Merja Penttilälle tieteen akateemikon arvonimi

Uutiset

Professori Heli Jantunen, emeritusprofessori Martti Koskenniemi ja tutkimusprofessori Merja Penttilä ovat uusia tieteen akateemikoita. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö myönsi heille akateemikon arvonimen presidentin esittelyssä tänään 19.1.2023.

Professori Heli Jantusen ala on materiaalitiede ja -tekniikka, professori Martti Koskenniemen kansainvälinen oikeus ja tutkimusprofessori Merja Penttilän bioteknologia ja synteettinen biologia. Kaikki ovat erittäin ansioituneita tieteenharjoittajia, jotka ovat tehneet uraauurtavaa työtä tutkimusalueillaan. Heidän työllään on myös monimuotoista laajempaa merkitystä yhteiskunnan eri osa-alueilla ja maailmanlaajuisten haasteiden ratkaisemisessa.

Tieteen akateemikon arvonimi voi olla samanaikaisesti kuudellatoista erittäin ansioituneella suomalaisella tieteentekijällä. Tasavallan presidentti myöntää tieteen akateemikon arvonimen Suomen Akatemian esityksestä.

Elävistä mikrobeista biopohjaisia tuotteita

Merja Penttilä (s. 1956) on toiminut vuodesta 1999 lähtien bioteknologian tutkimusprofessorina VTT:llä. Vuoden 2016 alusta hän on myös ollut osa-aikaisesti synteettisen biologian professorina Aalto-yliopistossa.

Merja Penttilän keskeinen tutkimuskohde on uusien, fossiilisia raaka-aineita korvaavien tuotantoprosessien kehittäminen. Tutkimuksen keskiössä ovat olleet nk. solutehtaat, elävät mikrobit, joiden toimintaa ymmärretään ja muokataan siten, että ne tuottavat biopohjaisia tuotteita esimerkiksi energia-, terveys- ja materiaalisovelluksiin.

Mikrobisolutehtaissa voidaan valmistaa melkein mitä vain: bioetanolia, ihmisen vasta-aineita, eläinperäisiä ruoka-aineita kuten kananmunan valkuaista sekä uusia materiaaleja, joissa yhdistyvät luonnonmateriaalien parhaimmat ominaisuudet, kuten keveys, kestävyys, joustavuus ja kierrätettävyys. Synteettisen biologian menetelmien avulla solujen ja entsyymien toimintaa voidaan mallittaa tietokoneavusteisesti ja suunnitella perimään muutoksia, jotka saavat aikaan uusia biokemiallisia reaktioita ja parantavat solujen tuotanto-ominaisuuksia.    

Uusia kestävän kehityksen ratkaisuja

Merja Penttilä on tehnyt erittäin laajasti yhteistyötä kotimaisten ja kansainvälisten yritysten kanssa toimialoja mullistavien uudentyyppisten sovellusten kehitystyössä. Hän on koko uransa ajan rakentanut tutkimuksen ja teollisuuden välistä vuoropuhelua ja yhteistyötä. Hän on perustanut Synbio Powerhouse -ekosysteemin, joka yhdistää tutkimuksen, teollisuuden ja sijoittajat synteettisen biologian alueella. 

Synteettisellä biologialla ja biotuotannolla tulee olemaan merkittävä rooli tulevaisuudessa kestävän kehityksen mukaisten ratkaisujen kehittämisessä. Tekoälyn ja biotieteiden yhdistyminen johtaa ennen näkemättömiin loikkiin niin perustutkimuksessa kuin biotekniikan sovelluksissakin”, Merja Penttilä kuvaa.

”Uudet biologiset havainnot ovat nopeasti sovellettavissa ja tekoälyavusteinen suunnittelu luo aivan uusia mahdollisuuksia hyödyntää biologisia mekanismeja myös teollisesti.”  

Merja Penttilä väitteli Helsingin yliopistossa vuonna 1987. VTT:ssä Penttilä on toiminut vuosien 2000–2017 välillä mm. Suomen Akatemian huippuyksikköohjelmissa huippuyksikön johtajana, varajohtajana ja ryhmän johtajana. Hän on johtanut tutkimusta EU-projekteissa ja myös isoissa säätiöiden rahoittamissa hankkeissa. Hän on toiminut asiantuntijana useiden kotimaisten ja kansainvälisten instituuttien komiteoissa. Penttilä on julkaissut noin 300 tieteellistä alkuperäisartikkelia ja noin 50 patenttia.  

Penttilälle on myönnetty Charles D. Scott Award vuonna 2019 (Society for Industrial Microbiology and Biotechnology, USA) ja vuonna 2012 The Wihuri International Prize.

Tutustu tieteen akateemikoihin Tieteen akateemikot - Suomen Akatemia

Lisätietoja

  • pääjohtaja Paula Eerola, Suomen Akatemia, p. 029 533 5001, etunimi.sukunimi(at)aka.fi
  • hallituksen puheenjohtaja Johanna Myllyharju, Suomen Akatemia, p. 029 4485 740, etunimi.sukunimi(at)oulu.fi
  • tutkimusprofessori Merja Penttilä, VTT, p. 040 7000 163, etunimi.sukunimi(at)vtt.fi
Jaa

Suomi tunnetaan teollisuusmaana. Moni puuta ja metallia sisältävä tuote saa alkunsa meillä raaka-aineena. Entä jos voisimme niittää mainetta ja kunniaa myös arvoketjun loppupäässä maailmanluokan korjaajina, jälleenmyyjinä ja kierrättäjinä?

Tutkimusosaaminen