Espoo on kehittänyt yhdessä VTT:n kanssa vaikuttavuudella johtamisen mallin – uraauurtavan lähestymistavan kokonaisvaltaiseen kaupungin hallintoon. Toimintamalli auttaa ymmärtämään syy-seuraussuhteita, parantamaan päätöksenteon laatua ja ohjaamaan toimia kohti kestävää kansalaisten hyvinvointia.
Lyhyesti
Espoossa haluttiin ymmärtää taloutta, ympäristöä ja hyvinvointia koskevien päätösten todelliset, pitkän aikavälin vaikutukset ja varmistaa, että kaupungin strategiaa voidaan hallinnoida kokonaisvaltaisesti.
Yhteistyössä VTT:n kanssa Espoo loi vaikuttavuudella johtamisen mallin, joka sisältää kattavan viitekehyksen ja indikaattorit datapohjaiseen, systeemiseen päätöksentekoon. VTT tuki Espoota strategisessa ohjauksessa ja mallintamisessa sekä valmiuksien kehittämisessä koko kaupungin organisaation osalta.
Espoolla on nyt käytössään työkalut, joiden avulla voidaan vaikuttaa positiivisesti elämänlaatuun kaupungissa. Esimerkiksi kaupunkisuunnitteluun, varhaiskasvatukseen ja ikäihmisten kuntoiluun liittyvät pilottihankkeet ovat parantaneet kansalaisten arkea.
Espoo on Suomen toiseksi suurin kaupunki, joka tunnetaan innovatiivisesta ja kestävästä lähestymistavastaan kaupunkikehitykseen. Helsingin metropolialueeseen kuuluvassa Espoossa on viisi erillistä kaupunkikeskusta ja yli 310 000 asukasta. Kaupunki oli finalistien joukossa World Smart City Awards 2024 -kilpailussa vaikuttavan johtajuuden edelläkävijänä.
Kokonaiskuva monimuotoisesta kaupunkiympäristöstä
Koronapandemian iskettyä vuonna 2020 Espoo joutui maailman muiden kaupunkien tapaan kohtaamaan kouluihin, paikallisiin yrityksiin ja sosiaaliseen elämään vaikuttavia häiriöitä, jotka heijastuivat talouteen ja asukkaiden hyvinvointiin. Espoo näki kuitenkin kriisin myös käännekohtana.
”Tuolloin aloimme tarkastella asioita ilmiöpohjaisesta näkökulmasta, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen”, muistelee Piia Wollstén, Espoon kaupungin digipalvelujen kehittämisjohtaja. ”Halusimme hallita kokonaiskuvaa paremmin, jotta pystyisimme vastaamaan luottavaisemmin eri signaaleihin, emmekä ainoastaan reagoimaan kriiseihin.”
Kaupungissa oivallettiin, että sen perinteiset, usein taloudellisiin tai juridisiin tekijöihin perustuvat päätöksentekorakenteet eivät ottaneet kunnolla huomioon sosiaalisten, taloudellisten ja ympäristötekijöiden välisiä yhteyksiä. Pandemia havahdutti kaupungin näkemään uudenlaisen johtamismalliin, jonka avulla Espoo voisi hallita strategiaansa vaikuttavuusperusteisesti.
”Espoossa oli tarve saada kattava kokonaiskuva strategisen johtamisen tueksi”, kertoo Kirsi Hyytinen, VTT:n Future Proof Societies -tutkimusryhmän johtaja. ”Espoo halusi ymmärtää, kuinka kasvua ja uudistumista on mahdollista luoda kaupungissa ja miten kaikki toimenpiteet voidaan suunnata niin, että ne rakentavat hyvinvointia, elinvoimaa ja uudistumista tulevaisuuden kannalta kestävällä tavalla”, hän lisää.
Vaikuttavuudella johtamisen mallin rakentaminen
Ennen pandemian ensimmäistä aaltoa Espoo ja VTT olivat aloittaneet vuonna 2019 pitkäaikaisen yhteistyön kokonaisvaltaisen vaikuttavuusperusteisen johtamisen ohjelman kehittämiseksi. Työ alkoi kattavan viitekehyksen ja indikaattoreiden luomisella, joiden avulla on mahdollista nopeuttaa ja ohjata kaupungin toimenpiteiden vaikutuksia. Yhteistyö kehittyi vähitellen syvemmäksi kumppanuudeksi, johon kuului myös VTT:n johtavan tutkijan Peter Ylénin ulkoistus Espoon omaan datakehitystiimiin.
VTT ja Espoo kehittivät mallin, joka yhdistää datan ja strategian systeemisesti. Tavoitteena oli tehdä kaupungin laajoista datakokonaisuuksista käyttökelpoisia päätöksentekijöille ja auttaa heitä näkemään, miten eri osa-alueet vaikuttavat toisiinsa – miten esimerkiksi investoinnit liikuntapalveluihin parantavat terveyttä ja vähentävät sosiaalista eristäytymistä. Osana työtä testattiin VTT:n CityTune®-tietomallinnus- ja simulointityökalua, joka tarjoaa simulointimahdollisuuksia eri toimenpiteiden ja niiden pitkäaikaisten vaikutusten arvioimiseksi.
Espoon sisäisten valmiuksien vahvistaminen on ollut tärkeä osa yhteistyötä. Tätä varten Ylén on johtanut kattavaa koulutusohjelmaa kaupungin työntekijöille systeemisestä ajattelusta ja datan hyödyntämisestä monimutkaisten järjestelmien hallinnassa.
”Olemme edistäneet laajamittaista valmiuksien kehittämistä kaupungin organisaatiossa, jotta kaikilla tasoilla, ei ainoastaan ylimmässä johdossa, olisi mahdollisuus käyttää näitä työkaluja päätöksenteossa”, Ylén sanoo.
Koulutus on tarjonnut käytännön menetelmiä strategioiden suunnitteluun ja päivittäisen päätöksenteon parantamiseen. Osallistujat ovat oppineet tunnistamaan keskeisiä suorituskyky- ja riskitekijöitä, ymmärtämään inhimillistä motivaatiota ja suunnittelemaan organisaatiorakenteita, jotka auttavat saavuttamaan kokonaisvaltaisia tuloksia.
Systeeminen mallinnus auttoi paljastamaan monimutkaisia riippuvuussuhteita kaupunkisuunnittelun, yksilöiden käyttäytymisen ja poliittisten päätösten välillä, mikä antoi Espoolle selkeämmän käsityksen siitä, mihin tekijöihin kehitystoimenpiteissä tulisi keskittyä.
Pilottiprojektit tekevät vaikutukset näkyviksi
Yhteistyön aikana VTT on tarjonnut Espoolle:
Kattavan vaikuttavuuden viitekehyksen ja toimintamallin, joilla varmistetaan vaikuttavuudella johtamisen kestävyys koko kaupungin organisaatiossa
Koulutusohjelmia systeemisestä ajattelusta ja datasta monimutkaisten järjestelmien hallinnassa
Kvantitatiivisen data-analyysin ja kvalitatiivisen tutkimuksen yhdistelmän päätöksenteon tueksi.
Mallin testaamiseksi ja soveltamiseksi Espoo on toteuttanut useita pilottihankkeita. Yksi näistä keskittyi järjestäytymättömään pysäköintiin kehittyvässä Finnoon kaupunginosassa, mikä on yleinen ilmiö kasvavilla kaupunkialueilla.
”Systeeminen mallinnus auttoi paljastamaan monimutkaisia riippuvuussuhteita kaupunkisuunnittelun, yksilöiden käyttäytymisen ja poliittisten päätösten välillä, mikä antoi Espoolle selkeämmän käsityksen siitä, mihin tekijöihin kehitystoimenpiteissä tulisi keskittyä”, kertoo Espoon johtava tietoarkkitehti Anni Orttenvuori-Ganter.
Muut pilottihankkeet keskittyivät hyvinvointiin ja osallisuuteen, kuten maahanmuuttajien integraatioon liittyviin ohjelmiin, varhaiskasvatukseen sekä kulttuuri- ja liikuntapalveluihin. Esimerkiksi senioriliikuntarannekkeisiin liittyvä aloite kannusti ikääntyneitä asukkaita liikkumaan ikätovereidensa kanssa, mikä edisti sosiaalisia suhteita sekä terveyttä pitkällä aikavälillä.
Pilottihankkeet osoittavat, että työkalut ja mallit ovat vain keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi. Ne auttavat saamaan konkreettisia tuloksia kansalaisten elämänlaadun parantamisessa.
Uusi merkitykselliseen vaikuttavuuteen perustuva johtamisen tapa
Nykyisin Espoo lähestyy strategista johtamista vaikuttavuuden johtamisen kautta, ja se on saanut myös kansainvälistä tunnustusta. Espoo oli ainoana pohjoismaisena kaupunkina World Smart City Awards 2024 -kilpailun finaalissa kokonaisvaltaisella, dataan perustuvalla ja ihmiskeskeisellä hallintomallillaan.
”Aikaisemmin korkeamman tason päätöksenteko ja tietokanta olivat epätasapainossa. Nyt Espoo voi sovittaa kaupungin vision yhteen faktapohjaisen vaikutusten ymmärtämisen kanssa”, Hyytinen sanoo.
”Halusimme osoittaa, mitä muita merkityksellisiä vaikutuksia olemme saavuttaneet taloudellisten vaikutusten lisäksi. Kaupungin menestys näkyy siinä, miten asukkaat kokevat elämän Espoossa, esimerkiksi turvallisuuden, sujuvan arjen, yrittäjyyden mahdollisuuksien ja korkealaatuisen koulutuksen osalta. Se on todellinen vaikutuksen mittari”, Wollstén toteaa.
