Miten Suomen sähköverkko selviäisi, jos kaikki tuulivoimalat yllättäen tippuisivat verkosta tai akkuvarastot kyykkäisivät kriittisellä hetkellä? Entä kuinka suuri riski eurooppalaiselle sähköverkolle ovat miljoonat kiinalaiset pilvijärjestelmiin kytketyt invertterit, joiden kautta aurinkovoimalat liittyvät verkkoon?
Lue tiivistelmä
- Energiamuotojen muutos ja sähköistyminen vaativat Euroopan sähköverkoilta suurempaa kapasiteettia ja joustavuutta, mutta myös kokonaisvaltaista turvallisuuden hallintaa.
- Rakennemuutoksen myötä sähköverkkoinvestointien määrä ja mittakaava ovat historiallisen suuret, mikä edellyttää kaksinkertaista sähköverkkokapasiteettia monissa kaupungeissa.
- Kansainvälisellä tasolla arvioidaan tarvittavan noin 80 miljoonaa kilometriä uusia tai uusittuja sähkölinjoja vuoteen 2040 mennessä, mikä haastaa nykyiset rakenteet.
- Turvallisuus on kriittinen tekijä sähköverkoissa, ja kehittyneempää kyberturvallisuutta ja selkeää vastuunjakoa tarvitaan, jotta voidaan pitää haavoittuvuudet hallinnassa hajaantuneilla teknologioilla varustetuissa verkostoissa.
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Uudet energiamuodot, kuten aurinko- ja tuulivoima, sekä teollisuuden, liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen, vaativat sähköverkoilta ennennäkemätöntä kapasiteettia ja joustavuutta. Samalla verkkojen kokonaisturvallisuudesta olisi kyettävä huolehtimaan aivan uudella tasolla.
Eurooppa elää historiallisen suurta rakennemuutosta: sähköverkkoinfrastruktuuri uudistuu ja laajenee nopealla aikataululla. Energiamurros, sähköistyminen ja vihreä siirtymä ajavat mittaviin investointeihin. Monessa eurooppalaisessa kaupungissa sähköverkkokapasiteetti pitää käytännössä kaksinkertaistaa.
Suomessakin uutisoidaan uusista virranahneista datakeskushankkeista harva se päivä, ja sähköautot lisääntyvät nopeasti. Sähkönkulutuksen ennustetaankin Suomessa nousevan vuoteen 2040 mennessä yli kolminkertaiseksi nykyiseen verrattuna. Samaan aikaan sekä tuotannon että kulutuksen liityntäkyselyt kertovat poikkeuksellisen voimakkaasta kasvupaineesta.
Kansainvälisen energiajärjestön (IEA) arvion mukaan vuoteen 2040 mennessä tarvitaan maailmanlaajuisesti noin 80 miljoonaa kilometriä uusia tai uusittuja sähkölinjoja. Määrä vastaa nykyistä maailmanlaajuista sähköverkkoa, ja se on vertauskuvallisesti yhtä pitkä kuin matka maasta kuuhun ja takaisin noin 100 kertaa. Lisäksi on ylläpidettävä jo olemassa olevia verkkoja.
Käynnissä on siis ennennäkemätön verkonrakennusbuumi, jossa käytännön asiat, kuten kaapeleihin ja muuntajiin tarvittavan kuparin saatavuus ja osaavan työvoiman riittävyys, mietityttävät kaikkialla.
Vaan pysyykö turvallisuus mukana tässä vauhdissa?
Sähköverkkoihin liittyy jatkuvasti uusia laitteita ja järjestelmiä. Uusissa ratkaisuissa kyberturva on sisäänrakennettu ja sen voi olettaa olevan ajan tasalla. Verkossa toimii kuitenkin edelleen vanhoja, jopa vuosikymmeniä vanhoja laitteita. Tuloksena on sekajärjestelmä, jossa eri sukupolvien teknologiat toimivat rinnan, eikä kenelläkään ole täydellistä kokonaisnäkemystä. Tämä luo näkymättömiä haavoittuvuuksia.
Yhä älykkäämmät sähköverkot tarvitsevat rinnalleen kehittyneempää turvallisuuden hallintaa. Kyberturvallisuuden, riskienhallinnan ja toimitusvarmuuden täytyy kehittyä teknologian tahdissa. Esimerkiksi VTT:n älyverkkotutkimusalusta tukee verkkoyhtiöitä ja laitteiden kehittäjiä verkkojen haavoittuvuuksien tunnistamisessa ja testaamisessa, mutta tarvitaan myös selkeitä vastuunjakoja ja ohjausta.
Sähköverkot ovat säädelty toimintaympäristö, mutta kokonaiskuva on monimutkainen. Suomessa toimii vajaa 80 jakeluverkkoyhtiötä, joista jokaisella on oma kehittämissuunnitelmansa. Energiavirasto kokoaa näistä parhaillaan valtakunnallista näkymää.
Kevään mittaan valmistuva kooste toivottavasti osoittaa, miten kokonaisturvallisuus on aidosti sisällytetty suunnitteluun ja johtamiseen, ei pelkkänä mainintana, vaan keskeisenä lähtökohtana.
Turvallisuus ei ole automaatio. Se on rakennettava tietoisesti.
Kriittinen infrastruktuurimme kaipaa pitkäjänteistä ja strategista ohjausta. Energiamurros tuo mahdollisuuksia, mutta myös uudenlaisia riskejä. Päättäjien vastuulla on varmistaa, että emme rakenna vain nopeasti, vaan viisaasti. Turvallinen, kestävä ja toimintavarma energiatulevaisuus ei synny itsestään. Se tehdään päätöksillä, fiksuilla investoinneilla ja kokonaisuuden hallinnalla.
