Viisi kysymystä ja vastausta innovaatioekosysteemeistä

Blogit
Katri Valkokari,
Tiina Apilo
A view of the future smart city

Mitä yhteistä on autonomisilla järjestelmillä, älykkäällä energialla ja synteettisellä biologialla? Nämä ovat esimerkkejä tulevaisuuden ratkaisuista, joiden ympärille on muodostunut innovaatioekosysteemejä. Olemme VTT:llä mukana näiden ja monien muiden ekosysteemien kehittämisessä.

Olemme huomanneet tärkeäksi, että osallistujat tietävät millaisesta ekosysteemistä tai verkostorakenteesta on kulloinkin kyse.

Milloin tarvitaan innovaatioekosysteemiä?

Systeemisten haasteiden ratkaisemissa tarvitsemme innovaatioekosysteemiä kokoamaan yhteen erilaiset toimijat ja osaamiset. Mm. ilmastonmuutos, luonnon varojen väheneminen ja väestön ikääntyminen ovat moniulotteisia haasteita, joiden ratkaiseminen ei onnistu yhden tai muutaman toimijan yhteisellä innovaatioprosessilla. Ratkaisuja kehittävien yritysten lisäksi tarvitaan asiakkaiden, loppukäyttäjien, lainsäädännön edustajia sekä tutkimusta uuden tiedon luomiseksi.

Miten innovaatioekosysteemi eroaa muista ekosysteemeistä ja verkostoista?

Olemme huomanneet tärkeäksi, että osallistujat tietävät millaisesta ekosysteemistä tai verkostorakenteesta on kulloinkin kyse.

Innovaatioekosysteemi sijoittuu tietämys- ja liiketoimintaekosysteemien keskelle, jos ajatellaan lineaarisesti matkaa tutkimuksesta kaupalliseksi ratkaisuksi. Käytännössä ekosysteemityypit ovat myös päällekkäisiä. Tietämysekosysteemi ruokkii useita innovaatioekosysteemejä uudella tiedolla, ja samalla tavalla innovaatioekosysteemi voi edistää useiden liiketoimintaekosysteemien kehittymistä luoden pilotoituja, asiakkaiden kanssa testattuja, ratkaisuja.

Mitkä ovat kolme tärkeintä asiaa, jotta ekosysteemissä syntyy tuloksia?

Innovaatioekosysteemissä korostuu erityisesti orkesteraattorin rooli. Hyvän orkesteroinnin ansiosta kehittämistoiminnassa päästään nopeammin käyntiin. Orkesteraattori ohjailee usein alkuvaiheessa erilaisilla agendoilla liikkeellä olevia ja erilaisiin yhteistyötapoihin tottuneita toimijoita löytämään yhdessä ekosysteemille sopivat toimintatavat, säännöt ja yhteiset tavoitteet. Vaikka ekosysteemiä ei rakenneta kuin yritystä tai tiivistä, suljettua verkostoa, itseohjautuminen ei yksin riitä innovaatioekosysteemissä. Hyvällä orkesteraattorilla on kyvykkyys, osaaminen ja näkemys tehtävän suorittamiseen. Lisäksi orkesteraattorin roolissa toimiva tarvitsee resursseja orkestrointiin.

Jaettu ymmärrys tavoitteista ja tiekartta niihin pääsemiseksi on keskeinen keino ohjata ekosysteemin kehittymistä yhdessä kaikkien toimijoiden kesken. Sen avulla voidaan tehdä näkyväksi ekosysteemien osapuolten erilaiset roolit ja tehtävät kokonaisuuden rakentumisessa. Se voi auttaa myös ekosysteemin sisäisen sosiaalisen paineen luomisessa, ja varmistaa tehtävien toteuttamisen yhdessä sovitussa aikataulussa.

Ekosysteemin pelisääntöjen tärkein tehtävä on tuoda esille ja sitouttaa osallistujat innovaatioekosysteemin avoimuutta tukeviin toimintamalleihin. Avoimuutta on ainakin kahdenlaista. Innovaatioekosysteemi voi olla avoin kaikille, jotka jakavat sen tavoitteet tai se voi olla suljetumpi ja innovaatioekosysteemin jäsenyydessä voi olla erilaisia tasoja - jopa käytäntöjä jolla ekosysteemiin kutsutaan mukaan. Toinen, vielä tärkeämpi, on tiedon jakamisen avoimuus. Pelisäännöissä kannattaa tavoitella mahdollisimman avointa toimintamallia, jotta ekosysteemissä saavutetaan nopeasti tuloksia.

Miten yritysten roolit eroavat innovaatioekosysteemeissä?

Elävässä innovaatioekosysteemissä tarvitaan yrityksiä useissa eri rooleissa. Ratkaisun integraattori tai joissain tapauksissa muutama, ovat innovaatioekosysteemin kärpäspaperi tai hunajapurkki, joka saa muut toimijat liikkeelle. Integraattori kokoaa valmiin ratkaisun asiakkaalle. Integraattorilla on myös itsellä runsaasti tuotekehitysosaamista ja resursseja. Erityisesti integrattorin ja innovaatioekosysteemin yhteisen vision pitää olla riittävän samansuuntainen, että kehitys pääsee hyvin käyntiin ja tuottaa tavoiteltavia ratkaisuja.

Ratkaisun kehittäjät voivat olla kooltaan pienempiä kuin integraattori. Kehittäjäyrityksiä voi olla useampia samassa innovaatioekosysteemissä. Niillä on omat tutkimusagendansa. Niiden tutkimus- ja kehitystyöstä merkittävä osa voi olla myös tutkimuskumppaneiden kanssa yhdessä tehtävää.

Ratkaisujen tarjoajat ovat yritysjoukko, jotka eroavat edellisistä toimijoista siinä, että ne tarjoavat pääsääntöisesti valmiita ratkaisuja ekosysteemin muille toimijoille. Niillä ei ole ekosysteemissä omaa tutkimusagendaa. Innovaatioekosysteemi tarjoaa näille yrityksille hyviä mahdollisuuksia saada asiakasreferenssejä ja verkostoitua.

Mitä hyötyä ja kenelle innovaatioekosysteemistä voi olla?

Innovaatioekosysteemi sitoo toimijoidensa ja rahoittajiensa resursseja. On perusteltua kysyä, millaisia tuloksia toimintamallilla saadaan, ja millainen on yhden innovaatioekosysteemin vaikuttavuus. Koska innovaatioekosysteemi itsessään on monisyinen kokonaisuus, olemme VTT:llä rakentaneet systeemidynaamisen mallin, jonka avulla edellä mainittujen ekosysteemin perusasioiden vaikutuksia voidaan simuloida ja näin auttaa innovaatioekosysteemejä kehittämään toimintaansa.

Jos olette muodostamassa uutta innovaatioekosysteemiä tai kehittämässä jo olemassa olevaa, niin ottakaa meihin yhteyttä. Katsotaan yhdessä, miten voimme olla avuksi.

VTT on aktiivisesti mukana useissa innovaatioekosysteemeissä. Alussa mainituista innovaatioekosysteemeistä löydät lisää tietoa seuraavista linkeistä:

Jaa