OECD:n viimeisimmän maaraportin mukaan Suomelle on kohtalonkysymys, kuinka onnistumme parantamaan tuottavuutta ja lisäämään vientiä. Kasvu ja hyvinvoinnin ylläpitäminen edellyttävät, että suomalaiset yritykset panostaisivat voimakkaammin korkean lisäarvon tuotteiden ja palveluiden tuottamiseen globaaleille markkinoille. Tähän liike-elämä tarvitsee innovaatioita, korkeatasoista osaamista ja investointeja. Ilmassa on uhkia, mutta myös lupaavia mahdollisuuksia.
Missä Suomen erityiset kasvun mahdollisuudet sitten ovat? Yksi Suomen vahvuus liittyy luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen: raaka-aineisiin ja uusiutuvaan energiaan. Suomessa on tunnistettu esimerkiksi puhtaan siirtymän investointiaikeita noin 300 miljardin euron edestä. Suurimmat vaikutukset syntyvät tuulivoimasta, vetyhankkeista ja akkuteknologian laitoksista. Potentiaali on merkittävä, mutta se ei yksin riitä – tarvitsemme osaamista ja teknologiaa muuttaaksemme resurssit korkean arvonlisän tuotteiksi ja vienniksi.
Lisäarvon tuottaminen on teknologia- ja osaamiskysymys.
Teknologiapohjaiset kasvuyritykset muodostavat toisen suuren mahdollisuuden. Suomen startup-kentän liikevaihto on kasvanut nopeasti lähes tyhjästä yhdeksään miljardiin euroon ja startupien määrä 177:stä 1 932:een.
Suomessa on erityisosaamista monilla globaalisti merkittävillä murrosteknologioiden alueilla. Tämä avaa meille mahdollisuudet rakentaa uutta, skaalautuvaa liiketoimintaa.
Teknologiapohjaisista kasvualoista esimerkkinä terveysteknologia-alan viennin arvo on 2,57 mrd. euroa. Alan kasvu on jatkunut jo parikymmentä vuotta. Suomen puolijohdeteollisuuden liikevaihdon ennakoidaan kolminkertaistuvan 1,6 miljardista eurosta ja alan työntekijöiden määrän kasvavan 7 000 henkilöstä 20 000:en vuoteen 2035 mennessä. Kvanttiteknologiassa Suomella on erityisosaamista, ja alan odotetaan kasvavan merkittävästi. Vuonna 2023 kvanttialan liikevaihto oli 130 miljoonaa euroa ja kvanttiteknologiastrategian visiona on kasvattaa liikevaihto kolmeen miljardiin euroon 2035 mennessä.
Menestyjät yhdistävät bitit ja atomit
Digitaalinen transformaatio muuttaa nyt pääomavaltaisia teollisuuden aloja. Suurimpia hyötyjiä ovat ne yritykset, jotka onnistuvat yhdistämään digitaalisen ja fyysisen maailman – siis ”bitit ja atomit”. Tässä eurooppalaisilla yrityksillä on kirittävää amerikkalaisiin verrattuna. Tarvitsemme siis korkeaa osaamista ja rohkeaa kykyä uudistua. Konkreettiset kansalliset tavoitteet ovat tärkeitä – kuten Suomen tutkimus- ja kehityspanostusten kasvattaminen 4 % BKT:sta vuoteen 2030 mennessä.
Suomen tilanteessa huolestuttavaa on korkeasti koulutetun työvoiman kehityssuunta. Vaikka meillä on suuri tarve korkeasti koulutetuille osaajille, koulutustason kasvu on jäänyt jälkeen OECD-maiden kärjestä. Tällä hetkellä vain noin 40 % Suomen nuorista aikuisista on korkeakoulutettuja. Osaajien puute muodostuu esteeksi T&K-intensiivisten yritysten luomiseen ja kasvattamiseen sekä uhkaa koko kansantalouden kykyä päästä kiinni kasvuun. Teknologiateollisuus esittää, että 70 % nuorista aikuisista tulisi olla korkeakoulutettuja vuoteen 2040 mennessä, ja tavoite on erinomainen.
Kestävän kasvun saavuttaminen edellyttää merkittäviä investointeja aineettomaan pääomaan ja kykyä kaupallistaa innovaatiot globaaleiksi menestystarinoiksi. Tämän tekevät osaavat ihmiset!
