Suomella on pelin paikka kriittisissä digiteknologioissa – julkaisu ehdottaa toimia EU:lle ja Suomelle kasvun ja turvallisuuden vahvistamiseksi

Sitra, Teknologiateollisuus ja VTT esittävät Critical Digital Tech from Finland: Driving Growth and Security in Europe -julkaisussaan, että EU:n tulee painottaa budjetissaan nykyistä enemmän kriittisten teknologioiden kehitystä ja käyttöönottoa. Tämän lisäksi innovaatiotoiminnan rakenteita ja osaajien houkuttelua on johdonmukaisesti kehitettävä sekä Euroopassa että Suomessa.

Niin turvallisuuskysymykset kuin yritysten kilpailukyky nojaavat yhä vahvemmin strategisiin teknologioihin sekä kykyyn kehittää ja soveltaa niitä. Muuttunut maailmantilanne ja digivihreä siirtymä ovat lisänneet painetta vahvistaa kyvykkyyksiä erityisesti digitaalisissa teknologioissa, kuten tekoälyssä, puolijohteissa ja kvanttilaskennassa.

Euroopan unioni on tunnistanut tällaiset kriittiset teknologia-alueet taloudellisen turvallisuutensa kannalta ratkaiseviksi ja pyrkii vahvistamaan kilpailukykyään ja strategista autonomiaansa eli kykyä hallita olennaisten teknologioiden saatavuutta, kehitystä ja käyttöä.

Kriittiset teknologia-alueet on määritelty osana EU:n taloudellisen turvallisuuden strategiaa: Kriittisiin teknologioihin lukeutuvat edistyneet puolijohdeteknologiat, tekoälyteknologiat, kvanttiteknologiat, bioteknologiat, edistyneet konnektiviteetti-, navigaatio- ja digitaaliset teknologiat, edistyneet anturiteknologiat, avaruus- ja propulsioteknologiat, energiateknologiat, robotiikka ja autonomiset järjestelmät, edistyneet materiaali-, valmistus- ja kierrätysteknologiat. 

– EU tarjoaa rahoitusta, avaa markkinoita ja valmistelee sääntelyä kriittisille teknologioille, mikä avaa mahdollisuuksia yrityksille ja tutkimuslaitoksille myös Suomessa. On varmistettava, että EU:n toimet painottavat huippuosaamista alueellisten erojen tasaamisen sijaan. Innovaatiorahoituksessa esimerkkiä voisi hyvinkin ottaa Suomessa toimivaksi havaitusta veturiyritysmallista, joka sitouttaa yritykset innovaatioprosessiin, sanoo Teknologiateollisuus ry:n johtava asiantuntija Joonas Mikkilä.

Suomeen on keskittynyt vahvaa osaamista sekä tutkimus- ja liiketoimintaa monella EU:n kriittiseksi luokittelemalla teknologia-alueella. Critical Digital Tech from Finland -julkaisu nostaa näistä esiin tekoälyn, suurteholaskennan, puolijohteet, kvanttiteknologian, tietoliikenteen, avaruusteknologiat ja kyberturvallisuuden.    

Sitra, Teknologiateollisuus ja VTT esittävät Critical Digital Tech from Finland: Driving Security and Growth in Europe -julkaisussaan, että EU:n on ryhdyttävä seuraaviin toimiin:

1. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan rahoituksessa on otettava käyttöön Suomessa hyväksi todettu veturiyritysmalli.
2. EU:n budjetissa on painotettava nykyistä huomattavasti enemmän kriittisten teknologioiden kehitystä ja käyttöönottoa. Rahoituksen on perustuttava huippuosaamiseen, ei alueiden välisten erojen tasaamiseen.
    
3. On perustettava yksityistä ja julkista pääomaa yhdistävä rahasto, joka tarjoaa pääomarahoitusta eurooppalaisille kriittisten teknologia-alojen kasvuyrityksille.
    
4. Teknologiaosaajia on houkuteltava johdonmukaisemmin ympäri maailmaa ja hyödynnettävä erityisesti Yhdysvaltojen vetovoiman heikkeneminen.   
    
5. EU-sääntelyä on kehitettävä ja yksinkertaistettava niin, että siitä muodostuu taakan sijaan kilpailuetu kriittisten teknologioiden kehittämiselle ja soveltamiselle Euroopan sisämarkkinoilla. 
    
6. Kriittisille teknologioille perustuville ratkaisuille on luotava kysyntää hyödyntämällä nykyistä enemmän innovatiivisia julkisia hankintoja. 
    
7. Teknologian kansainvälisessä standardoinnissa on otettava aktiivisempi rooli.
    
8. Euroopan globaalia vaikutusvaltaa on kasvatettava edistämällä turvallisen digitaalisen infrastuktuurin rakentumista Euroopan ulkopuolella. 

– Suomi on kokoaan merkittävämmässä asemassa Euroopan teknologiakartalla. Samalla näytämme, miten teknologioiden konvergenssi eli lähentyminen voi kiihdyttää kehitystä yli sektorien. Yhtenä mallina toimii CSC:n LUMI-supertietokoneen ja VTT:n kvanttitietokoneen integraatio. Tällaisia yhteispelin paikkoja on luotava ja hyödynnettävä entistä enemmän yli tieteen- ja toimialarajojen, toteaa VTT:n yhteysjohtaja Jenny Hasu.

Suomen menestys kriittisissä teknologioissa on riippuvaista tiiviistä ja pitkäjänteisestä yhteistyöstä valtion, elinkeinoelämän ja tutkimuslaitosten välillä. Globaali kilpailu ja epävarma toimintaympäristö alleviivaavat strategisen yhtenäisyyden ja sujuvan päätöksenteon merkitystä.

1. TKI-rahoituksen veturiyritysmallia on kehitettävä siten, että se tukee entistä paremmin kriittisten teknologioiden kehittämistä, skaalaamista ja lähentymistä.
2. Kansainvälisiä teknologiaosaajia on houkuteltava tavoitteellisemmin ja kehitettävä osaajien kotoutumista yritysten ja julkishallinnon tiiviimmällä yhteistyöllä.
3. Kasvuyritysten pääomarahoituksen saatavuutta ja ulkomaisten investointien sijoittumista maahan on parannettava erityisesti kriittisillä teknologiasektoreilla.
4. On otettava käyttöön dataekosysteemien allianssirahoitusmalli ja edistettävä näin kriittisille digiteknologioille välttämätöntä datan jakamista ja hyödyntämistä.
5. On käynnistettävä tekoälyperusteisen ohjelmoinnin T&K- ja koulutusohjelma ja vauhditettava näin kriittisten teknologioiden vaatimaa ohjelmistokehitystä.
6. Puolustusbudjetin T&K- ja innovaatiopanostuksia on kasvatettava 50–60 miljoonaan euroon vuodessa ja tiivistettävä puolustusvoimien ja yritysten kumppanuuksia.  

Julkaisu ehdottaa toimenpiteitä muun muassa päättäjien teknologiatietouden ja Suomen kriittisen teknologiaosaamisen kansainvälisen tunnettuuden ja vetovoiman lisäämiseksi.

–  Suomalaisia innovatiivisia yhteistyömalleja, kyvykkyyksiä sekä huippututkimustamme voidaan levittää ja juurruttaa koko Eurooppaan. Meillä on mahdollisuus ennakoida teknologiakehityksen vaikutuksia, kohdentaa resursseja strategisesti ja toimia ajatusjohtajana myös kansainvälisesti, kunhan vain teemme entistä määrätietoisemmin yhteistyötä yli sektorirajojen, sanoo Sitran johtava asiantuntija Laura Halenius.

Critical Digital Tech from Finland -julkaisu sisältää tiiviit toimenpidesuositusten listat sekä EU:lle että Suomelle kriittisten teknologioiden vahvistamiseksi. Sitra, Teknologiateollisuus ja VTT ovat sitoutuneita edistämään yhteistyöavauksia sidosryhmien kanssa.

1. Käynnistetään päättäjien teknologiavalmennusohjelma parantamaan poliittisen päätöksenteon tietopohjaa ja kaukonäköisyyttä.
2. Perustetaan Kriittisten teknologioiden foorumi yrityksille, viranomaisille ja tutkimusorganisaatioille jakamaan tilannetietoa ja ennakoimaan riskejä ja mahdollisuuksia.
3. Järjestetään Kriittisten teknologioiden lippulaivatapahtuma kasvattamaan Suomen kansainvälistä tunnettuutta ja vetovoimaa teknologiajohtajana.
4. Toteutetaan pääministerin kriittisten teknologioiden pyöreä pöytä tuomaan säännöllisesti yhteen maan poliittinen johto sekä avaintahot yritys- ja tutkimuskentiltä.
5. Laaditaan Suomen kriittisten teknologioiden pelikirja kiteyttämällä maan parhaat käytännöt ja opit teknologiasektorien yhteispelistä ja lähentymismalleista.