Systeemidynaaminen mallinnus edistää kestävyysdatan hyödyntämistä
Systeemidynaaminen mallinnus tarjoaa datan hyödyntämiseen uusia mahdollisuuksia. Menetelmän avulla voidaan tarkastella monimutkaisia järjestelmiä ja tunnistaa erilaisten muuttujien välisiä syy–seuraussuhteita sekä niiden muodostamia palautesilmukoita.
ESRS ja muiden kestävyysstandardien mukaisesti dataa kerätään raportointia varten useista teemoista, kuten ympäristövaikutuksista, päästöistä, työvoimasta ja resurssien käytöstä. Halusimme selvittää, millaisissa liiketoiminnan skenaarioissa näitä tietoja voisi hyödyntää ja millaisia syy-seuraussuhteita olisi mahdollista tunnistaa. Osana tutkimusta kehitimme esimerkkiaineistoja ja rakensimme kausaalisia takaisinkytkentäkaavioita.
Esimerkkikuvaaja tarkastelee yrityksen ilmastotoimia, hiilineutraalisuutta ja osoittaa, miten investoinnit päästöjen vähentämiseen, vähähiilisyyteen voivat parantaa yrityksen mainetta, lisätä asiakastyytyväisyyttä ja sitä kautta kasvattaa myyntiä ja tulosta. Tällainen kausaalinen takaisinkytkentäkaavio on ensimmäinen vaihe systeemidynaamisessa simulointimallinnuksessa, ja vastaavia malleja voidaan rakentaa monenlaisiin liiketoiminnan arviointitarpeisiin.
Rohkaisemme yrityksiä hyödyntämään kestävän kehityksen dataansa laajasti erilaisissa päätöksentekotilanteissa: esimerkiksi suunnitellessaan vähähiilisyyttä, arvioidessaan investointeja tai valitessaan tuotantoteknologioita. Tietoa voidaan soveltaa niin yritystason kuin tehtaan lattiatason kehittämistoimissa. Jatkamme tutkimusta tavoitteenamme kehittää markkinavalmiita työkaluja yritysten käyttöön.
VTT:n pitkä kokemus kestävyystutkimuksen alalta auttaa yrityksiä muuttamaan kestävyysdatansa konkreettisiksi toimiksi toimitusketjuissaan. Kestävä toimitusketju ei synny pelkällä raportoinnilla, vaan vaatii dataan perustuvaa päätöksentekoa, häiriönkestävyyttä ja läpinäkyvyyttä useilla toimittajatasoilla. VTT:n tarjoamien ratkaisujen avulla yritykset voivat arvioida, miten kestävyysdata tukee strategisia tavoitteita, auttaa tunnistamaan toimittajaverkoston riskit ja haavoittuvuudet sekä lisää ymmärrystä siitä, mitä arvoketjussa todella tapahtuu. Yhdistämällä kestävyysdatan toimitusketjuanalytiikkaan yritykset voivat siirtyä velvoitevetoisesta raportoinnista kohti toimitusketjuja, jotka ovat läpinäkyviä, kestäviä, resilienttejä ja suorituskykyisiä.
