VTT:n laatiman tilannekuvan mukaan luovien alojen liikevaihto oli viime vuonna noin 14 miljardia euroa. Se syntyi pitkälti yli 130 000 pienyrityksen ja yksinyrittäjän verkostoissa. Uuden tekoälyä hyödyntävän tutkimusmenetelmän ansiosta tutkijat tunnistivat luovien alojen liiketoimintaa ja sitä kautta myös kasvumahdollisuuksia aiempaa tarkemmin.
Luovaa osaamista pidetään kestävän kasvun merkittävänä lähteenä laajalti eri toimialoilla. Siksi myös tarve kehittää luovaa osaamista ja luovia aloja on tunnistettu niin yrityksissä kuin julkisellakin sektorilla. Järjestelmällistä tietoon perustuvaa kehittämistä on kuitenkin haastanut vaikeus määritellä ja tunnistaa luovat alat.
Kokonaiskuvan täsmentämiseksi Business Finland tilasi VTT:ltä selvityksen Tilannekuva luovien alojen ja tapahtuma-alan liiketoiminnasta. Siinä jäsennettiin liiketoimintaekosysteemien rakennetta sekä toimijoiden kytkeytymistä arvoverkostoissa.
Selvityksessä arvioidaan luovien alojen liikevaihdoksi vuonna 2022 noin 14 miljardia euroa, kun mukaan lasketaan noin 2,6 miljardin tapahtuma-ala. Tapahtuma-alan rinnalla suurimmiksi aloiksi osoittautuivat 3,6 miljardin peliala sekä siihen vahvasti kytkeytyvä 1,6 miljardin audiovisuaalinen ala.
Luovilla aloilla toimi viime vuonna yhteensä yli 130 000 yritystä, joista suurin osa oli yksinyrittäjiä. Valtaosa yrittäjistä ja yritysten työntekijöistä toimi alalla osa-aikaisesti tai sivutoimisesti, mikä tuli ilmi selvityksessä aiempaa tarkemmin.
”Perinteisesti luovien alojen toimintaa on tarkasteltu yritysten toimialaluokitusten kautta. Me haravoimme lisäksi yritysten toimintaa kuvaavia avainsanoja niiden verkkosivulta uudella ChatGPT-tekoälytyökalulla. Näin pystyimme havaitsemaan luovan talouden sektoreiden välisiä yhteyksiä ja tunnistamaan sellaisiakin yrityksiä, joiden ilmoittama toimialaluokka ei vastaa täysin niiden toimintaa”, sanoo VTT:n erikoistutkija Mika Naumanen.
Työkaluja kasvuun – arvoketjut, ekosysteemit ja muutostrendit esille
Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan nyt julkaistu selvitys mahdollistaa dataan perustuvan luovan talouden kehittämisen. Esimerkiksi liikevaihtoa ja työllisyyttä voidaan tarkastella yksittäistä toimialaa laajempana kokonaisuutena.
“Selvityksessä keskeisin uusi näkökulma on tarkastella kokonaisia arvoketjuja ja ekosysteemejä, eikä pelkästään luovan työn ydintä. Liiketoiminnan kannalta on tärkeää tunnistaa kokonaisuuksia, joissa kasvu ja kansainvälistyminen tapahtuu”, toteaa neuvotteleva virkamies Petra Tarjanne työ- ja elinkeinoministeriöstä.
Selvityksessä tuli selkeästi esille esimerkiksi luovan talouden ja tapahtuma-alan yhteys matkailualaan sekä uusiin teknologia-alustoihin. Siinä tunnistettiin myös keskeiset muutostrendit, jotka vaikuttavat tulevaisuudessa luovien alojen liiketoimintaan. Niitä ovat muun muassa tekoäly, alustaliiketoiminta, monikanavaisuus ja kestävyysajattelu.
Kasvun kannalta keskeisiä luovan talouden sektoreita ovat selvityksen mukaan monistettavat sisällöt, kuten audiovisuaalinen ala, musiikkiala ja peliala. Näillä aloilla liiketoimintaekosysteemit toimivat globaalisti ja digitaalisten alustojen omistajilla on vahva asema asiakastiedon hallinnoijina.
Uusia liiketoimintamahdollisuuksia avautuu yhdistelemällä monistettavia sisältöjä, kuten pelejä, musiikkia sekä virtuaali- ja reaalimaailmaa yhdistäviä metaverse-teknologioita. Liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää toimijoiden yhteistyön tukemista.
Tapahtuma-ala 15 prosentin kasvussa
Selvitys tehtiin vuonna 2022, jolloin tapahtuma-alan liikevaihto oli jo noussut pandemiavuosien kuopasta ja kasvanut 15 prosenttia vuodesta 2017. Selvityksessä arvioidaan, että suomalaisella tapahtuma-alalla on kilpailukykyiset mahdollisuudet asemoitua kärkijoukkoon kansainvälisten suurtapahtuminen järjestäjänä.
Raportti: Tilannekuva luovien alojen ja tapahtuma-alan liiketoiminnasta
Lue myös: Fact sheets päivittää luovien alojen tilastot ja luokitukset ajan tasalle
Lue myös: Tilannekuva luovien alojen ja tapahtuma-alan liiketoiminnasta kertoo miljardiluokan liikevaihdosta
