Nysse tulee – Tampere etenee kohti sähköistä bussiliikennettä VTT:n simulointipalvelun tuella

Referenssit

Nysse-liikenne kattaa bussiliikenteen Tampereella ja seitsemässä sen lähikunnassa. Ensimmäiset sähköbussit otettiin alueella käyttöön vuonna 2016, ja pian edessä on bussiliikenteen laajempi sähköistäminen. Tampere hyödynsi VTT Smart eFleet -simulointipalvelua sähköistämisen esiselvittelyissä.

Nysse-liikennettä on käyttänyt vuosittain noin 41 miljoonaa matkustajaa, mutta koronaviruspandemia on vaikuttanut matkustajamääriin. Seuraava muutos on edessä kesän aikana, kun Tampereen raitiovaunu otetaan matkustajien koekäyttöön. ”Ratikka korvaa 30 kaupunkiliikennebussia, noin 10 % nykyisestä kalustosta”, sanoo suunnittelupäällikkö Juha-Pekka Häyrynen Nyssen liikennesuunnittelusta.

Raitiovaunuliikenteen käynnistyessä Tampereella suunnitellaan myös bussiliikenteen laajempaa sähköistämistä. Linjaa 2 on ajettu jo viisi vuotta sähköbusseilla, jotka ladataan linjan toisella päätepysäkillä. Nyt selvitetään vaihtoehtoja siihen, kuinka sähköistämistä kannattaa jatkaa.

Kohti hiilineutraalia bussiliikennettä

Kuntien tavoitteet ja EU-direktiivi ohjaavat siirtymää kohti sähköbussiliikennettä. Kaikki Nysse-liikenteen piirissä olevat kunnat ovat sitoutuneet siihen, että bussiliikenne on hiilineutraalia viimeistään vuonna 2030. ”Tämä tavoite on EU-direktiiviä kunnianhimoisempi, mutta ei määritä bussien käyttövoimavalintaa. EU-direktiivissä sähköbusseille on sen sijaan määrätty tietty osuus”, Häyrynen selvittää. 

Tampere on tarkastellut vaihtoehtoja sähköistämiseen VTT Smart eFleet -simulointityökalun avulla. Työkalu on tarkoitettu tukemaan joukkoliikenteen sähköistämisen suunnittelua ja siihen liittyvää päätöksentekoa. Se auttaa vertailemaan eri vaihtoehtoja muun muassa teknistaloudelliselta kannalta.

”Mallinsimme palvelun avulla neljä selvästi erilaista bussireittiä. Tarkastelimme, millaisissa tilanteissa pikalataus reitin varrella on järkevin vaihtoehto ja koska akut on parempi ladata varikon latausasemalla reitin ulkopuolella.”

Latausstrategiaan ei yleispätevää ratkaisua

Simuloinnin keskeisin havainto oli, että sopivan latausstrategian valinta ei ole itsestään selvää, vaikka akkuteknologia on kehittynyt valtavasti ja yhden latauksen mahdollistama toimintamatka on moninkertaistunut. ”Kaikkea liikennettä ei silti kannata ajaa varikkolatauksella. Joillakin linjoilla reitin varrella tapahtuva lataus on edelleen taloudellisesti järkevä vaihtoehto.”

Simulointipalvelulla ei pyritty eri vaihtoehtojen yksityiskohtaiseen vertailuun tai todellisen liikenteen optimointiin. Tarkoitus oli löytää isomman kuvan lainalaisuuksia sekä tunnistaa tutkimuskysymyksiä jatkoselvityksiä varten. Lisäksi simulointiin sisältyi herkkyysanalyysi, joka auttaa varautumaan riskeihin.

"Tällaiseen esisuunnitteluun VTT Smart eFleet on hyödyllinen ja toimiva työkalu. Ilman simulointia meidän olisi ollut hankala varmentua esiselvityksen kohteena olevista asioista. Myös herkkyystarkastelut olivat meille tärkeää laadunvarmistusta”, Häyrynen kuvaa.

VTT:n tiimi oli luotettava kumppani simulointipalvelussa. Saimme tiimiltä asiantuntevaa apua ja ymmärrystä selvitykseen.
Juha-Pekka Häyrynen, suunnittelupäällikkö, Nysse

Merkittävä muutos hallitusti läpi

Suunnittelutyö bussiliikenteen sähköistämiseksi etenee Tampereella nyt kohti latausstrategiaa koskevia päätöksiä. Yksi vaihtoehto on rakentaa vastaavia latausasemia kuin nykyisen linjan 2 päätepysäkillä. Jos busseja pikaladataan varikolla, tarvitaan tehoja, johon kaupungin oman liikennöitsijän TKL:n varikolla ei ole valmiuksia. Siksi parhaillaan selvitetään mahdollista uutta varikkopaikkaa. Kun varikkoratkaisu on tehty, voidaan edetä liikennöitäviä linjoja ja kalustohankintoja koskeviin ratkaisuihin. Tämä edellyttänee lisää taustaselvityksiä.

Käyttövoiman muutos sähkön suuntaan on merkittävä siirtymä kaupunkibussiliikenteessä. ”Liikennöijillä, bussivalmistajilla ja liikenteen tilaajilla on eri valmiudet olla mukana tässä muutoksessa, ja kehitys etenee toimijoilla eri tahtiin. Muutosvaiheessa haasteena on yhteensovittaminen: bussikaluston käyttöikä on noin 15 vuotta, ja käyttövoimamuutos on ratkaistava niin, että investointeja ei menisi hukkaan. Tämän muutoksen pyrimme viemään hallitusti läpi”, Häyrynen lopettaa.

Jaa
Heikki Rajasalo

Heikki Rajasalo

Solution Sales Lead
Yancho Todorov

Yancho Todorov

Senior Scientist