Robottiauto vie perille Tampereella

Artikkelit
VTT

Tampereen joukkoliikenteen sujuvoittamiseksi on suunnitteilla muutakin kuin raitiovaunuliikenteen käynnistäminen. Syyskuussa kaupungissa alkoi maksuton koeliikenne itseohjautuvalla Roboride-robottiautolla.

Suomalaisen Roboride Oy:n robottiautot ovat kuluvana syksynä kuljettaneet ihmisiä muun liikenteen seassa Tampereen Hiedanraitilla ja Lielahden kartanon alueella. Näppärän menopelin saa tilattua älypuhelimella ”ensimmäisen ja viimeisen kilometrin matkoille” – eli alueille, joille julkiset liikenneyhteydet eivät muuten nykyisellään ulotu. 

Robottiautot liikkuvat noin 20 kilometrin tuntinopeudella ja hyödyntävät automaattiajoon useita tekniikoita, kuten sensoreita, kameroita ja tutkia. Näiden avulla robottiauto ajaa oikeaa reittiä ja tunnistaa muut tienkäyttäjät. Ajoneuvo liikkuu itsenäisesti, mutta kokeilun aikana sen sisällä tai lähettyvillä on turvakuljettaja. Tilaa robottiautossa on seitsemälle matkustajalle, mutta koronarajoitusten vuoksi kyytiin otetaan toistaiseksi neljä kerrallaan.

Roboride on kehittänyt ilman kuljettajaa toimivaa liikennepalveluaan yhdessä VTT:n kanssa. Vaikka lupaprosessit ja selvitykset ovat vieneet aikaa, Suomessa viranomaiset suhtautuvat myönteisesti automatisoituun liikennöintiin, kiittää projektissa mukana ollut VTT:n tiiminvetäjä Matti Kutila.

– Roboautojen ideana on lisätä julkisen liikenteen houkuttelevuutta ja luoda turvallisen liikkumisen mahdollisuus myös esimerkiksi lapsille ja vanhuksille. Uuden liikennemuodon kautta myös yksityisautoilun tarpeen odotetaan vähenevän, mikä tukee EU:n hiilidioksidipäästöjen leikkaustavoitteita. Tämä on puolestaan myönteinen asia ympäristön kannalta, Kutila kuvailee.

Valokuva Roboridekulkuneuvosta ja sen edessä Matti Kutila, Tatu Nieminen ja Ville Lepola
Matti Kutila, Tatu Nieminen ja Ville Lepola Roboriden edessä.

Kutilan mukaan yrityksen ensimmäinen pilottikokeilu toteutettiin viime vuonna Porin Kuparipuistossa. Kokeilussa luotiin pohja sille, miten Hiedanrannan liikennöinnin turvallisuus ja sujuvuus on varmistettu. VTT oli tiiviisti mukana pilotin suunnittelussa sekä tekemässä riskianalyysiä.

Itseohjautuvan ajoneuvon liikennöintiin tarvitaan Kutilan mukaan Suomessa aina testilupa, ja lupia hallinnoi liikenneturvallisuusviranomainen Traficom. 

– Heillä on vaatimukset siitä, miten riskikartoitus on tehty ja miten ajoneuvo on teknisesti toteutettu, minkä lisäksi se ottaa kantaa myös esimerkiksi kyberturvallisuuteen, sanoo Kutila.

Riskianalyysi takaa turvallisuuden

Ennen kuin Roboriden robottiauto sai testiluvan, oli tehtävä selvitys monesta toiminnallisesta asiasta: kuinka kaukaa ajoneuvo pystyy havaitsemaan edessä olevat esteet, minkälainen virheenkorjausjärjestelmä ajoneuvossa on, miten paikannus toimii ja millaisia haasteita käyttöympäristö aiheuttaa. 

Esimerkkinä Kutila mainitsee tilanteen, jossa alueella on pimeä kulma, jonka taakse ajoneuvon anturiratkaisu ei kunnolla näe. Vaihtoehtoina on tällöin joko lisätä antureita näkyvyyden varmistamiseksi tai olla ajamatta koko reittiä. 

– Nämä ovat juuri niitä asioita, joita VTT on ollut mukana ratkaisemassa, Kutila korostaa.

Kutilan mukaan ajoneuvon kulun valvominen on yksi tapa vähentää riskejä. Valvovalla henkilöllä täytyy olla ajokortti sekä mielellään myös tieturvalupa. Etänä ajoneuvon kulkua ei varsinaisesti valvota, mutta reitti pitää pystyä varmistamaan ja virheenkorjausjärjestelmä vaatii tietoliikenneyhteyden. 

Ajoneuvossa olevat järjestelmät ovat valmistajan integroimia, mutta niissä on aina tiettyjä rajoitteita, jotka on huomioitava liikennöintiä suunnitellessa. 

– Esimerkiksi antureiden resoluution riittävyys edessä olevien esineiden tunnistamiseen rajaa ajonopeutta. Erilaisia haasteita antureille aiheutuu myös säästä, jolloin pitää määritellä, missä olosuhteissa ajoneuvolla voi ajaa. Nämäkin asiat käydään läpi riskikartoituksen aikana, kertoo Kutila.

Oikeiden ongelmien ratkaisua

Roboriden toimitusjohtaja Tatu Nieminen kertoo Kuparipuiston pilotin tavoitteena olleen oikeisiin tarpeisiin vastaaminen. Kokeilussa vierailijoita kuljetettiin teollisuuspuiston portilta asiakkaan luokse.

¬– Alue on todella kompleksinen, ja oli suorastaan uhkarohkeata alkaa toimia siellä. Alueella ei ole liikennevaloja eikä oikeastaan kaistoja. Siellä työskentelee noin 1 500 ihmistä, jotka kulkevat kävellen ja polkupyörillä, ja siellä kulkee kuparikeloja kuljettavia trukkeja. Lisäksi alueen halkaisee junarata, jossa junat kulkevat arvaamattomasti ilman kiinteitä aikatauluja, Nieminen kuvailee alueen haasteita.

Riskikartoituksen tekeminen ja liikennöinnin suunnittelu olivat Niemisen mukaan melko suoraviivaista työpajatoimintaa. Roboriden edustajat, VTT:n asiantuntijat, ajoneuvovalmistaja ja asiakas kulkivat yhdessä paikan päällä tutustumassa alueeseen ja miettimässä, missä siellä voi ajaa.

Kuparipuiston pilotissa syntyneen prosessin mallilla tehtiin myös Hiedanrannan liikennöintikokeilun turvaselvitys, josta tuli noin sadan sivun mittainen. Sitä varten käytiin läpi muun muassa ajettava reitti yksityiskohtaisesti, mitattiin signaalien kuuluvuuksia alueella ja havainnoitiin ympäristön muiden käyttäjien toimintaa.

Roboriden kuuden viikon liikennöinnin aikana ei syntynyt yhtäkään vaaratilannetta Hiedanrannassa

– Tämä kertoo hyvin tehdyistä kotiläksyistä ja turvaselvityksen onnistumisesta, Nieminen kiittää.

Sujuvaa yhteistyötä viranomaisten kanssa

Lainsäädäntö ei ole aiheuttanut haasteita Roboridelle, ja Traficomin kanssa toimiminen lupien saamiseksi on Tatu Niemisen mukaan sujunut vaivatta.

– Suomi on tässä suhteessa paljon edellä muita: täällä luvan saa helpommin kuin esimerkiksi Keski-Euroopassa. Voin ottaa puhelimen käteen ja pääsen suoraan keskustelemaan päättävän viranomaisen kanssa. Ei niin voi tehdä Kiinassa, Ranskassa tai Saksassa. Pieni maa ja liberaali lainsäädäntö mahdollistavat paljon alan yrityksille, hän kertoo.

Suomen ulkopuolella ei Niemisen mukaan oikein ole ymmärretty, kuinka Suomen lainsäädäntö sallii asioita, jotka eivät muualla ole mahdollisia. Ei Euroopassa eikä sen ulkopuolellakaan. Sallivan ilmapiirin lisäksi Suomessa on myös kaikkea autonomiseen ajamiseen liittyvää osaamista valmiina.

– Se tekee Suomesta kiinnostavan näiden ajoneuvojen valmistajille ja tarjoaa Suomelle mahdollisuuden luoda aidosti uuden teollisuudenalan. Nyt on niin sanotusti tuhannen taalan paikka, Nieminen painottaa.

Jaa
Matti Kutila

Matti Kutila

Research Team Leader