Liikenteen sähköistyminen etenee vääjäämättä – eikä Suomen kannata jäädä sivustakatsojaksi. VTT panostaa muun muassa sähköisen liikenteen latausinfran kehitykseen.
– Toivottavasti me huomaamme, millainen mahdollisuus tämä on Suomen teollisuudelle, sanoo VTT:n tutkimustiimin päällikkö Marko Paakkinen.
Sähköautojen myynnin kasvu näkyy esimerkiksi Valmet Automotiven ja latausasemia valmistavan Kempowerin positiivisina talousuutisina. Valmet Automotive kertoi keväällä 2021 palkkaavansa 1000 uutta ihmistä auton- ja akunvalmistukseen, S-ryhmä taas rakentavansa Suomeen valtakunnallisen ABC-latausverkoston suomalaisen Kempowerin latausasemilla.
Vuosi 2020 näyttää jäävän historiaan sähköisen liikenteen läpimurtovuotena.
Isoissa henkilöautoissa sähkö on jo kilpailukykyinen vaihtoehto, Marko Paakkinen toteaa.
Esimerkiksi perinteikkään urheiluautovalmistaja Porschen myynnistä Suomessa pelkällä polttomoottorilla liikkuu siis enää murto-osa. Puolet uusista Suomessa vuonna 2020 myydyistä Porscheista oli katumaasturimalli Cayenne-lataushybridejä, ja kolmannes Taycan-täyssähköautoja.
Pienissä kokoluokissa sähköautot ovat vielä polttomoottoriserkkujaan kalliimpia, mutta hintaero kutistuu jatkuvasti.
– Kysyntää halvoille sähköautoille olisi, Paakkinen kertoo.
Kun Seat Mi Electric -kaupunkiauto tuli myyntiin 15 000 euron hintaan, myytiin Suomen koko vuoden kiintiö loppuun parissa viikossa. Moni sähköautomalli kärsiikin nyt toimitusvaikeuksista.
Kasvu nopeaa
Sähköautokannan kasvu on lähtenyt nopeaan nousuun ympäri maailmaa. Edelläkävijä on Norja, jossa vuoden 2020 rekisteröinneistä jo yli puolet oli täyssähköautoja. Suunta on sama meilläkin. Joulukuussa 2020 täyssähköautojen osuus Suomen rekisteröintitilastoissa nousi hetkellisesti 10 prosenttiin. Lataushybridit huomioiden sähköautojen osuus oli joulukuussa 2020 kolmannes.
Sähköautokannan kasvuennusteita onkin jo tarkastettu ylöspäin. Nyt Suomen virallinen tavoite on, että vuonna 2030 liikenteessä on 700 000 ladattavaa henkilöautoa, joista vähintään puolet on täyssähköautoja.
Alaa työkseen seuraava Marko Paakkinen saa tuon tuosta korjata sähköautoiluun liittyviä harhakäsityksiä. Suuren yleisön mielikuvat uudesta teknologiasta seuraavat alan todellista kehitystä vuosien viiveellä. Yksi huolenaiheista on sähkön riittävyys.
– Energian puolesta maan koko autokannan voisi sähköistää vaikka huomiseksi. Se tarkoittaisi vain paluuta Suomen sähkönkulutuksen huippuvuoteen 2007, josta sähköverkkomme selvisi mainiosti, Paakkinen kertoo.
Sähköautokeskustelu onkin asiantuntijan silmään kovin yksisilmäistä – ja keskittynyt autojen toimintamatkaan.
– Moni ajattelee, että sähköauton toimintamatka pitäisi olla 600 tai 1000 kilometriä. Harvan autoilijan päivämatkat kuitenkaan ovat satoja kilometrejä. Jos auton voi ladata kotona tai työpaikalla, ei päivittäisen käytön toimintamatka tuota ongelmia. Pitkillä matkoilla suuresta toimintamatkasta on kyllä apua, mutta vielä enemmän auttaa auton nopea pikalatauskyky.
Pullonkaulojakin kehityksessä toki on. Esimerkiksi akkujen valmistuskapasiteetti on pieni kysymysmerkki kysynnän kasvaessa nopeasti. Myös sähköautojen hinta on vielä polttomoottoriversioita kovempi, mutta laskussa.
– Uusien autojen keskihinta Suomessa on tällä hetkellä 33 000 euroa. Siihen hintaan saa jo monia sähköautoja, Paakkinen muistuttaa
Sähköbussit päänavaajana
VTT:n uuden latauslaboratorion ensimmäinen testikeikka on juuri tehty. VTT varmisti, että HSL:n sähköbussit ja niiden uusi latausasema Helsingin Hakaniemessä toimivat yhdessä kuten pitääkin.
Raskaan liikenteen sähköistyminen on pääsemässä vauhtiin. Tienraivaajana ovat kaupunkiliikenteen bussit.
– Siellä murros on jo käynnissä. Viimeisissä kilpailutuksissa sähköbusseja on melkein aina tarjottu pyydettyä enemmän. Esimerkiksi Imatralla dieselbusseja ei tarjonnut liikenteeseen yksikään liikennöitsijä.
Alun perin HSL:n bussien käyttöön rakennettu Hakaniemen järeä 300 kW:n latausasema on toiminut myös VTT:n raskaan liikenteen latauskokeilujen testikenttänä.
– Testaamme Hakaniemessä raskaan liikenteen latauspisteen yhteiskäyttöä.
Nyt latausasema on entistä tehokkaammassa käytössä, sillä sitä pääsevät bussien lisäksi hyödyntämään sähköiset jakelu- ja jäteautot ja kaupungin liikelaitos Staran sähkökuorma-auto.
– Busseilla on kuitenkin etusija. Jos joku laittaa kuorma-autonsa latautumaan lounastauon ajaksi, lataukseen tulee pieni tauko aina bussin käydessä pysäkillä, Paakkinen kertoo.
Kaupunkikeskustojen jakeluliikenteen sähköistämisellä olisi todella iso vaikutus niin päästöihin, meluun kuin kaupunkilaisten viihtyvyyteen.
Raskaan liikenteen sähköistyminen voi edetä Paakkisen mukaan vauhdilla. Analyyttiset ammattikäyttäjät laskevat tarkkaan, missä kohtaa elinkaartaan hankintahinnaltaan kalliimpi, mutta polttoainekuluiltaan halvempi sähköajoneuvo alkaa kannattaa.
– Seuraava segmentti tulee olemaan kaupunkien hyötyajoneuvot: tavarankuljetus, työkoneet ja taksit, Paakkinen arvioi.
Vilkkaimmilla alueilla ammattikäyttäjät tarvitsevatkin oman latausinfran, jossa lataus onnistuu ilman jonotusta, eikä kuormita yksityisliikenteen pikalatauspisteitä.
– Viimeisen vuoden aikana markkinoille on tullut sähkökäyttöisiä kuorma- ja pakettiautoja, mutta ammattikäyttöä tukevaa julkista latausinfraa ei vielä ole. Jos haluamme edistää siirtymää sähköiseen liikenteeseen, infrastruktuuriin on pakko panostaa.
Smart Otaniemi -ekosysteemissä kehitettävään, Espoon Otaniemessä sijaitsevaan latauksen testiympäristöön onkin suunnitteilla ammattikäyttäjien suurteholatausta paikallisten jakeluautojen, kiinteistönhuoltokoneiden ja taksien käyttöön.
– Kun latausmahdollisuus on olemassa, voi esimerkiksi alueen kiinteistöhuollolta edellyttää sähköisiä työkoneita.
Paakkisen mukaan VTT:n päästölaskelmat kertovat, että kaupunkikeskustojen jakeluliikenteen sähköistämisellä olisi todella iso vaikutus niin päästöihin, meluun kuin kaupunkilaisten viihtyvyyteen.
– Esimerkiksi dieselpakettiautot muodostavat kolmasosan kaikista Helsingin pienhiukkaspäästöistä, vaikka niillä ajetaan vain 10 prosenttia kaikista kilometreistä.
Turhaa vastakkainasettelua
Marko Paakkista harmittaa, että julkinen keskustelu päästöttömästä liikenteestä on juuttunut vastakkainasetteluksi. Sähköautojen puolestapuhujat, sähköä synteettisiksi polttoaineiksi muuttavat Power-to-X -teknologiat ja vetytalouden kannattajat tuovat esiin kilpailevien teknologioiden heikkouksia ja kehuvat omaansa. Vastakkainasettelu on kuitenkin turhaa, sillä liikenne sähköistyy tulevaisuudessa vääjäämättä.
– Uudet teknologiat eivät ole toistensa kilpailijoita, vaan ne kaikki täydentävät päästöttömän liikenteen palettia. Meidän pitää satsata jokaiseen niistä.
Moni väittää markkinoille rynnistävien sähköautojen jäävän välivaiheeksi vetytalouden kehityksen myötä. Tähän ei Paakkinen usko, sillä akkuteknologia kehittyy ripeästi.
– Sen sijaan vetypolttokennot ovat hyvä vaihtoehto raskaan liikenteen päästöjen leikkaamiseen. Synteettiset Power-to-X -polttoaineet ovat taas ratkaisu meri- ja lentoliikenteessä, jossa akut eivät vielä toimi, Paakkinen pohtii.
Varsinkin sähköautojen akuissa on uuden Nokian syntyainekset.
Tutkija korostaa, että sähköinen liikenne on valtava mahdollisuus Suomen teollisuudelle. Suomessa on valtavasti koneenrakennusosaamista, traktoreista puutavara-autoihin ja nostureihin. Niiden voimalinjat tulevat sähköistymään. Sähköisen murroksen myötä Suomella on myös hyvä mahdollisuus päästä sähköautojen kaltaisten massatuotteiden komponenttitoimittajaksi.
– Varsinkin sähköautojen akuissa on uuden Nokian syntyainekset, Marko Paakkinen arvioi.
Akuista tulee yhteiskuntien sähköistymisen myötä väistämättä huima kasvuala. World Economic Forumin ennusteen mukaan maailmanlaajuisen akkutuotannon pitää kasvaa 19-kertaiseksi matkalla vähähiiliseen talouteen. Suomi on yksi harvoista maista, josta löytyy kaikkia oleellisia akkumineraaleja. VTT tutkii myös tulevaisuuden kestävämpiä (bio)materiaaleja akkuihin. Akkujen kestävyydestä voi tulla tulevaisuudessa, EU:n ohjaavan vaikutuksen myötä, tärkeä kilpailukriteeri.
Suomessa onkin käynnissä useita akkuteollisuushankkeita. Muun muassa brittiläinen kemianyhtiö Johnson Matthey kertoi huhtikuussa 2021 rakentavansa akkumateriaalien tehtaan Vaasaan. Positiiviset talousuutiset saattavat kuitenkin jäädä yksittäistapauksiksi, jos nyt ei olla hereillä.
– Tämä on tuhannen taalan paikka olla tuomassa etunenässä ratkaisuja sähköiseen liikenteeseen. Takamatkalta on paljon vaikeampi saada kilpailijoita kiinni, Paakkinen pohtii.
Moni vanhan polven automies naureskelee ensimmäisen sähköautonsa hankkineiden innostukselle – ja valituksille latauksen maksamisen hankaluudesta. Pian sähköautot kuitenkin ovat valtavirtaa.
– Jos nyt jäämme naureskelemaan sähköautoilijoiden ongelmille, me missaamme tämän tilaisuuden.
TEKSTI: Petja Partanen
